Kalatietopankki · Lohikalat
Nieriä Salvelinus alpinus
Nieriä eli rautu on jääkauden jälkeläinen ja kylmien vesien jalokala — Lapin tunturijärvien aarre, jonka eteläinen saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen.
| Tieteellinen nimi | Salvelinus alpinus |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 0,3–2 kg; Inarin suurraudut yli 5 kg |
| Kutu | syksyllä karikoille ja kivikkopohjille |
| Paras sesonki | kevättalven pilkintä ja alkukesän viileät vedet |
| Levinneisyys | Lapin järvet ja tunturivedet; eteläinen kanta Vuoksen vesistössä |
| Säädökset | Vuoksen vesistössä rauhoitettu; Inarijärvellä alamitta 45 cm |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | pyyntimitta Vuoksen vesistössä 60 cm; Inarijärvessä 45 cm; rauhoitus Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11.; Kuolimossa ja osassa Saimaata kokonaan |
Tuntomerkit
Nieriän kuvio on lohikaloista käänteinen: tummalla pohjalla vaaleita täpliä — ei toisinpäin. Vatsa hehkuu oranssia tai punaista, kirkkaimmillaan kutuasussa, ja parievien valkoiset etureunat loistavat kuin rajavalot. Suu on suuri ja olemus taimenta sulavampi. Rautu, nieriä ja tunturialueen pikkukokoinen palas ovat samaa lajia eri nimillä ja muodoilla.
Elinympäristö ja levinneisyys
Nieriä vaatii kylmää, kirkasta ja hapekasta vettä. Sen valtakuntaa ovat Inarijärvi, Kilpisjärven suunnan tunturijärvet ja muut Lapin syvät vedet; pikkupaltsat asuttavat ylimpiäkin tunturilampia. Etelässä lajista elää Vuoksen vesistön reliktikanta — saimaannieriä — joka on äärimmäisen uhanalainen ja kokonaan rauhoitettu. Kesällä nieriä painuu syvänteiden kylmään veteen, keväällä ja syksyllä se ruokailee matalammilla karikoilla.
Pyyntitavat
- Pilkintä: kevättalvi on raudun aikaa — tasapainopilkki tai raksi syvänteiden reunoilta, usein pitkänkin hiihdon takaa tunturissa. Otti on väkevä ja vastus kokoaan suurempi.
- Uistelu: Inarilla ja suurjärvillä nieriää uistellaan syvätakiloilla kesällä ja pinnasta heti jäidenlähdön jälkeen.
- Perho ja heittouistin: tunturijärvien rannoilta ja jokisuista viileän veden aikaan — pienet lusikat ja streamerit.
Ruokakalana
Punalihainen nieriä on monen mielestä pohjoisen paras ruokakala: loimutettuna, savustettuna tai suolattuna se päihittää moniaistisesti jopa lohen. Pyydä pohjoisesta, säästä etelän kannat.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | Vuoksen vesistössä 60 cm; Inarijärvessä 45 cm |
|---|---|
| Rauhoitusaika | kokonaan rauhoitettu Kuolimossa sekä Saimaalla Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella; muualla Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11. |
Saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen (CR) ja sille on säädetty suojeluarvo. Rauhoitusalueilta saatu kala vapautetaan viivyttelemättä.
Metsähallituksen tunturivesillä ja erityiskohteilla on omat lupaehtonsa, kiintiönsä ja usein valtakunnallista tiukemmat mitat.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tunnistan nieriän taimenesta?
Täplistä: nieriällä on vaaleat täplät tummalla pohjalla, taimenella tummat täplät vaalealla. Nieriän parievien valkoiset etureunat ja punertava vatsa varmistavat tunnistuksen.
Missä nieriää voi kalastaa?
Lapissa: Inarijärvi, Kilpisjärven suunta ja lukuisat tunturijärvet ovat lajin ydinaluetta, ja monet niistä ovat Metsähallituksen lupakohteita. Vuoksen vesistön eteläinen kanta on kokonaan rauhoitettu.
Milloin rautu syö parhaiten?
Kylmässä vedessä: kevättalven pilkkikausi ja alkukesän viikot heti jäidenlähdön jälkeen ovat parhaat. Keskikesällä kala painuu syvänteisiin ja pyynti vaikeutuu.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.