Etusivu › Kalalajit › Siperiansampi
Kalatietopankki · Vieraslajit
Siperiansampi Acipenser baerii
Siperiansampi on kasvatuslaitosten sampi: ruokakala ja kaviaarin tuottaja, jota istutetaan maksullisiin pyyntikohteisiin — ei koskaan luonnonvesiin.
| Tieteellinen nimi | Acipenser baerii |
|---|---|
| Tavallinen koko pyyntikohteissa | 3–15 kg |
| Alkuperä | Siperian suuret jokivesistöt |
| Tuntomerkit | luulevyrivit, kärsämäinen kuono, tuntoelimet leuan alla |
| Kasvatus | ruokakala ja kaviaarin tuottaja; kasvatus vaatii lämpimän veden kierrätysjärjestelmiä |
| Luonnossa Suomessa | ei lisääntyvää kantaa; istutus luonnonvesiin kiellettyä |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Siperiansampi näyttää siltä miltä sampikala odotetaan näyttävän: rustoinen runko, viisi riviä luulevyjä, alaspäin kääntynyt kärsä ja epäsymmetrinen pyrstö. Kuono on lyhyempi ja pyöreämpi kuin Itämeren sammella, ja väri vaihtelee harmaasta ruskeaan. Kasvatuskaloilla evät ja luulevyt ovat usein kuluneita.
Miksi sampea kasvatetaan
Sampien kasvatus on kasvanut maailmalla nopeasti kahdesta syystä: liha on arvostettua ja mätiä jalostetaan kaviaariksi. Kasvatus vaatii lämmintä vettä ja kierrätysjärjestelmiä, joten Suomessa toiminta on pienimuotoista. Osa kasvattamoista myy kaloja myös pyyntikohteisiin, joissa asiakas voi kalastaa niitä.
Kalastus pyyntikohteissa
- Pohjakalastus: sampi etsii ravintoa pohjasta tuntoelimillään, joten kalanpala, katkarapu tai kohteen hyväksymä pelletti pohjassa on toimivin tapa.
- Välineet: järeä kalusto ja iso haavi tai matto — kala on painava ja sen luulevyt ovat karheat. Käsittele kalaa märillä käsillä ja tue se vaakatasossa.
- Säännöt: jokaisella kohteella on omat ehtonsa. Usein sampi on vapautettava tai lunastettava kilohinnalla; verkkoa tai koukkuhaavia ei sallita.
Vieraslajivastuu
Siperiansampea ei saa istuttaa luonnonvesiin. Se on vieraslaji, joka voi kilpailla kotoperäisten pohjaeläinten syöjien kanssa ja sekoittaa palautusistutuksia — Itämeren sampihankkeiden kannalta väärä sampi väärässä paikassa on todellinen haitta. Jos saat sammen luonnonvedestä, valokuvaa se ja ilmoita havainto: kyse on todennäköisesti karkulaisesta.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Siperiansampi on vieraslaji, jota kasvatetaan ruokakalana ja istutetaan maksullisiin pyyntikohteisiin. Kohteilla on omat sääntönsä, ja tavallisesti kala on vapautettava tai lunastettava kilohinnalla.
Vieraslajia ei saa istuttaa luonnonvesiin.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Missä siperiansampea voi kalastaa?
Maksullisissa pyyntikohteissa ja yksityisvesissä, joihin sitä on istutettu. Kohteilla on omat sääntönsä, ja usein kala on vapautettava tai lunastettava kilohinnalla.
Saako siperiansampea istuttaa?
Ei luonnonvesiin. Kyse on vieraslajista, jonka istuttaminen luonnonvesiin on kiellettyä; karkulaishavainnot kannattaa ilmoittaa viranomaisille.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.