Kalatietopankki · Särkikalat
Karppi Cyprinus carpio
Karppi on Suomen suurin särkikala ja maailman suosituimpia urheilukaloja — meillä istutettu erikoisuus, jota kalastetaan lähes aina vapauttamisen ehdoin.
| Tieteellinen nimi | Cyprinus carpio |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 2–8 kg |
| Suurkalan raja | yli 10 kg; Suomessa on saatu yli 20 kilon kaloja |
| Kutu | kesä–heinäkuussa yli 18 asteen vedessä; lisääntyminen Suomessa harvinaista |
| Paras sesonki | kesäkuu–syyskuu, lämpimät jaksot |
| Levinneisyys | istutusvesiä Etelä- ja Lounais-Suomessa, myös rannikon lämpimissä lahdissa |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit ja muodot
Karppi on korkea, paksu ja voimakas kala, jonka selkäevä on pitkä ja hieman kaareva. Suu on päätteinen ja työntyvä, ja siinä on neljä viiksisäiettä. Väri on kullanruskea tai oliivinvihreä.
Karpista tunnetaan useita jalostettuja muotoja: suomukarpilla on tasainen suomupeite, peilikarpilla vain suuria yksittäisiä suomuja ja nahkakarppi on lähes suomuton. Kaikki ovat samaa lajia.
Elinympäristö Suomessa
Karppi vaatii lämmintä vettä: se lisääntyy vasta yli 18 asteessa, minkä vuoksi luontainen lisääntyminen on Suomessa satunnaista. Kannat perustuvat istutuksiin lämpimissä, rehevissä järvissä, lammissa ja voimalaitosten lämpimissä vesissä sekä rannikon suojaisissa lahdissa. Kala hakee ravintoa pohjasta pöyhien ja kestää huonoa happitilannetta hyvin.
Käyttäytyminen vuodenajoittain
- Kevät: lämpenevät matalikot houkuttelevat kalat auringonpuoleisiin lahtiin — usein näkyvillä pinnassa.
- Kesä: sesonki. Ruokailu painottuu aamuun, iltaan ja yöhön; helteellä kala käy pinnassa.
- Syksy: syyskuun viimeiset lämpimät jaksot ovat suurten kalojen aikaa, sitten syönti loppuu nopeasti.
- Talvi: kala on lepotilassa eikä syö käytännössä lainkaan.
Karppikalastuksen perusteet
- Pohjakalastus boiliella: valmiit ohrarehupallot eli boiliet, maissi tai palkokasvit koukkuun ja tarkka heittopaikka. Kalastus perustuu paikan houkutteluun päivien ajan.
- Välineet: järeä 12 jalan vapa, iso kela, syöttiotinilmoitin ja ennen kaikkea iso haavi ja märkä irrotusmatto. Karppi on arvokas kala, jonka käsittely ratkaisee sen selviämisen.
- Vapauttaminen: kala pidetään märällä matolla, koukku irrotetaan pihdeillä ja kala palautetaan veteen tuettuna. Suomessa karppi vapautetaan käytännössä aina.
Karppi Suomessa — huomioitavaa
Monet karppivedet ovat yksityisiä tai erillisluvallisia, ja kalat ovat usein vesialueen omistajan istuttamia. Kysy siis lupa ja säännöt aina etukäteen. Karppia ei pidä istuttaa omin päin: laji pöyhii pohjaa ja voi lisätä veden sameutta ja ravinteiden kiertoa rehevissä järvissä.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Karppi on istutettu laji. Monet karppivedet ovat yksityisiä tai lupakohteita, joissa saalis on aina vapautettava — kysy aina vesialueen sääntö ennen kalastusta.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko karppi Suomessa luonnonvarainen laji?
Ei laajassa mielessä. Karppi tarvitsee lisääntymiseen yli 18 asteista vettä, joten kannat perustuvat istutuksiin; luontaista lisääntymistä tapahtuu vain satunnaisesti lämpimimmissä vesissä.
Millä karppia kalastetaan?
Tavallisimmin pohjakalastuksella: boilie, maissi tai palkokasvi koukussa, paikka houkuteltuna. Järeä vapa, iso haavi ja märkä irrotusmatto ovat välttämättömiä.
Saako karpin ottaa saaliiksi?
Valtakunnallista estettä ei ole, mutta useimmat karppivedet ovat lupakohteita, joissa kala on sääntöjen mukaan vapautettava. Kysy vesialueen sääntö aina ennen kalastusta.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.