Etusivu › Kalalajit › Kolmipiikki
Kalatietopankki · Pikkukalat
Kolmipiikki Gasterosteus aculeatus
Kolmipiikki on rannikon pieni piikikäs kala, joka on runsastunut Itämerellä voimakkaasti — ja jonka koiras rakentaa pesän ja hoitaa mädin itse.
| Tieteellinen nimi | Gasterosteus aculeatus |
|---|---|
| Tavallinen koko | 4–8 cm |
| Tuntomerkit | kolme irrallista selkäpiikkiä, kyljissä luulevyjä, ei tavallisia suomuja |
| Kutu | keväällä ja kesällä; koiras rakentaa pesän ja vartioi mätiä |
| Elinympäristö | rannikon matalikot ja murtovesi, myös makeat vedet |
| Levinneisyys | koko rannikko; paikoin erittäin runsas |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Kolmipiikki on pieni, hoikka ja kulmikas. Selässä on kolme irrallista piikkiä ja vatsaevät ovat muuttuneet piikeiksi. Tavallisia suomuja ei ole, mutta kyljissä on luulevyjä, joiden määrä vaihtelee kannoittain. Väri on hopeanharmaa; kutuaikana koiraan kurkku ja vatsa hehkuvat kirkkaan punaisina ja silmät sinisinä.
Kuulu pesänrakentaja
Kolmipiikki on eläinten käyttäytymistutkimuksen klassikko. Koiras valtaa reviirin, rakentaa kasvinosista tunnelipesän, houkuttelee naaraat kutemaan siihen ja hoitaa mätiä yksin: se tuulettaa pesää rintaevillään ja puolustaa sitä hyökkääjiä vastaan. Punainen kutuväri toimii sekä naaraiden houkuttimena että kilpailijoiden varoituksena.
Runsastuminen ja sen seuraukset
Kolmipiikki on runsastunut Itämerellä voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Syiksi on esitetty rehevöitymistä, isojen petokalojen vähenemistä ja meriveden lämpenemistä. Runsas piikkikalakanta on ongelma, koska kolmipiikki syö ahvenen ja hauen mätiä ja poikasia — ja voi siten estää petokalakantojen elpymisen. Kyse on takaisinkytkennästä: mitä vähemmän petokaloja, sitä enemmän piikkikaloja ja sitä vaikeampi petokalojen on palata.
Kalastajan näkökulma
Kolmipiikki ei ole vapasaalis, mutta se näkyy rannikolla: se tulee litkan koukkuihin, pyörii laiturinnokissa parvina ja on pikkukalasyöttien mallina. Rannikon hoitokalastuksessa piikkikalojen poistoa on kokeiltu — laji käytetään pyydettäessä rehuksi ja lannoitteeksi.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi kolmipiikki on runsastunut Itämerellä?
Syiksi esitetään rehevöitymistä, isojen petokalojen vähenemistä ja meriveden lämpenemistä. Runsas piikkikalakanta syö ahvenen ja hauen mätiä ja poikasia, mikä vaikeuttaa petokalakantojen elpymistä.
Mikä kolmipiikin pesä on?
Koiras rakentaa kasvinosista tunnelimaisen pesän, houkuttelee naaraat kutemaan siihen ja hoitaa mädin yksin: tuulettaa pesää rintaevillään ja puolustaa sitä.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.