EtusivuKalalajit › Mustatäplätokko

Kalatietopankki · Vieraslajit

Mustatäplätokko Neogobius melanostomus

Mustatäplätokko saapui Itämerelle laivojen painolastivesissä ja on runsastunut satamien lähellä nopeasti — haitallinen vieraslaji, jota ei lasketa takaisin veteen.

Tieteellinen nimiNeogobius melanostomus
Tavallinen koko10–20 cm
Tuntomerkityhteenkasvaneet vatsaevät imukuppina, musta täplä ensimmäisen selkäevän takareunassa
Kutukesällä useassa erässä; koiras vartioi mätiä kolossa
Elinympäristösatamien ja rannikon kivikko- ja kovapohjat
Statushaitallinen vieraslaji
Pyyntimitta ja rauhoitusei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa

Tuntomerkit

Mustatäplätokon tunnistaa kahdesta piirteestä: vatsaevät ovat kasvaneet yhteen imukupiksi, jolla kala pysyy kiinni kivissä, ja ensimmäisen selkäevän takareunassa on selvä musta täplä. Runko on tanakka, pää leveä ja silmät ylöspäin suuntautuneet. Väri on harmaanruskea ja kirjava; kutuaikana koiras muuttuu lähes mustaksi.

Kotimaiset tokot (esimerkiksi hietatokko) ovat pienempiä ja niiltä puuttuu selkäevän musta täplä.

Leviäminen ja vaikutukset

Laji on kotoisin Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta ja levisi Itämerelle laivojen painolastivesien mukana 1990-luvulla. Suomen rannikolla se on runsastunut erityisesti satamien ja niiden lähialueiden kovapohjilla. Mustatäplätokko on tehokas kilpailija: se syö simpukoita, pohjaeläimiä ja kalanmätiä, valtaa kolot muilta pohjakaloilta ja lisääntyy useassa erässä kesän aikana.

Mitä kalastaja tekee

Ruokakalana

Mustatäplätokko on syötävä: liha on valkoista ja kiinteää, ja isommasta yksilöstä saa pienet fileet. Kala sopii paistamiseen ja kalamassaan. Vieraslajin hyödyntäminen ruokana on paras tapa suhtautua saaliiseen.

Säädökset lyhyesti

Pyyntimittaei valtakunnallista pyyntimittaa
Rauhoitusaikaei valtakunnallista rauhoitusaikaa

Mustatäplätokko on haitallinen vieraslaji. Saalista ei pidä laskea takaisin veteen eikä käyttää syöttikalana toisessa vesistössä. Havainnot kannattaa ilmoittaa vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi).

Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.

Usein kysytyt kysymykset

Miten mustatäplätokko tunnistetaan?

Yhteenkasvaneista vatsaevistä, jotka muodostavat imukupin, ja ensimmäisen selkäevän takareunan selvästä mustasta täplästä. Kotimaisilta tokoilta täplä puuttuu.

Mitä teen mustatäplätokolle?

Älä laske sitä takaisin veteen äläkä käytä syöttikalana muualla. Kala on syötävä, ja havainto kannattaa ilmoittaa vieraslajit.fi-portaaliin.

Lähteet ja lisätieto

Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.

  1. Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
  2. Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
  3. Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
  4. Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.

Lue myös