Kalatietopankki · Haukikalat
Hauki Esox lucius
Hauki on matalien kasvillisuusrantojen väijyjä ja useimpien kalastajien ensimmäinen iso kala — laji, joka nousee vieheeseen jäidenlähdöstä jäätymiseen.
| Tieteellinen nimi | Esox lucius |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 0,5–3 kg |
| Suurkalan raja | kymmenen kilon hauki on unelmasaalis |
| Kutu | heti jäidenlähdön jälkeen matalilla tulvarannoilla |
| Paras sesonki | kevät kudun jälkeen ja syys–lokakuu |
| Levinneisyys | koko maa; järvet, joet ja koko rannikko |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Pitkänomainen torpedovartalo, litteä ankannokkamainen kuono ja pitkälle taakse sijoittunut selkäevä tekevät hauesta lajin, jota ei sekoita mihinkään. Kylkien väritys on vihreänkirjava ja vaalealaikkuinen — täydellinen naamiointi kaislikkoon. Suu on täynnä teräviä hampaita, minkä vuoksi peruke ja pihdit kuuluvat aina varustukseen.
Elinympäristö ja levinneisyys
Haukia on koko Suomessa: järvissä, joissa, lammissa ja murtovedessä saaristoa myöten. Tyyppipaikka on matala kasvillisuusranta — ruovikon reuna, lumpeikko, kaislikon aukko — jossa kala väijyy liikkumattomana ja rysäyttää ohi uivan saaliin. Suurimmat yksilöt siirtyvät kesäksi syvemmille reunoille, ulappakarikoille ja viileämpään veteen, mistä ne palaavat mataliin syksyllä.
Käyttäytyminen vuodenajoittain
- Kevät: kutu heti jäidenlähdön jälkeen matalassa. Muutaman viikon kuluttua kudusta alkaa vuoden varmin syönti — nälkäinen kala on matalassa ja iskee lähes mihin tahansa.
- Kesä: pienet ja keskikokoiset hauet pysyvät ruohikoissa; isot painuvat syvemmälle lämpimintä vettä pakoon. Aikainen aamu ja myöhäinen ilta ovat parhaat hetket.
- Syksy: suurhaukien aikaa. Veden viiletessä isot kalat palaavat matalikoille syömään talvea varten — syys–lokakuu on trofeekalastajan sesonki.
- Talvi: hauki syö jään allakin, joskin laiskasti. Talvikalastus keskittyy matalien lahtien reunoille.
Pyyntitavat ja vieheet
- Lusikkauistin: perinteinen ja yhä tehokas — leveä lusikka keväällä matalaan, kapeampi syvemmille reunoille.
- Vaaput ja jerkit: 10–18 cm:n vaappu on yleisviehe; jerkkikalastus nykivine liikkeineen on kehittynyt omaksi lajikseen isojen haukien pyynnissä.
- Jigit ja kumikalat: isot 15–25 cm:n kumiotukset ovat syksyn suurhaukivieheitä syville reunoille.
- Perhokalastus: isot streamerit matalilla rannoilla — vauhdikkaimmillaan keväällä.
Aina peruke: hauen hampaat katkaisevat tavallisen siiman hetkessä. Käytä teräs- tai paksua fluorohiiliperuketta, leukaotepihtejä ja pitkäkärkisiä pihtejä koukun irrotukseen. Iso naaras kannattaa vapauttaa hellävaraisesti — se on kannan arvokkain kutija.
Ruokakalana
Hauki on aliarvostettu ruokakala: vähärasvainen ja maukas, kunhan Y-ruodot käsitellään. Haukimureke, uunihauki ja haukipihvit ovat klassikoita, ja pienemmät kalat sopivat mainiosti massaksi.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Monilla vesialueilla on paikallisia hauen mitta- ja saalisrajoituksia, esimerkiksi ylämittoja isojen naaraiden suojaksi. Ne ovat vesialueen omistajan päätöksiä, joten tarkista kohteen omat säännöt.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Missä hauki on kartalla
- Vantaanjoki — Pääkaupungin oma taimenjoki — kaupunkikalastuksen ykköskohde Helsingin sydämessä.
- Ruunaan kosket (Lieksanjoki) — Itärajan kuuluisin koskireitti: kuusi suurta koskea ja Metsähallituksen ylläpitämä lupakohde.
- Kitkajoki — Kuusamon jylhä koskijoki: Oulankaan laskeva taimenvesi kansallispuiston maisemissa.
Muita tunnettuja vesiä, joissa laji on merkitty kartalle: Saimaa (Puumalan–Savonlinnan vedet), Puulavesi, Näsijärvi, Lohjanjärvi, Vanajavesi, Oulujärvi, Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Miekojärvi, Kemijärvi, Pielinen, Kallavesi, Saaristomeri (Nauvo–Korppoo). Kaikki kohteet löytyvät kartalta ja kalastuspaikkojen hakemistosta.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin hauki syö parhaiten?
Kaksi huippua: pari viikkoa kudun jälkeen keväällä, jolloin nälkäinen kala on matalassa, sekä syys–lokakuussa veden viilettyä, jolloin myös suurimmat yksilöt palaavat matalikoille.
Tarvitseeko hauelle aina perukkeen?
Kyllä. Hauen terävät hampaat katkaisevat tavallisen monofiili- tai kuitusiiman helposti. Teräsperuke tai vähintään 0,60–0,80 mm:n fluorohiiliperuke kuuluu jokaiseen haukivieheeseen.
Mistä isot hauet löytyvät kesällä?
Keskikesällä suurhauet väistävät lämmintä pintavettä syvänteiden reunoille, ulappakarikoille ja virtapaikkoihin. Syksyllä ne palaavat matalille kasvillisuusrannoille — siksi syys–lokakuu on suurhaukisesonki.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.