Etusivu › Kalalajit › Kirjolohi
Kalatietopankki · Lohikalat
Kirjolohi Oncorhynchus mykiss
Kirjolohi on Suomen suosituin istutuskala — pohjoisamerikkalainen tulokas, joka tarjoaa varmimman lohikalakontaktin erityiskalastuskohteilla ja istutusjärvillä.
| Tieteellinen nimi | Oncorhynchus mykiss |
|---|---|
| Alkuperä | Pohjois-Amerikka; Suomessa istutus- ja kasvatuskala |
| Tavallinen saaliskoko | 0,5–2 kg istutuskoosta riippuen |
| Lisääntyminen | ei juurikaan lisäänny luonnossa Suomessa |
| Paras sesonki | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet |
| Missä | erityiskalastuskohteet, istutusjärvet ja -lammet |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Kirjolohen tunnistaa kyljen punertavasta pituusraidasta ja koko kalan peittävästä tiheästä mustasta pilkutuksesta, joka ulottuu selkä- ja pyrstöevään asti. Väritys vaihtelee hopeisesta tummankirjavaan. Rasvaevä on paikallaan kuten muillakin lohikaloilla — kotimaisista lajeista sen erottaa juuri raidasta ja pilkutuksen määrästä.
Elinympäristö Suomessa
Kirjolohi ei muodosta Suomessa luonnonkantoja: kylmissä vesissämme sen mäti ei käytännössä selviä. Laji elää siellä, minne se istutetaan — erityiskalastuskohteiden lammissa ja koskissa, seurojen istutusjärvissä ja ongintapaikoissa. Se sietää lämpimämpää ja heikkolaatuisempaakin vettä kuin taimen, minkä vuoksi se on istuttajan varma valinta. Karannutta kassikalaa tavataan myös rannikolla.
Käyttäytyminen ja sesongit
- Kevät ja alkukesä: tuoreet istukkaat ottavat aktiivisesti heti istutuksen jälkeen — kohteiden istutusrytmi kannattaa selvittää.
- Kesä: lämpimässä vedessä kala painuu syvempään ja syönti keskittyy aamuun ja iltaan.
- Syksy: viilenevä vesi virkistää syönnin; hyvä perhokausi.
- Talvi: pilkkikohteet pitävät kauden käynnissä — kirjolohen talvipilkintä mädillä ja toukilla on oma harrastajakuntansa.
Pyyntitavat ja vieheet
- Uistin: lippa ja pieni lusikka ovat istutusvesien perusvieheet; kirkkaat värit sameassa, luonnolliset kirkkaassa vedessä.
- Perhokalastus: streamerit, toukkajäljitelmät ja kuivaperhot — kirjolohi on kiitollinen perhokala ja monen perhokalastajan ensimmäinen saalis.
- Onginta ja pilkintä: mäti, toukat ja tahnasyötit kohteissa, joissa syöttikalastus on sallittu.
Erityiskohteilla on omat sääntönsä: vieheiden ja koukkujen rajoituksia, saaliskiintiöitä ja vapautuspakkoja. Lue kohteen ohjeet ennen ensimmäistä heittoa.
Ruokakalana
Kirjolohi on tuttu kaupan tiskiltä, mutta itse pyydetty ja heti verestetty kala on eri tuote: punainen liha sopii savuun, grilliin ja graaviin. Mäti on arvostettu joulukalan lisuke.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Kirjolohi on istutettu laji, jota ei lisäänny Suomen luonnossa. Lupakohteilla on tavallisesti omat saaliskiintiönsä ja kausiaikansa.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Missä kirjolohi on kartalla
- Kymijoki — Etelä-Suomen lohijoki: istutuksin ja kunnostuksin elvytetty suurjoki lähellä pääkaupunkiseutua.
- Vantaanjoki — Pääkaupungin oma taimenjoki — kaupunkikalastuksen ykköskohde Helsingin sydämessä.
- Merikarvianjoki — Länsirannikon ympärivuotinen erityiskohde — Suomen tunnetuimpia kirjolohi- ja taimenjokia.
- Ruunaan kosket (Lieksanjoki) — Itärajan kuuluisin koskireitti: kuusi suurta koskea ja Metsähallituksen ylläpitämä lupakohde.
Lisää kohteita kartalla ja kalastuspaikkojen hakemistossa.
Usein kysytyt kysymykset
Missä kirjolohta voi kalastaa Suomessa?
Erityiskalastuskohteissa (kosket, lammet ja padotut kohteet), seurojen ja osakaskuntien istutusjärvissä sekä ongintalammikoissa. Laji ei lisäänny luonnossa, joten kanta on aina istutusten varassa — kohteiden istutustiedot kertovat, missä kalaa on.
Millä kirjolohta saa parhaiten?
Lippauistin ja pieni lusikka ovat varmimmat yleisvieheet; perhokalastajalle streamerit ja toukkajäljitelmät. Talvella pilkkikohteissa mäti- ja toukkasyötit toimivat parhaiten.
Onko kirjolohella alamittaa?
Ei valtakunnallista. Erityiskohteet määrittelevät omat mittansa ja kiintiönsä lupaehdoissaan — ne kannattaa lukea aina ennen kalastusta.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.