Etusivu › Oppaat › Verkot, katiskat ja rysät

Opas · Kalastusmuodot

Verkot, katiskat ja rysät

Pyydyskalastus on kotitalouden kalastusta: se tuottaa ruokakalaa tehokkaasti, mutta vaatii aina luvan, oikeat merkinnät ja säännöllisen kokemisen.

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Lupa on ehdoton edellytys

Verkko, katiska, rysä, pitkäsiima ja muut pyydykset eivät kuulu yleiskalastusoikeuksiin. Niiden käyttöön tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa: osakaskunnalta, kalatalousalueelta, yksityiseltä maanomistajalta tai Metsähallitukselta valtion vesillä. Lisäksi 18–64-vuotias tarvitsee kalastonhoitomaksun.

Monilla alueilla lupaan liittyy pyydysyksikkörajoituksia: yksi verkko vastaa tiettyä määrää yksiköitä, ja lupa määrittää kuinka monta yksikköä saa käyttää. Lue lupaehdot huolella — ne ovat kohdekohtaisia.

Pyydysten merkintä

Pyydykset on merkittävä niin, että muut vesilläliikkujat havaitsevat ne. Merkinnän yksityiskohdat — kohon tai lippusalon koko, korkeus ja kalastajan yhteystiedot — on määritelty kalastuslaissa ja -asetuksessa, ja jäältä kalastettaessa vaatimukset ovat erilaiset kuin avovedessä.

Merkitsemätön pyydys on sekä laiton että vaarallinen: se aiheuttaa vaaraa veneilijöille ja voi jäädä haamupyydykseksi pyytämään vuosiksi. Tarkista ajantasaiset merkintävaatimukset viranomaislähteestä ennen ensimmäistä laskua.

Verkkokalastus

• Solmuväli valitaan kohdelajin mukaan: muikulle tiheä, siialle ja ahvenelle keskikoko, hauelle ja lahnalle harva. Merialueella solmuvälejä säädellään erikseen, ja monilla vesillä on lajikohtaisia rajoituksia.
• Kokemisväli: verkot on koettava riittävän usein — kesähelteellä käytännössä päivittäin, jottei saalis pilaannu.
• Sijoitus: älä laske verkkoja väylille, satama-alueille tai uimarantojen eteen. Kalaväylät ja rauhoituspiirit ovat kiellettyjä.
• Lohi- ja taimenrajoitukset: vaelluskalojen suojaksi on alueellisia verkkokalastuskieltoja ja -kausia, erityisesti jokisuissa ja rannikolla.

Katiska

Katiska on hellävarainen pyydys: kala pysyy elossa, joten alamittaiset ja väärän lajin yksilöt voi vapauttaa. Se on siksi paras pyydys kotitarvekalastukseen ja hoitokalastukseen.

• Laske katiska kasvillisuuden reunaan 1–3 metrin syvyyteen.
• Syöttinä leipä, kalanperkeet tai eläinruoka; monesti syöttiä ei tarvita lainkaan.
• Koe katiska 1–3 päivän välein — kuolleet kalat karkottavat uusia.
• Vapauta kaikki, mitä et käytä, heti ja hellävaraisesti.

Rysä

Rysä on tehokas ja usein lupakohtaisesti tarkoin säädelty pyydys, jota käytetään esimerkiksi särkikalojen hoitokalastuksessa ja nahkiaisen pyynnissä. Rysäpyynti vaatii huolellisen merkinnän, ja siihen liittyy alueellisia rajoituksia hylkeiden ja vaelluskalojen takia.

Hoitokalastus — pyydysten hyvä puoli

Rehevöityneissä järvissä särkikalojen poistokalastus vähentää ravinteiden kiertoa ja parantaa vedenlaatua. Katiska, nuotta ja rysä ovat tässä oikeat välineet, ja saalis kannattaa käyttää ruoaksi: särki, pasuri ja lahna ovat hyviä kalamassakaloja. Hoitokalastus tehdään aina vesialueen omistajan kanssa sovitusti.

Vastuu haamupyydyksistä

Nosta kaikki pyydykset pois, kun kausi loppuu. Hylätty verkko pyytää vuosia ja tappaa turhaan — ja se on myös kalastuskulttuurin huonoin käyntikortti.

Usein kysyttyä