Kalatietopankki · Lohikalat
Lohi Salmo salar
Lohi on vaelluskalojen kuningas — Itämerestä ja Jäämerestä kutujokiinsa nouseva voimakala, jonka pyynti on monelle kalastuksen huipentuma.
| Tieteellinen nimi | Salmo salar |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 2–8 kg; yli 10 kg:n lohi on jokikalastajan unelma |
| Kutu | loka–marraskuussa jokien virtapaikoille |
| Paras sesonki | nousukesä: juhannuksesta elokuulle joissa |
| Tärkeimmät joet | Tornionjoki ja Simojoki (Itämeri); Teno ja Näätämöjoki (Jäämeri) |
| Saaliskiintiö | meressä yksi lohi kalastajaa kohti vuorokaudessa |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | pyyntimitta 60 cm (Perämerellä 63°30′N pohjoispuolella 50 cm); rauhoitus joessa ja purossa 1.9.–30.11. |
Tuntomerkit
Hopeakylkinen lohi on virtaviivainen ja voimakas: siro pyrstövarsi, selvästi lovipäinen pyrstö ja niukalti tummia täpliä, lähinnä kylkiviivan yläpuolella. Rasvaevä kertoo lohikalasta, ja istukkaalla se on leikattu. Sekaannus taimeneen on yleistä — katso taimenen lajisivulta pyrstövarsivertailu. Kutuasuinen lohi tummuu ja koiraalle kasvaa kuonoon koukku.
Elinkierto ja levinneisyys
Lohi kuoriutuu joessa, vaeltaa 1–4 vuoden ikäisenä smolttina mereen ja palaa 1–4 merivuoden jälkeen synnyinjokeensa kutemaan. Suomen tärkeimmät luonnonlohijoet ovat Itämereen laskevat Tornionjoki ja Simojoki sekä Jäämereen laskevat Teno ja Näätämöjoki. Merialueella lohta tavataan koko rannikolla, ja moniin sisävesiin istutetaan järvilohta. Luonnonkantojen tila vaihtelee vuosittain — säädökset elävät sen mukana.
Käyttäytyminen vuodenajoittain
- Kevät: merellä syönnöstävät lohet liikkuvat rannikolla; uistelukausi eteläisellä merialueella.
- Nousukesä: lohet nousevat jokiin touko–elokuussa, pääjoukot juhannuksen molemmin puolin. Nouseva kala ei syö, mutta iskee ärsytettynä — siksi jokikalastus on paikkojen ja toistojen laji.
- Loppukesä ja syksy: kalat asettuvat kutupaikkojen tuntumaan; syysrauhoitus suojaa kutua.
- Talvi: talvikot laskeutuvat jokia alas; merellä uistelu jatkuu etelässä.
Pyyntitavat ja vieheet
- Jokikalastus: Tornionjoen ja Tenon perinteet — raskas perhokalastus kaksikätisillä vavoilla, uistinkalastus veneestä soutaen (soutu-uistelu) sekä lippapaikat. Punakultaiset ja mustahopeat värit ovat klassikoita.
- Vetouistelu merellä: takiloilla ja plaanareilla laajalla vieheviuhkalla; lusikat ja lohivaaput syvääjien takana.
- Rannikon heittokalastus: satunnaisempi mutta mahdollinen tapa keväisin ja syksyisin.
Lohen pyynti on luvitetuinta kalastusta Suomessa: jokikohteilla on omat lupansa, kiintiönsä ja välinerajoituksensa, jotka vaihtelevat jopa jokiosuuksittain. Tarkista kohteen säännöt aina ennen matkaa.
Ruokakalana
Rasvainen punainen liha on pohjoismaisen kalakeittiön perusta: graavilohi, savulohi, loimulohi ja lohikeitto. Villin lohen ja kasvatetun eron maistaa — ja siksi itse pyydetty on juhlaruokaa.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | 60 cm; Perämerellä leveyspiirin 63°30′N pohjoispuolella 50 cm |
|---|---|
| Rauhoitusaika | joessa ja purossa 1.9.–30.11. |
Merialueella vapaa-ajankalastaja saa ottaa enintään kaksi lohta vuorokaudessa. Lohijoilla on lisäksi omat lupa-alueensa, kiintiönsä, kalastuskautensa ja välinerajoituksensa: Tornionjoella noudatetaan rajajokisopimusta ja Tenolla Suomen ja Norjan välistä sopimusta, jonka ehdot vahvistetaan vuosittain ja ovat viime vuosina vaihdelleet voimakkaasti.
Lohi kuuluu lajeihin, joille on säädetty suojeluarvo: laittomasti pyydetystä kalasta voi joutua korvausvelvolliseksi.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Missä lohi on kartalla
- Tornionjoki — Itämeren tärkein luonnonlohijoki ja Suomen kuuluisin lohenkalastuskohde.
- Tenojoki — Jäämereen laskeva suurjoki ja Euroopan merkittävimpiä Atlantin lohen jokia.
- Kymijoki — Etelä-Suomen lohijoki: istutuksin ja kunnostuksin elvytetty suurjoki lähellä pääkaupunkiseutua.
- Vantaanjoki — Pääkaupungin oma taimenjoki — kaupunkikalastuksen ykköskohde Helsingin sydämessä.
- Merikarvianjoki — Länsirannikon ympärivuotinen erityiskohde — Suomen tunnetuimpia kirjolohi- ja taimenjokia.
Muita tunnettuja vesiä, joissa laji on merkitty kartalle: Kotkan edusta ja itäinen Suomenlahti. Kaikki kohteet löytyvät kartalta ja kalastuspaikkojen hakemistosta.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin lohi nousee jokiin?
Pääjoukot nousevat Tornionjokeen ja Tenoon juhannuksen molemmin puolin — isot yksittäiset kalat usein ensimmäisinä jo kesäkuun alussa, ja nousu jatkuu elokuulle. Merestä nouseva kala on parhaassa iskussa heti nousun alkuvaiheessa.
Miksi lohi iskee vieheeseen, vaikka se ei syö joessa?
Nousulohen syöntihalu sammuu joessa, mutta ärsytys, reviirikäyttäytyminen ja vaistot saavat sen iskemään — siksi sama paikka kannattaa kalastaa läpi useilla vieheillä ja väreillä, ja siksi tuore nousukala on otollisin.
Mikä on lohen alamitta ja kiintiö?
Alamitta on 60 cm. Merialueella vapaa-ajankalastaja saa ottaa yhden lohen vuorokaudessa; jokikohteilla on omat vuorokausi- ja kausikiintiönsä, jotka kerrotaan lupaehdoissa.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.