EtusivuKalalajit › Nahkiainen

Kalatietopankki · Vaeltajat

Nahkiainen Lampetra fluviatilis

Nahkiainen ei ole kala vaan ympyräsuinen — leuaton, imukuppisuinen vaeltaja, jonka pyynti jokisuissa on yhä elävää perinnettä Pohjanmaalla.

Tieteellinen nimiLampetra fluviatilis
Tavallinen koko30–40 cm, 60–100 g
Erikoisuusei leukoja, ei parillisia eviä eikä suomuja; seitsemän kidusaukkoa
Kututouko–kesäkuussa joen soraikoilla; kudun jälkeen yksilö kuolee
Pyyntikausiloppukesä ja syksy nousun aikaan, rauhoituksen päätyttyä
LevinneisyysPerämeren ja Pohjanlahden jokien vesistöt, hajanaisesti muualla rannikolla
Pyyntimitta ja rauhoitusei pyyntimittaa; rauhoitus 1.4.–15.8.

Tuntomerkit

Nahkiainen on käärmemäinen, liukas ja suomuton. Sillä ei ole leukoja vaan pyöreä imukuppisuu sarveishampaineen, eikä parillisia eviä lainkaan. Pään kummallakin sivulla on seitsemän erillistä kidusaukkoa, ja silmien välissä on yksi sierainaukko. Selkä on tummanharmaa, vatsa vaalea. Sukukypsä yksilö on hopeanharmaa.

Nahkiainen ei ole varsinainen kala: ympyräsuiset ovat selkärankaisten oma ryhmä, joka erkani kaloista satoja miljoonia vuosia sitten.

Elämänkierto

Elämänkierto on Suomen kalavesien poikkeuksellisimpia. Toukka eli sokeatoukka elää 4–7 vuotta joen pehmeissä pohjasedimenteissä sokeana, siivilöiden mikroskooppista ravintoa. Muodonvaihdoksen jälkeen nuori nahkiainen vaeltaa mereen, jossa se elää 1–2 vuotta imeytyneenä kalojen kylkiin ravinnokseen. Syönnösvaelluksen jälkeen aikuiset nousevat jokiin loppukesästä ja syksyllä, talvehtivat joessa, kutevat seuraavana keväänä tai kesänä soraikolle ja kuolevat kudun jälkeen.

Koska toukkavaihe kestää vuosia samassa jokipohjassa, nahkiaiskanta on erittäin herkkä ruoppauksille, patoamiselle ja pohjan liettymiselle. Nousuesteiden purkaminen ja jokisuiden kunnostukset ovat siksi lajin kannalta tärkeimpiä toimia.

Pyynti

Nahkiaista pyydetään nahkiaismerroilla ja rysillä jokisuissa nousun aikaan. Merta lasketaan virtaan yöksi, ja pyynti vaatii aina vesialueen omistajan luvan sekä pyydysten asianmukaisen merkinnän. Perinnepyynti keskittyy Perämeren ja Pohjanlahden jokiin, ja monilla joilla pyyntiä säädellään paikallisesti tarkasti.

Nahkiaista ei kalasteta vavalla — se ei ota viehettä eikä syöttiä koukkuun.

Ruokana

Nahkiainen on vanha suomalainen herkku: se paistetaan tai savustetaan ja tarjotaan kokonaisena, usein hyytelöityneessä liemessään. Käsittely vaatii tarkkuutta, sillä nahkiaisen pinnalla oleva lima on poistettava huolellisesti — perinteisesti karkealla suolalla hankaamalla.

Suojelu

Nahkiainen on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) ja sille on säädetty suojeluarvo. Rauhoitusaika 1.4.–15.8. suojaa kutua ja nousun alkua. Kannan kohtalo ratkeaa jokien tilassa, ei kalastuksessa.

Säädökset lyhyesti

Pyyntimittaei valtakunnallista pyyntimittaa
Rauhoitusaika1.4.–15.8.

Nahkiaista pyydetään merkityillä nahkiaismerroilla ja rysillä jokisuissa, ja pyyntiin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa. Perinnepyynti on paikoin tarkoin säädeltyä.

Nahkiaiselle on säädetty suojeluarvo, ja laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).

Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko nahkiainen kala?

Ei varsinaisesti. Nahkiainen kuuluu ympyräsuisiin, jotka ovat kaloista erillinen selkärankaisten ryhmä: leuat, parilliset evät ja suomut puuttuvat, ja pään sivuilla on seitsemän kidusaukkoa.

Milloin nahkiaista saa pyytää?

Rauhoitusaika on 1.4.–15.8., joten pyynti ajoittuu loppukesään ja syksyyn nousun aikaan. Pyyntiin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja pyydykset on merkittävä.

Miksi nahkiaiskannat ovat heikentyneet?

Toukkavaihe kestää joen pohjasedimentissä 4–7 vuotta, joten patoaminen, ruoppaus ja pohjan liettyminen tuhoavat kokonaisia ikäluokkia. Nousuesteet estävät kudulle pääsyn.

Lähteet ja lisätieto

Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.

  1. Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
  2. Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
  3. Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
  4. Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.

Lue myös