EtusivuKalalajit › Harmaanieriä

Kalatietopankki · Lohikalat

Harmaanieriä Salvelinus namaycush

Harmaanieriä eli kanadanjärvinieriä on Pohjois-Amerikan suurten järvien laji, jota on istutettu Suomeen vain harvoihin syviin ja kirkkaisiin järviin — hidaskasvuinen, pitkäikäinen ja syvällä viihtyvä kala.

Tieteellinen nimiSalvelinus namaycush
Tavallinen saaliskoko1–3 kg
Suurkalan rajayli 5 kg; kotimaanosassaan kasvaa kymmeniin kiloihin
Kutuloka–marraskuussa kivikkopohjilla, järvessä; lisääntyminen Suomessa vähäistä
Paras sesonkialkukesä ja loppusyksy, jolloin kala on lähempänä pintaa
Levinneisyysmuutamat istutusjärvet; laji ei ole levinnyt laajalle
Pyyntimitta ja rauhoitusei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa

Tuntomerkit

Harmaanieriän pohjaväri on harmaanvihreä tai teräksenharmaa ja kyljissä on tiheä, vaaleiden pilkkujen verkosto — punaiset täplät puuttuvat kokonaan. Erottava piirre on syvälle haarautunut pyrstö, joka on selvästi lovekkaampi kuin muilla nieriöillä. Pää on iso ja suu ulottuu silmän taakse. Evien etureunoissa voi olla vaalea juova, mutta se ei ole yhtä jyrkkärajainen kuin puronieriällä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Laji vaatii syvää, kylmää ja happirikasta vettä. Kesällä se elää lämpökerrostuneisuuden alapuolella, tyypillisesti yli 20 metrin syvyydessä, ja nousee matalampaan vain kylmän veden aikaan. Suomessa istutukset ovat olleet vähäisiä ja paikallisia, joten harmaanieriä on satunnainen saalis eikä sitä tavoitella laajasti. Luontainen lisääntyminen on epävarmaa: se vaatisi laajoja puhtaita kivikkopohjia.

Pyyntitavat

Syvältä nostettu kala kärsii paineenvaihtelusta, eikä sen vapauttaminen aina onnistu. Jos et aio ottaa saalista, kalasta mieluummin viileiden vesien aikaan pintakerroksesta.

Ruokakalana ja merkitys

Liha on vaaleaa tai kevyesti punertavaa ja rasvaista — savustettuna erinomaista. Harmaanieriä kasvaa hitaasti ja tulee sukukypsäksi vanhana, joten yksittäisen kalan ottaminen verottaa pientä kantaa enemmän kuin nopeakasvuisen lajin. Suhtaudu saaliiseen sen mukaisesti.

Säädökset lyhyesti

Pyyntimittaei valtakunnallista pyyntimittaa
Rauhoitusaikaei valtakunnallista rauhoitusaikaa

Harmaanieriää on istutettu vain harvoihin vesiin, ja niillä on tavallisesti kohteen omat mitat ja kiintiöt.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.

Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko harmaanieriä sama kuin nieriä?

Ei. Harmaanieriä (Salvelinus namaycush) on eri laji kuin kotimainen nieriä (Salvelinus alpinus). Harmaanieriällä on syvälle haarautunut pyrstö ja vaaleiden pilkkujen verkosto ilman punaisia täpliä.

Mistä harmaanieriää voi saada Suomessa?

Vain muutamista syvistä ja kirkkaista istutusjärvistä. Laji ei ole levinnyt laajalle, eikä sitä tavoitella yleisesti — saalis on tavallisesti sattuma syvältä uistellessa.

Lähteet ja lisätieto

Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.

  1. Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
  2. Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
  3. Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
  4. Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.

Lue myös