Etusivu › Vesieläimet › Vuollejokisimpukka
Vesieläimet · Simpukat
Vuollejokisimpukka Unio crassus
Vuollejokisimpukka on virtavesien rauhoitettu simpukka, jonka merkittävimpiä kantoja koko Euroopan unionin alueella elää suomalaisissa joissa — muun muassa Vantaanjoessa.
| Tieteellinen nimi | Unio crassus |
|---|---|
| Uhanalaisuus | uhanalainen ja rauhoitettu; suojeltu myös EU:n luontodirektiivin nojalla |
| Elinympäristö | virtaavat joet ja purot, joissa on hiekka- tai sorapohja ja hyvä veden laatu |
| Merkittävät kannat | muun muassa Vantaanjoki ja Kymijoki; Vantaanjoen kanta on yksi EU:n suurimmista tunnetuista |
| Lisääntyminen | toukat kiinnittyvät kalan kiduksiin isäntäkalavaiheeksi |
| Saako kerätä | ei. Rauhoitettu; vedestä poistaminen vaatii aina ELY-keskuksen luvan |
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Tuntomerkit
Vuollejokisimpukka on soikea, kohtalaisen paksukuorinen simpukka, joka on väriltään ruskea tai vihertävänruskea. Se on selvästi pienempi kuin järvisimpukat ja kuoreltaan niitä vahvempi. Lajin varma erottaminen muista jokisimpukoista vaatii asiantuntemusta, ja siksi käytännön ohje on yksinkertainen: virtaavan veden simpukoihin ei kosketa.
Elinympäristö ja lisääntyminen
Laji elää virtaavissa joissa ja puroissa, joiden pohja on hiekkaa tai soraa ja vesi kohtuullisen kirkasta. Kuten raakulla, myös vuollejokisimpukan toukkavaihe on riippuvainen kalasta: toukat kiinnittyvät kalan kiduksiin ja kehittyvät siellä ennen pohjaelämään siirtymistä. Elinkierto sitoo siis simpukan kalakannan tilaan.
Simpukka suodattaa vettä ja on osa joen pohjaeliöyhteisöä. Runsas kanta kertoo, että joen pohja on säilynyt rakenteeltaan monipuolisena eikä liettyminen ole edennyt pitkälle.
Miksi siihen ei kosketa
Vuollejokisimpukka on rauhoitettu, ja sen poistaminen vedestä edellyttää ELY-keskuksen lupaa myös silloin, kun kyse on tutkimuksesta tai rakennushankkeen edellyttämästä siirrosta. Käytännössä lajin siirtoja tehdäänkin vain viranomaisen valvomissa hankkeissa, joissa esimerkiksi siltatyömaan alta siirretään simpukat turvaan.
Kalastajalle tämä tarkoittaa samoja varotoimia kuin raakkujoissa: vältä turhaa kahlaamista pehmeillä hiekka- ja sorapohjilla, älä siirrä välineitä vesistöstä toiseen kuivaamatta, äläkä nosta pohjasta löytyviä simpukoita.
Usein kysyttyä
Saako vuollejokisimpukkaa kerätä?
Ei. Laji on rauhoitettu ja uhanalainen, ja sen poistaminen vedestä vaatii aina ELY-keskuksen luvan. Ohje koskee myös lyhytaikaista nostamista esimerkiksi valokuvausta varten.
Missä vuollejokisimpukkaa esiintyy?
Etelä-Suomen joissa, muun muassa Vantaanjoessa ja Kymijoessa. Vantaanjoen kanta on yksi Euroopan unionin alueen suurimmista tunnetuista. Tarkkoja esiintymispaikkoja ei julkaista laajasti.
Miten se eroaa järvisimpukasta?
Vuollejokisimpukka elää virtaavassa vedessä, on pienempi ja paksukuorisempi kuin järvisimpukat. Varma tunnistus vaatii asiantuntemusta, joten virtaveden simpukat kannattaa jättää rauhaan poikkeuksetta.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Ymparisto.fi — lajien suojelu ja rauhoitussäännökset
- Metsähallitus: raakun eli jokihelmisimpukan suojelu
- Luonnonvarakeskus — kala- ja rapukantojen tutkimus
- Kalastusrajoitus.fi — aluekohtaiset rajoitukset
- Vieraslajit.fi — haitalliset vieraslajit ja niiden torjunta