EtusivuKalalajit › Kirjoeväsimppu

Kalatietopankki · Pohjakalat

Kirjoeväsimppu Cottus poecilopus

Kirjoeväsimppu on kivisimpun pohjoinen sukulainen, jonka tunnistaa raidallisista rintaevistä ja pitkistä vatsaevistä.

Tieteellinen nimiCottus poecilopus
Tavallinen koko8–13 cm
Tuntomerkitrintaevissä selvät tummat poikkiraidat, vatsaevät pitkät ja täplikkäät
Kutukevät; koiras vartioi mätiä kiven alla
Elinympäristövirtaavat vedet ja kirkkaiden järvien kivikot
LevinneisyysPohjois- ja Itä-Suomi
Pyyntimitta ja rauhoitusei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa

Tuntomerkit ja ero kivisimppuun

Kirjoeväsimppu on rakenteeltaan kivisimpun kaltainen pohjakala: iso pää, leveä suu, suomuton iho ja puuttuva uimarakko. Erot löytyvät evistä:

Elinympäristö ja levinneisyys

Kirjoeväsimppu on pohjoinen laji, jota tavataan Pohjois- ja Itä-Suomen virtavesissä sekä kirkkaiden järvien kivikkorannoilla. Se vaatii kylmää, happirikasta vettä ja kivikkopohjan suojakoloja. Kutu ja mädinhoito ovat samanlaiset kuin kivisimpulla: koiras vartioi ja tuulettaa mätiä kiven alla.

Merkitys

Laji on osa pohjoisten virtavesien alkuperäistä eliöyhteisöä ja taimenen sekä nieriän ravintoa. Se ei ole kalastuskohde; vahinkosaalis vapautetaan välittömästi.

Säädökset lyhyesti

Pyyntimittaei valtakunnallista pyyntimittaa
Rauhoitusaikaei valtakunnallista rauhoitusaikaa

Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.

Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.

Usein kysytyt kysymykset

Miten kirjoeväsimppu erotetaan kivisimpusta?

Rintaevien tummista poikkiraidoista ja pitkistä, usein pilkullisista vatsaevistä, jotka ulottuvat lähelle peräaukkoa. Kivisimpulla vatsaevät ovat lyhyemmät ja yksiväriset.

Lähteet ja lisätieto

Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.

  1. Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
  2. Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
  3. Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
  4. Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.

Lue myös