Kalatietopankki · Ahvenkalat
Kuha Sander lucioperca
Kuha on hämärän saalistaja ja Suomen tavoitelluimpia ruokakaloja — sameiden järvien ja rannikon laji, jonka sesonki huipentuu alkukesän öihin.
| Tieteellinen nimi | Sander lucioperca |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 0,5–2 kg |
| Suurkalan raja | yli viiden kilon kuha on merkittävä saalis |
| Kutu | touko–kesäkuussa veden lämmetessä 10–15 °C:seen |
| Paras sesonki | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet |
| Levinneisyys | Etelä- ja Keski-Suomen rehevät järvet sekä rannikko |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | pyyntimitta 42 cm vapaa-ajankalastuksessa; ei rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Kuha on ahvenen iso, harmaanhopeinen serkku: kaksi erillistä selkäevää, joista etummainen piikikäs, kapeahko pää ja suuret, lasimaisesti hohtavat silmät. Silmän heijastava kerros on hämäränäön työkalu — ja samalla syy siihen, miksi kuha syö silloin, kun muut lajit lepäävät. Kyljissä on tummia pystyjuovia, jotka haalistuvat iän myötä.
Elinympäristö ja levinneisyys
Kuha viihtyy lämpimissä, ravinteikkaissa ja sameahkoissa vesissä: Etelä- ja Keski-Suomen suurissa ja keskikokoisissa järvissä sekä rannikon lahdissa ja saaristossa. Kirkkaissa ja kylmissä vesissä laji on harvinaisempi, ja pohjoista kohti kannat harvenevat. Päivät kuha viettää syvänteissä ja selkävesien hämärässä, ja nousee valon himmetessä ruokailemaan väylille, harjanteille ja matalikoiden reunoille.
Käyttäytyminen vuodenajoittain
- Kevät: kutu touko–kesäkuussa matalille kovapohjaisille alueille. Monilla vesillä kutuaikaan on paikallisia rauhoituksia — tarkista ennen kautta.
- Alkukesä: vuoden paras jakso. Kudulta palaava kala syö ahnaasti, ja valoisat yöt ovat vetouistelijan sesonkia: kuha nousee hämärässä jopa parin metrin veteen.
- Loppukesä ja syksy: kala painuu syvänteiden reunoille ja jigikalastus ottaa päärooolin. Syönti jatkuu tasaisena pitkälle syksyyn.
- Talvi: kuha kerääntyy syvänteisiin ja niiden reunoille. Pilkintä raskaammilla tasapainoilla ja pystyotteilla vaatii kärsivällisyyttä mutta palkitsee.
Pyyntitavat ja vieheet
- Vetouistelu: klassinen kuhanpyynti — kapeat 8–12 cm:n vaaput uitettuna väylien ja harjanteiden yli hämärässä ja yöllä. Takila tai pitkä siima päivällä, pintauinti valoisina öinä.
- Jigikalastus: nykyaikainen tapa, joka toimii veneestä pystysuoraan jigaten tai heittäen: 8–12 cm:n kumiote ja tuntuma pohjaan. Syvänteiden reunat 4–10 metrissä.
- Pilkkiminen: talvella syvänteistä tasapainopilkillä tai raksipilkillä, usein täkykalan palalla terästettynä.
Mittaa saalis heti: alamittainen kuha vapautetaan viivyttelemättä. Syvältä nostettu kala kärsii paineenvaihtelusta, joten nosto kannattaa tehdä rauhallisesti ja vapautettavat kalat käsitellä vedessä.
Ruokakalana
Kuhan valkoinen, kiinteä ja vähäruotoinen liha on ravintoloidenkin arvostama. Paistettu kuhafilee, kuhaa uunissa tai graavattuna — laatukala kestää yksinkertaisen valmistuksen.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | 42 cm vapaa-ajankalastuksessa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Kaupallisessa kalastuksessa pyyntimitta on useimmilla alueilla 40 cm. Monilla vesillä on lisäksi paikallinen kuturauhoitus touko–kesäkuussa ja osakaskuntien omia mittoja, jotka voivat olla valtakunnallista tiukempia.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Missä kuha on kartalla
- Kymijoki — Etelä-Suomen lohijoki: istutuksin ja kunnostuksin elvytetty suurjoki lähellä pääkaupunkiseutua.
Muita tunnettuja vesiä, joissa laji on merkitty kartalle: Saimaa (Puumalan–Savonlinnan vedet), Päijänne (Tehinselkä), Puulavesi, Etelä-Konnevesi, Näsijärvi, Säkylän Pyhäjärvi, Lohjanjärvi, Vanajavesi, Oulujärvi, Kemijärvi, Pielinen, Kallavesi. Kaikki kohteet löytyvät kartalta ja kalastuspaikkojen hakemistosta.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin kuha syö parhaiten?
Alkukesällä kudun jälkeen, erityisesti hämärässä ja yöllä — kesä–heinäkuun valoisat yöt ovat vetouistelun huippuaikaa. Kuhan silmä on rakentunut hämäränäköön, joten valon himmeneminen käynnistää syönnin muulloinkin.
Mikä on kuhan alamitta?
Vapaa-ajankalastuksessa 42 cm. Kaupallisessa kalastuksessa ja eräillä vesialueilla on poikkeuksia, ja monet osakaskunnat käyttävät suurempia mittoja — tarkista oma vesialueesi kalastusrajoitus.fi-palvelusta.
Missä kuhaa kannattaa pyytää?
Sameahkoissa, ravinteikkaissa järvissä ja rannikon lahdissa: päivällä syvänteiden reunoilta 4–10 metristä, hämärässä ja yöllä väyliltä, harjanteilta ja matalikoiden reunoilta parista metristä.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.