Etusivu › Kalalajit › Hopearuutana
Kalatietopankki · Vieraslajit
Hopearuutana Carassius gibelio
Hopearuutana on Aasiasta levinnyt haitallinen vieraslaji, joka lisääntyy poikkeuksellisella tavalla ja voi vallata rehevän vesistön nopeasti — saalista ei lasketa takaisin veteen.
| Tieteellinen nimi | Carassius gibelio |
|---|---|
| Tavallinen koko | 150–800 g |
| Erikoisuus | voi lisääntyä gynogeneettisesti muiden särkikalojen maidin avulla |
| Kutu | kesällä lämmenneessä vedessä |
| Sietokyky | kestää vähähappisuutta ja rehevyyttä erittäin hyvin |
| Status | haitallinen vieraslaji; ei istuteta eikä siirretä |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Hopearuutana on korkeaselkäinen, hopeanharmaa särkikala, jonka selkäevä on pitkä ja sen etureunassa on sahalaitainen piikki — sama piirre kuin karpilla. Viiksisäikeet puuttuvat, mikä erottaa lajin karpista varmasti. Pyrstö on selvästi lovettu.
Erot lähilajeihin:
- Ruutana: pyöreämpi runko, kupera selkäevän reuna, väri kullanruskea, pyrstö vain lievästi lovettu.
- Karppi: neljä viiksisäiettä, huomattavasti suurempi koko.
- Lahna: lyhyt selkäevä ilman piikkiä, pitkä peräevä, korkea ja litteä runko.
Miksi laji on ongelma
Hopearuutana lisääntyy poikkeuksellisella tavalla: naaraat voivat tuottaa jälkeläisiä muiden särkikalojen maidin avulla ilman perimän sekoittumista, jolloin kanta koostuu käytännössä naaraista ja moninkertaistuu nopeasti. Laji sietää vähähappisuutta ja rehevyyttä erinomaisesti, pöyhii pohjaa ja kilpailee ravinnosta kotimaisten lajien kanssa. Rehevässä pikkujärvessä se voi muuttaa kalaston rakenteen muutamassa vuodessa.
Mitä kalastaja tekee
- Älä laske saalista takaisin veteen ja älä käytä sitä syöttikalana toisessa vesistössä.
- Älä siirrä kaloja, vettä tai kalastusvälineiden vesijäämiä vesistöstä toiseen. Kuivaa ja puhdista välineet.
- Ilmoita havainto vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi) — levinneisyystieto ohjaa torjuntaa.
Ruokakalana
Hopearuutana on syötävä kala: liha on valkoista ja kiinteää, mutta ruotoinen. Se sopii kalamassaksi, mureketaikinaan ja kokonaisena uunikalaksi. Vieraslajin hyödyntäminen ruokana on kannan hallinnan kannalta hyvä asia.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Hopearuutana on haitallinen vieraslaji. Sitä ei saa istuttaa eikä siirtää vesistöstä toiseen, eikä saalista pidä laskea takaisin veteen. Havainnoista kannattaa ilmoittaa vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi).
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten hopearuutana erotetaan ruutanasta?
Hopearuutanalla selkäevän reuna on suora tai kovera ja etureunassa on sahalaitainen piikki, väri on hopeanharmaa ja pyrstö selvästi lovettu. Ruutana on kullanruskea, selkäevän reuna kupera ja pyrstö lähes suora.
Saako hopearuutanan laskea takaisin veteen?
Ei ole suositeltavaa. Kyseessä on haitallinen vieraslaji: saalista ei palauteta veteen eikä käytetä syöttikalana muualla, ja havainto kannattaa ilmoittaa vieraslajit.fi-portaaliin.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.