Kalatietopankki · Turskakalat
Made Lota lota
Made on vetemme ainoa turskakala ja talven vastarannan kulkija: se kutee keskellä kovimpia pakkasia jään alla — ja silloin sitä myös pyydetään.
| Tieteellinen nimi | Lota lota |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 0,5–2 kg; yli 3 kg:n made on kunnioitettava |
| Kutu | tammi–helmikuussa jään alla matalille pohjille |
| Paras sesonki | keskitalvi — kutuaika on pyyntiaikaa |
| Aktiivisuus | yöeläin ja kylmän veden laji |
| Levinneisyys | koko maa: järvet, joet ja rannikon murtovesi |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Madetta ei sekoita mihinkään: pitkänomainen, marmorikuvioinen vartalo, leveä litteä pää, leuan alla yksi viiksisäie ja pitkät, matalat selkä- ja peräevät. Nahka on suomuton, paksun limakerroksen peittämä ja tunnetusti liukas — mateen käsittelyyn tottuu. Väri vaihtelee tummanruskeasta oliivinkirjavaan pohjan mukaan.
Elinympäristö ja levinneisyys
Made viihtyy kylmässä, hapekkaassa ja mielellään syvässä vedessä koko maassa — järvissä, suurissa joissa ja rannikon murtovedessä. Kesät se viettää syvänteiden viileässä lähes horroksessa ja aktivoituu, kun vesi jäähtyy alle kymmenen asteen. Made on pohjaeläin: se liikkuu ja saalistaa pohjan tuntumassa pimeällä, hajua ja makua hyödyntäen.
Käyttäytyminen vuodenajoittain
- Keskitalvi: lajin huippuhetki. Made vaeltaa tammi–helmikuussa kutemaan matalille hiekka- ja sorapohjille, usein vain 1–4 metrin veteen — juuri silloin sitä pilkitään ja koukutetaan.
- Kevättalvi: kudun jälkeen syönti jatkuu vahvana; hyvä pyyntiaika sekin.
- Kesä: made painuu syvänteisiin eikä juuri syö — kesämade on satunnainen sivusaalis syvältä.
- Syksy: veden jäähtyessä made herää ja alkaa liikkua matalammille syöntialueille öisin; pimeiden iltojen pohjaonginta tuottaa.
Pyyntitavat
- Morritus eli mateen pilkintä: talviyön klassikko — raskas pilkki tai morri, jonka koukkuun laitetaan kalanpala tai mäti, ja jota kolistellaan pohjaan houkutusäänen aikaansaamiseksi. Paras aika on ilta ja alkuyö kutualueiden tuntumassa.
- Iskukoukut ja koukkupyynti: perinteinen talvipyynti syöttikalalla jään alta. Huomaa, että koukkupyydykset eivät kuulu yleiskalastusoikeuksiin, vaan vaativat vedenomistajan luvan.
- Pohjaonginta: syksyn pimeinä iltoina painava pohjaonki ja syöttinä kalanpala tai iso mato matalien rantojen tuntumaan.
Ruokakalana
Made on talvikeittiön aatelia: mademuhennos ja madekeitto ovat klassikoita, ja mateenmaksa sekä mäti nostavat lajin herkkujen sarjaan. Nahka kannattaa nylkeä sukkana — se on helpompaa kuin suomustaa liukasta kalaa.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Made kudee keskitalvella jään alla. Osa vesialueista rauhoittaa kutupaikkoja tammi–helmikuussa vapaaehtoisesti — kysy osakaskunnalta.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin madetta pyydetään?
Keskitalvella: tammi–helmikuun kutuaikana made nousee matalille hiekka- ja sorapohjille ja on parhaiten pyydettävissä. Ilta ja alkuyö ovat vuorokauden parasta aikaa, sillä made liikkuu pimeällä.
Mitä morritus tarkoittaa?
Mateen talvipilkintää: raskasta pilkkiä tai morria kolistellaan pohjaan, jolloin ääni ja pöllyävä pohja houkuttelevat mateen paikalle. Koukkuun laitetaan syötiksi kalanpala tai mätiä.
Missä made on kesällä?
Syvänteissä viileässä, lähes syömättömänä. Kesämade on harvinainen sivusaalis — lajin pyynti kannattaa ajoittaa kylmän veden kuukausiin.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.