Etusivu › Kalalajit › Kivisimppu
Kalatietopankki · Pohjakalat
Kivisimppu Cottus gobio
Kivisimppu on kivikkopohjien pieni pyöreäpäinen asukas, jonka esiintyminen kertoo puron olevan kunnossa — ja jonka koiras vartioi mätiä kiven alla.
| Tieteellinen nimi | Cottus gobio |
|---|---|
| Tavallinen koko | 8–14 cm |
| Tuntomerkit | iso litteä pää, leveä suu, suuret viuhkamaiset rintaevät, ei suomuja |
| Kutu | kevät; koiras vartioi mätiä kiven alla kuoriutumiseen asti |
| Elinympäristö | virtaavat purot ja karujen järvien kivikkorannat |
| Levinneisyys | koko maa sopivissa kivikkoisissa vesissä |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Kivisimppu on pieni ja pyöreäpäinen pohjakala: pää on leveä ja litteä, suu iso ja rintaevät suuret ja viuhkamaiset — niillä kala pysyy paikallaan virrassa. Suomuja ei ole, iho on paljas ja sitkeä. Väri on ruskeanharmaa ja epäselvästi kirjava, mikä sulautuu kivikkopohjaan täydellisesti. Uimarakko puuttuu, joten kala liikkuu pohjaa pitkin lyhyin syöksyin eikä nouse vesipatsaaseen.
Erottaminen kirjoeväsimpusta: kivisimpulla rintaevissä ei ole selviä poikkiraitoja ja vatsaevät ovat lyhyemmät.
Elinympäristö ja lisääntyminen
Kivisimppu vaatii puhdasta, happirikasta vettä ja kivikkopohjan, jonka koloihin se voi piiloutua. Se elää virtaavissa puroissa, koskien reunoilla ja karujen järvien kivikkorannoilla. Keväällä koiras valmistelee kiven alle kutupesän, houkuttelee naaraan ja vartioi mätiä kuoriutumiseen asti viuhtoen sitä evillään happirikkaassa vedessä.
Laji on hyvä veden tilan ilmentäjä: se katoaa nopeasti, jos pohja liettyy tai happitilanne heikkenee. Kivisimppu on myös EU:n luontodirektiivin liitteessä II mainittu laji, jonka elinympäristöjä suojellaan.
Kivisimppu ja kalastaja
Kivisimppu ei ole kalastuskohde, mutta se on tärkeä osa kuvaa: laji on taimenen ja ahvenen ravintoa, ja sen esiintyminen kertoo purokunnostuksen onnistuneesta. Vahinkosaalis vapautetaan heti — kala kestää käsittelyä huonosti pienen kokonsa vuoksi.
Kivisimppua on toisinaan syytetty taimenen mädin syömisestä. Tosiasiassa laji on osa samaa alkuperäistä eliöyhteisöä kuin taimen, ja terve purokanta kestää sen hyvin.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Kivisimppu on puhtaan, virtaavan veden ilmentäjälaji. Sen esiintyminen kertoo pohjan olevan kunnossa — turha saalis kannattaa vapauttaa.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kivisimppu haitallinen taimenpuroissa?
Ei. Kivisimppu on alkuperäinen osa purojen eliöyhteisöä ja samalla taimenen ravintoa. Terve purokanta kestää simput hyvin; ongelmia aiheuttavat pohjan liettyminen ja nousuesteet, eivät simput.
Mistä kivisimppu tunnistetaan?
Isosta litteästä päästä, leveästä suusta, suurista viuhkamaisista rintaevistä ja suomuttomasta ihosta. Kala liikkuu pohjaa pitkin syöksähdellen, koska uimarakko puuttuu.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.