Etusivu › Kalalajit › Peledsiika
Kalatietopankki · Lohikalat
Peledsiika Coregonus peled
Peledsiika on Siperiasta 1960-luvulta lähtien istutettu siikalaji, joka kasvaa nopeasti planktonia siivilöiden — ja risteytyy kotimaisen siian kanssa.
| Tieteellinen nimi | Coregonus peled |
|---|---|
| Tavallinen saaliskoko | 300 g – 1,2 kg |
| Suurkalan raja | yli 2 kg |
| Kutu | loka–joulukuussa järven matalilla pohjilla |
| Paras sesonki | kesä verkoilla, loppusyksy kutupyynnissä |
| Levinneisyys | istutusvesistöt eri puolilla maata; ei laajaa luontaista lisääntymistä |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Peledsiian tunnistaa siiasta suusta ja rungon muodosta: suu on ylöspäin suuntautunut ja päätteinen, kun kotimaisen siian suu on usein alaspäin kääntynyt. Runko on korkea ja lyhyt, selkä jyrkästi kaareva, ja väritys hopeanharmaa tummanharmaalla selällä. Siivilähampaita on paljon ja tiheässä — laji on tehokas planktonsyöjä.
Tunnistus ei ole aina yksiselitteinen: peledsiika risteytyy siian kanssa, ja risteymät ovat ulkonäöltään välimuotoja. Jos et ole varma, noudata alueen siikaa koskevia rajoituksia.
Elinympäristö ja levinneisyys
Peledsiika viihtyy järvien avovesissä, missä se siivilöi eläinplanktonia. Se kasvaa nopeasti ja sietää siikaa paremmin ravinteikkaita vesiä, mikä oli istutusten alkuperäinen peruste. Suomessa laji lisääntyy vain harvoin luontaisesti, joten kannat ovat istutusten varassa ja hiipuvat, jos istutukset lopetetaan.
Pyyntitavat
- Verkkokalastus: tavallisin tapa. Solmuväli valitaan kohdekalan koon mukaan; verkkopyynti vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja pyydysten merkinnän.
- Onkiminen ja pilkkiminen: peledsiika ottaa toukkasyöttiä ja pientä mormyskaa, erityisesti talvella syvänteiden yllä.
- Viehekalastus: satunnaista — planktonsyöjä ei tavoittele kalanpoikasia, joten viehesaalis on lähinnä sattuma.
Ruokakalana
Peledsiika on erinomainen ruokakala: liha on vaaleaa, rasvaista ja mietoa. Se sopii savustukseen, graavaukseen ja uunikalaksi. Muista, että kaikki siikakalat kannattaa perata ja jäähdyttää nopeasti — rasvainen liha pilaantuu lämpimässä muita nopeammin.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Peledsiika on istutettu laji. Sen tunnistaminen siiasta on tulkinnanvaraista, joten noudata varmuuden vuoksi alueen siikaa koskevia rajoituksia.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten peledsiika erotetaan siiasta?
Peledsiialla suu on päätteinen ja ylöspäin suuntautunut ja runko korkea, siialla suu on tavallisesti alaspäin kääntynyt. Risteymät ovat välimuotoja, joten epävarmassa tapauksessa noudata siian sääntöjä.
Lisääntyykö peledsiika Suomessa?
Vain harvoin ja rajallisesti. Kannat ovat käytännössä istutusten varassa, ja laji risteytyy kotimaisen siian kanssa.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.