Kalatietopankki · Ahvenkalat
Kiiski Gymnocephalus cernua
Kiiski on pohjien piikikäs pikkuveijari — onkijan kiusa ja keittäjän salaisuus, sillä oikea rantakalakeitto vaatii kiisken.
| Tieteellinen nimi | Gymnocephalus cernua |
|---|---|
| Tavallinen koko | 8–15 cm |
| Kutu | keväällä matalille pohjille |
| Aktiivisuus | pohjakala; syö myös yöllä ja talvella |
| Levinneisyys | koko maa Lappia myöten; myös murtovesi |
| Ravinto | pohjaeläimet, mäti, pikkukalat |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Kiiski on ahvenen pikkuserkku, jonka selkäevät ovat kasvaneet yhdeksi piikikkääksi harjaksi. Väri on harmaanruskea ja tummatäpläinen, silmät suuret ja himmeän violetit, ja koko kala on paksun liman peitossa. Piikit ja lima tekevät käsittelystä ikimuistoista — kiisken oppii tuntemaan kerrasta. Ahvenesta sen erottaa yhtenäisestä selkäevästä ja poikkiraitojen puutteesta.
Elinympäristö ja levinneisyys
Kiiskeä on koko maassa järvien, jokien ja rannikon pohjilla — se suosii pehmeitä ja viileitä pohjia ja sietää heikkoakin valoa erinomaisen aistivarustuksensa turvin. Päivällä parvet makaavat syvemmällä, hämärässä ja yöllä ne nousevat matalammille syöntipohjille. Kiiski syö innokkaasti myös talvella keskellä pimeintä kautta, kun moni muu laji lepää.
Kiiski ja kalastaja
Onkijalle ja pilkkijälle kiiski on tuttu 'varas', joka ehtii matosyötille ennen ahventa — syvältä ja pohjasta ottava nykivä pikkusaalis on useimmiten kiiski. Omaa arvoaan lajilla silti on:
- Pohjaonginta: mato pohjassa syvänteen reunalla tuottaa kiiskeä varmasti, etenkin illalla ja yöllä.
- Pilkintä: talvella kiiski ottaa mormyskaan ja pikkupilkkiin toukalla pohjan tuntumasta — pimeän kauden varmimpia saaliita.
- Keittokala: vanha viisaus sanoo, että kunnon rantakalaan tarvitaan kiiskiä: ne antavat liemeen syvän maun, jota ahven yksin ei tuota.
Ruokakalana
Pieni koko ja piikit rajaavat kiisken käytön lähinnä keittokalaksi — mutta siinä tehtävässä se on lyömätön. Kiiskistä ja ahvenista keitetty rantakala sekä perinteinen kiiskikeitto ovat suomalaisen kalaruoan juurihoitoa. Savustettuna isot kiisket ovat yllättävä herkku.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi saan pelkkiä kiiskiä ongella?
Kalastat pohjasta syvänteen reunalta — kiisken valtakunnasta. Nosta syöttiä puolesta metristä metriin pohjan yläpuolelle tai siirry matalammalle karikolle, niin ahvenen osuus kasvaa.
Voiko kiiskeä syödä?
Voi ja kannattaa: kiiski on rantakalakeiton ja kiiskikeiton avainlaji, joka antaa liemeen syvemmän maun kuin ahven yksin. Isot kiisket ovat savustettuina yllättävän hyviä.
Miten kiisken piikit ja lima käsitellään?
Ote napakasti vatsan puolelta piikkejä myötäillen ja huuhtaisu veteen — lima irtoaa myös suolalla hangaten. Keittokalaksi kiisket voi laittaa perattuina kokonaisina, jolloin käsittely jää vähäiseksi.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.