EtusivuVesieläimet › Ravut

Vesieläimet · Äyriäiset

Ravut Astacus ja Pacifastacus

Suomen vesissä elää kolme rapulajia. Alkuperäinen laji on taantunut taudin takia rajusti, ja sen tilalle on levinnyt Pohjois-Amerikasta tuotu laji, joka kantaa samaa tautia oireetta.

Suomen lajitjokirapu (alkuperäinen), täplärapu (tuotu) ja kapeasaksirapu (harvinainen)
Ravustuskausialkaa heinäkuun lopulla ja päättyy lokakuun lopussa — tarkista voimassa olevat päivämäärät ja kellonaika kalastusasetuksesta
Luparavustus vaatii aina vesialueen omistajan luvan; yleiskalastusoikeudet eivät kata ravustusta
Alamittajokiravulla on säädetty alamitta; tarkista voimassa oleva mitta ja aluekohtaiset rajoitukset
Suurin uhkarapurutto — leviää välineiden, veden ja kalojen mukana vesistöstä toiseen

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Kolme lajia

Vastuullinen ravustus

  • Ravustus vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Yleiskalastusoikeudet — onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus kalastonhoitomaksulla — eivät kata ravustusta. Ks. yleiskalastusoikeudet.
  • Älä koskaan siirrä rapuja, vettä tai märkiä välineitä vesistöstä toiseen. Tämä on tehokkain yksittäinen keino estää rapuruton leviäminen.
  • Kuivaa ja desinfioi pyydykset, saappaat ja veneen varusteet ennen kuin siirryt toiseen vesistöön.
  • Noudata alamittaa ja kauden päivämääriä ja tarkista aluekohtaiset rajoitukset ennen ravustusta.
  • Jos löydät kuolleita rapuja, ilmoita havainnosta — se voi olla merkki rapuruton leviämisestä uuteen vesistöön.

Ravut ja kalastaja

Rapu on osa vesistön ravintoverkkoa: se on sekä saalistaja että saalis. Rapuja syövät muun muassa made, ahven ja hauki, ja hyvä rapuvesi on usein myös hyvä kalavesi: molemmat vaativat kirkasta, happirikasta vettä ja kovaa, suojaisaa pohjaa.

Rapumerta on pyydys siinä missä katiskakin, ja siihen pätevät samat merkintävaatimukset kuin muihin seisoviin pyydyksiin. Ks. pyydyskalastuksen opas.

Tarkempi raputieto

Tämä sivu on yleiskatsaus. Lajikohtaiset tuntomerkit, ravustustekniikat, merran valinta, syötit, saaliin käsittely ja rapuruton historia on käsitelty laajasti erillisessä raputietopankissa osoitteessa rapusaari.com, jota ylläpitää sama tekijä kuin tätä sivustoa.

Usein kysyttyä

Tarvitseeko ravustukseen luvan?

Kyllä. Ravustus vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Yleiskalastusoikeudet eli onkiminen, pilkkiminen ja kalastonhoitomaksulla tapahtuva viehekalastus eivät kata sitä.

Milloin kausi on?

Kausi alkaa heinäkuun lopulla ja päättyy lokakuun lopussa. Tarkat päivämäärät ja alkamiskellonaika on säädetty kalastusasetuksessa, ja aluekohtaisia rajoituksia voi olla — tarkista voimassa olevat tiedot kalastusrajoitus.fi:stä.

Mitä eroa on alkuperäisellä ja tuodulla lajilla?

Jokirapu on Suomen alkuperäinen laji ja uhanalainen. Täplärapu on Pohjois-Amerikasta tuotu, kantaa rapuruttoa oireettomana ja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka siirtäminen uusiin vesiin on kiellettyä.

Miten estän taudin leviämisen?

Älä siirrä rapuja, vettä tai märkiä välineitä vesistöstä toiseen. Kuivaa ja desinfioi pyydykset, saappaat ja veneen varusteet aina ennen siirtymistä toiselle vesistöalueelle.

Lähteet ja lisätieto

Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.

  1. Ymparisto.fi — lajien suojelu ja rauhoitussäännökset
  2. Metsähallitus: raakun eli jokihelmisimpukan suojelu
  3. Luonnonvarakeskus — kala- ja rapukantojen tutkimus
  4. Kalastusrajoitus.fi — aluekohtaiset rajoitukset
  5. Vieraslajit.fi — haitalliset vieraslajit ja niiden torjunta

Jatka tästä