Etusivu › Vesieläimet
Vesieläimet
Simpukat, ravut ja muut vesieläimet
Suomen vesien simpukat ja äyriäiset: mitkä ovat rauhoitettuja, mitä saa kerätä ja miksi yksi simpukka tarvitsee taimenta lisääntyäkseen.
Kala ei elä tyhjässä vedessä. Simpukat suodattavat sen puhtaaksi, äyriäiset ovat kalan ravintoa, ja osa lajeista on niin tiukasti sidoksissa kaloihin, ettei toista voi ymmärtää ilman toista: jokihelmisimpukka lisääntyy vain joessa, jossa on taimenta tai lohta.
Tälle sivulle on koottu Suomen vesien simpukat ja äyriäiset: mitkä ovat rauhoitettuja, mitä saa kerätä ja mitä kalastajan on hyvä tietää niistä.
Simpukat
Jokihelmisimpukka
Raakku on Suomen tunnetuin uhanalainen simpukka ja ensimmäinen selkärangaton eläin, joka maassamme rauhoitettiin. Se on myös kalastajan asia: raakku ei voi lisääntyä joessa, jossa ei ole taimenta tai lohta.
Lue lisää →Vuollejokisimpukka
Vuollejokisimpukka on virtavesien rauhoitettu simpukka, jonka merkittävimpiä kantoja koko Euroopan unionin alueella elää suomalaisissa joissa — muun muassa Vantaanjoessa.
Lue lisää →Järvisimpukat
Järvisimpukat ovat Suomen yleisimmät suursimpukat: ohutkuorisia, kämmenen kokoisia ja järvien pehmeillä pohjilla tavallisia. Ne eivät ole rauhoitettuja — mutta osa lähisukulaisista on.
Lue lisää →Sinisimpukka
Sinisimpukka peittää Itämeren kovia pohjia tiheinä mattoina, mutta suomalaisilla merialueilla se jää pieneksi: vähäsuolainen vesi kääpiöittää sen murto-osaan siitä, mihin se valtamerissä kasvaa.
Lue lisää →Äyriäiset
Ravut
Suomen vesissä elää kolme rapulajia. Alkuperäinen laji on taantunut taudin takia rajusti, ja sen tilalle on levinnyt Pohjois-Amerikasta tuotu laji, joka kantaa samaa tautia oireetta.
Lue lisää →Kilkki
Kilkki on jääkauden jäljiltä Itämereen jäänyt äyriäinen, joka elää kylmissä syvänteissä. Kalastajalle se on ennen kaikkea mittari: siellä missä kilkki katoaa, on pohja mennyt hapettomaksi.
Lue lisää →Katkat
Katkat ovat sentin mittaisia äyriäisiä, joita harva kalastaja huomaa — ja joita ilman moni kalalaji ei tulisi toimeen. Ne ovat se ravinto, jonka perässä kala on siellä missä se on.
Lue lisää →Kaksi sääntöä, jotka riittävät
Suomen suursimpukoista jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka ovat rauhoitettuja, ja molemmat elävät virtaavassa vedessä. Käytännön ohje, joka pitää sinut turvassa ilman lajituntemusta: kerää simpukoita vain seisovasta vedestä, äläkä koskaan koskesta, purosta tai virrasta. Ja jos kuori on paksu ja tumma, jätä se rauhaan.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Ymparisto.fi — lajien suojelu ja rauhoitussäännökset
- Metsähallitus: raakun eli jokihelmisimpukan suojelu
- Luonnonvarakeskus — kala- ja rapukantojen tutkimus
- Kalastusrajoitus.fi — aluekohtaiset rajoitukset
- Vieraslajit.fi — haitalliset vieraslajit ja niiden torjunta