Etusivu › Kalalajit › Härkäsimppu
Kalatietopankki · Pohjakalat
Härkäsimppu Myoxocephalus quadricornis
Härkäsimppu on jääkauden jäänne: kylmän murtoveden pohjakala, joka nousee talvella matalaan ja päätyy silloin pilkkijän saaliiksi.
| Tieteellinen nimi | Myoxocephalus quadricornis |
|---|---|
| Tavallinen koko | 15–25 cm |
| Tuntomerkit | neljä luukyhmyä päälaella, iso pää, leveät rintaevät, suomuton iho |
| Kutu | talvella matalassa vedessä |
| Elinympäristö | kylmä murtovesi; kesällä syvänteet, talvella matalikot |
| Levinneisyys | Perämeri ja Selkämeri, harvemmin eteläisemmällä rannikolla |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Härkäsimppu on karu ja kulmikas pohjakala: pää on iso ja siinä on neljä selvää luukyhmyä, joista laji on saanut tieteellisen nimensä quadricornis — nelisarvinen. Iho on suomuton mutta karhea, rintaevät leveät ja evät piikikkäät. Väri on ruskeanharmaa, vatsa vaalea, ja kutuaikana koiraan vatsa voi olla oranssinen.
Elinympäristö ja elämänkierto
Härkäsimppu on jääkauden jälkeen Itämereen jäänyt kylmän veden reliktilaji. Kesällä se elää syvissä ja viileissä vesissä, mutta talvella kala nousee matalaan rannikkovyöhykkeeseen ja kutee jään alla. Ravintona ovat pohjaeläimet: massiaiset, katkat ja pienet kalat. Laji on runsain Perämerellä ja Selkämerellä, missä vesi on vähäsuolaista ja kylmää.
Pyynti
Härkäsimppu on talvipilkkijän tuttu sivusaalis matalilta rannikkoalueilta: se ottaa mormyskan, pilkin ja madon pohjan tuntumasta. Verkkokalastuksessa se tulee saaliiksi madekalastuksen ohessa. Kalaa ei tavoitella laajasti, mutta se on täysin syömäkelpoinen.
Ruokakalana
Liha on valkoista ja kiinteää, ja isommasta yksilöstä saa kelvollisen fileen. Kala perataan pään takaa, ja iso pää sekä piikikkäät evät poistetaan — käsittele varovasti, sillä piikit ovat teräviä.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko härkäsimppu syötävä?
Kyllä. Liha on valkoista ja kiinteää, ja isommasta kalasta saa kelvollisen fileen. Piikikkäät evät ja iso pää kannattaa poistaa varovasti.
Miksi härkäsimppua saa juuri talvella?
Laji on kylmän veden reliktilaji, joka nousee talvella matalaan rannikkovyöhykkeeseen kutemaan. Kesällä se elää syvemmällä ja viileämmässä.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.