Kalatietopankki · Harvinaisuudet
Sampi Acipenser oxyrinchus
Sampi oli Itämeren suurin kala — jopa kolmimetrinen vaeltaja, joka nousi kudulle suuriin jokiin. Suomen vesistä se katosi 1900-luvun alkupuolella.
| Tieteellinen nimi | Acipenser oxyrinchus |
|---|---|
| Koko | aikuinen kasvaa 2–3 metriin ja satoihin kiloihin |
| Tuntomerkit | viisi riviä luulevyjä, kärsämäinen kuono, epäsymmetrinen pyrstö |
| Ikä | voi elää yli 50-vuotiaaksi; sukukypsyys vasta 10–20 vuoden iässä |
| Tilanne Suomessa | kadonnut; satunnaisia havaintoja naapurimaiden istutuksista |
| Suojelu | kansainvälisesti uhanalainen; kauppaa säädellään CITES-sopimuksella |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Sampi on eläin toisesta aikakaudesta: rustoinen luuranko, viisi pitkittäistä riviä kovia luulevyjä, alaspäin suuntautunut kärsä ja epäsymmetrinen, hain kaltainen pyrstö, jossa yläliuska on pidempi. Kuonon alapuolella on tuntoelimiä, joilla kala etsii pohjasta selkärangattomia. Väri on harmaanruskea, vatsa vaalea.
Nykytiedon mukaan Itämeren historiallinen sampikanta ei ollut eurooppalainen Acipenser sturio vaan amerikkalainen A. oxyrinchus, joka levittäytyi Itämereen tuhansia vuosia sitten. Tämä selvisi vasta 2000-luvun DNA-tutkimuksissa — ja se muutti myös palautusistutusten suunnittelun.
Historia Suomen vesissä
Sampi nousi kudulle Itämeren suuriin jokiin, ja saaliita tunnetaan historiallisista lähteistä. Ylikalastus, jokien patoaminen ja kutusoraikoiden tuhoutuminen tekivät kannasta lopun: laji katosi Suomen vesistä 1900-luvun alkupuolella. Hidas sukukypsyys teki kannasta erityisen haavoittuvan — kala, joka lisääntyy ensimmäisen kerran 15-vuotiaana, ei kestä tehokalastusta.
Palautus ja havainnot
Itämerellä on käynnissä palautusistutuksia erityisesti Puolassa, Saksassa ja Baltiassa. Yksittäisiä vaeltajia on tavattu myös Suomen rannikolla. Jos saat sammen:
- Älä nosta kalaa turhaan vedestä; tue sitä vaakatasossa.
- Irrota koukku varovasti tai katkaise siima.
- Valokuvaa kala tunnistuksen tueksi ja vapauta se välittömästi.
- Ilmoita havainto Luonnonvarakeskukselle — jokainen havainto on tutkimustietoa palautushankkeille.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Alkuperäinen itämerensampi katosi Suomen vesistä 1900-luvun alkupuolella. Laji on kansainvälisesti uhanalainen ja sen kauppaa säädellään CITES-sopimuksella; Itämerellä on käynnissä palautusistutuksia naapurimaissa.
Jos saat sammen, vapauta se välittömästi vahingoittamatta ja ilmoita havainto Luonnonvarakeskukselle — jokainen havainto on tutkimustietoa.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko Suomesta saada sammen?
Erittäin epätodennäköisesti, mutta ei mahdotonta: naapurimaiden palautusistutuksista vaeltaneita yksilöitä on tavattu Itämerellä. Kala on vapautettava ja havainto ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle.
Mikä ero on sammella ja siperiansammella?
Sampi on Itämeren alkuperäinen, kadonnut vaelluskala. Siperiansampi on vieraslaji, jota kasvatetaan ruokakalana ja istutetaan maksullisiin pyyntikohteisiin — sitä ei saa istuttaa luonnonvesiin.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.