Etusivu › Kalalajit › Puronieriä
Kalatietopankki · Lohikalat
Puronieriä Salvelinus fontinalis
Puronieriä on Pohjois-Amerikasta 1890-luvulla tuotu lohikala, joka on kotiutunut karuihin pikkupuroihin ja metsälampiin — kaunis saalis, mutta myös purotaimenen kilpailija.
| Tieteellinen nimi | Salvelinus fontinalis |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 150–400 g puroissa, lammissa 0,5–1,5 kg |
| Suurkalan raja | yli kilon purokala on huomattava |
| Kutu | syys–lokakuussa; lisääntyy pikkupuroissa omin voimin |
| Paras sesonki | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla |
| Levinneisyys | hajanaisia kantoja koko maassa, painottuen Etelä- ja Keski-Suomen pikkuvesiin |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Puronieriä on kaunein Suomessa tavattava lohikala. Selkä on oliivinvärinen ja koristeltu vaaleilla mutkittelevilla marmorikuvioilla, kyljissä on vaaleita täpliä ja niiden seassa punaisia pilkkuja sinisin kehin. Varmin tuntomerkki löytyy alapuolelta: rinta-, vatsa- ja peräevien etureunat ovat puhtaan valkoiset ja niiden takana kulkee musta juova. Pyrstö on lievästi lovettu, käytännössä lähes suora.
Nieriästä puronieriä eroaa marmoroidusta selästä ja valkoreunaisista evistä, taimenesta vaaleista täplistä tummalla pohjalla — taimenella kuvio on päinvastainen.
Elinympäristö ja levinneisyys
Puronieriä sietää happamuutta ja karuutta paremmin kuin taimen, minkä vuoksi sitä on istutettu latvapuroihin, metsälampiin ja pikkujärviin, joissa muut lohikalat eivät menesty. Se vaatii kylmää, happirikasta vettä ja sorapohjaisen kutupaikan. Osassa vesistä kanta lisääntyy luontaisesti — se on Suomessa harvinaista muille vieraslajeille.
Käyttäytyminen vuodenajoittain
- Kevät: sulamisvedet aktivoivat kalan; puroissa syönti alkaa heti veden kirkastuttua.
- Kesä: parhaat päivät ovat viileitä ja pilvisiä. Kuumalla kala hakeutuu lähdepohjiin, koskiin ja varjoisiin monttuihin.
- Syksy: kutuväritys puhkeaa ja koiraat muuttuvat oranssinpunaisiksi. Kutupuroissa kalastusta kannattaa välttää kutuaikana.
- Talvi: lammilla pilkkikala, joka ottaa mormyskaa ja pientä pilkkiä koko talven.
Pyyntitavat
- Perhokalastus: pieni kuivaperho ja nymfi ovat purokalastuksen ykkösvälineet. Lyhyt vapa ja hiipivä liikkuminen ratkaisevat enemmän kuin viehevalinta.
- Mato-onki ja pieni viehe: 3–5 cm:n vaappu, pieni lippa tai mato pitkällä siimalla toimivat monttujen ja koskiniskojen kaloihin.
- Pilkki: lammilla mormyska tai pieni tasapainopilkki, usein aivan jään alta.
Puro on herkkä ympäristö: kulje rantaa pitkin, älä kahlaa kutusoraikoiden yli ja käsittele vapautettava kala märin käsin vedessä.
Vieraslaji, jota ei levitetä
Puronieriä on tehokas kilpailija, joka voi syrjäyttää alkuperäisen purotaimenen pienistä latvavesistä. Istutuksiin tarvitaan lupa, eikä lajia pidä siirtää uusiin vesiin — ei myöskään "hyvää tarkoittaen" tyhjään puroon, joka voi olla taimenen palautuskohde.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Puronieriä on vieraslaji, jonka istutuksiin tarvitaan lupa. Sitä ei ole syytä siirrellä uusiin vesiin: laji syrjäyttää alkuperäisen purotaimenen.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten puronieriä eroaa nieriästä?
Puronieriällä selkä on marmorikuvioinen ja rinta-, vatsa- ja peräevien etureunat ovat valkoiset mustan juovan kanssa. Nieriällä selkä on tasaisempi ja kyljen täplät ovat suurempia ja vaaleampia ilman sinisiä kehiä.
Mistä puronieriää kannattaa etsiä?
Karuista latvapuroista, metsälammista ja pikkujärvistä, joihin sitä on istutettu happamuuden sietokyvyn takia. Puroissa kala seisoo monttujen kuopissa, kivien takana ja koskiniskan kuplavanassa.
Onko puronieriä hyvä ruokakala?
Erittäin hyvä: liha on punertavaa, kiinteää ja mieto. Pieni purokala paistetaan kokonaisena, lampikala savustetaan tai graavataan.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.