Kalatietopankki · Särkikalat
Mutu Phoxinus phoxinus
Mutu on kirkkaiden purojen ja jokien pikkuinen parvikala, jonka koko elämä mahtuu kahteen kämmeneen — ja joka on taimenen tärkeintä ravintoa.
| Tieteellinen nimi | Phoxinus phoxinus |
|---|---|
| Tavallinen koko | 6–10 cm |
| Enimmäiskoko | harvoin yli 12 cm |
| Kutu | touko–kesäkuussa soraikoilla ja hiekkapohjilla |
| Elinympäristö | kirkkaat, virtaavat purot ja jokien matalikot |
| Levinneisyys | koko maa, runsaimpana virtavesissä ja pohjoisessa |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Mutu on sukkulamainen ja pieni, selkä oliivinruskea ja kyljissä kulkee epäselvä tummien laikkujen jono. Kylkiviivan yläpuolella on usein kullanhohtoinen juova. Kutuaikana koiras on lajin kaunein hetki: vatsa hehkuu punaisena, kylki tummuu ja suupieliin nousee pieniä kutupiskiä. Suomut ovat hyvin pieniä ja iho tuntuu sileältä.
Elinympäristö ja merkitys
Mutu elää parvina kirkkaissa, virtaavissa puroissa ja jokien matalikoilla, usein aivan rannan tuntumassa. Se syö hyönteisiä, niiden toukkia ja pieniä pohjaeläimiä. Ravintoverkossa laji on keskeinen: mutu on taimenen, ahvenen ja hauen ravintoa, ja monessa latvavedessä taimenen kasvu perustuu suoraan mutukantaan.
Runsas mutukanta kertoo puron olevan kunnossa. Laji katoaa nopeasti, jos vesi samentuu tai pohja liettyy.
Mutu ja kalastaja
- Syöttikalana: mutua on perinteisesti käytetty madekala- ja haukisyöttinä. Syöttikaloja ei saa siirtää vesistöstä toiseen — se levittää kalatauteja ja vieraslajeja.
- Vieheen mallina: pienet 3–5 cm:n vieheet jäljittelevät juuri mutua ja muita pikkukaloja. Kun tiedät mitä puron kalat syövät, viehevalinta helpottuu.
- Lasten kalastus: mutuparvi rannan matalikossa on täydellinen ensimmäinen saalis pienellä koukulla ja madonpalalla.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Mutua käytetään paikoin syöttikalana. Syöttikaloja ei saa siirtää vesistöstä toiseen: se levittää kalatauteja ja vieraslajeja.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko mutu sama kuin kalanpoikanen?
Ei. Mutu on oma lajinsa, joka jää aikuisenakin 6–10 senttiin. Kutuaikana koiraan punainen vatsa erottaa sen selvästi kalanpoikasista.
Saako mutua käyttää syöttikalana?
Omasta vesistöstä pyydettyä kyllä, mutta syöttikaloja ei saa siirtää vesistöstä toiseen — siirto levittää kalatauteja ja vieraslajeja.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.