Etusivu › Kalalajit › Punakampela
Kalatietopankki · Merikalat
Punakampela Pleuronectes platessa
Punakampela on kampelan suolaisempaa vettä vaativa sukulainen: sileäihoinen, oranssitäpläinen ja Suomen rannikolla selvästi harvinaisempi.
| Tieteellinen nimi | Pleuronectes platessa |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 300 g – 1 kg |
| Tuntomerkit | sileä iho, selviä punaisia tai oransseja täpliä, luukyhmyjä silmien takana |
| Kutu | kevättalvi ja kevät suolaisemmassa vedessä |
| Paras sesonki | kesä lounaisilla merialueilla |
| Levinneisyys Suomessa | Ahvenanmeri ja Saaristomeri; harvinainen pohjempana |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | pyyntimitta ks. EU:n Itämeren vähimmäiskoot; ei rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Punakampela on soikea ja litteä, silmät oikealla puolella. Erot kampelaan ovat selvät, kun tietää mitä katsoa:
- Iho on sileä — ei kampelan karheita luujyväsiä.
- Kyljessä on selviä punaisia tai oransseja täpliä ruskealla pohjalla.
- Silmien takana päälaella on rivi 4–7 pientä luukyhmyä.
Elinympäristö ja esiintyminen
Punakampela vaatii kampelaa suolaisempaa vettä, joten Suomessa se rajoittuu käytännössä Ahvenanmerelle ja Saaristomerelle. Se elää hiekka- ja sorapohjilla, tavallisesti syvemmällä kuin kampela, ja syö pohjaeläimiä: monisukasmatoja, simpukoita ja äyriäisiä. Pohjanlahdella laji on satunnainen.
Pyynti
Punakampela tulee saaliiksi samoin keinoin kuin kampela: pohjaonki liejumadolla hiekkapohjalta, tavallisesti hieman syvemmältä. Verkkokalastuksessa se on sivusaalis. Vähimmäiskoot perustuvat EU:n Itämeren sääntelyyn, joten tarkista voimassa olevat mitat ennen saaliin ottamista.
Ruokakalana
Punakampela on arvostettu ruokakala, jota pidetään monissa maissa kampelakalojen parhaana: liha on valkoista, hienosyistä ja mietoa. Fileet paistetaan nopeasti voissa tai leivitetään.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ks. EU:n Itämeren vähimmäiskoot |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Punakampela on Suomen rannikolla harvinaisempi kuin kampela ja lisääntyy vain suolaisemmassa vedessä. Vähimmäiskoot perustuvat EU:n Itämeren sääntelyyn.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä punakampelaa voi saada Suomessa?
Käytännössä Ahvenanmereltä ja Saaristomereltä, missä vesi on suolaisempaa. Pohjanlahdella laji on satunnainen.
Miten punakampela tunnistetaan?
Sileästä ihosta, selvistä punaisista tai oransseista täplistä ja silmien takana olevasta 4–7 luukyhmyn rivistä.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.