Kalatietopankki · Särkikalat
Seipi Leuciscus leuciscus
Seipi on hopeinen, hoikka virtavesien särkikala, joka jää usein turvan tai säynävän poikaseksi luultuna — vaikka on oma lajinsa ja aikuisenakin kädenmittainen.
| Tieteellinen nimi | Leuciscus leuciscus |
|---|---|
| Tavallinen koko | 15–25 cm, 80–250 g |
| Suurkalan raja | yli 400 g on iso seipi |
| Kutu | huhti–toukokuussa virtapaikkojen soraikoilla |
| Paras sesonki | kevät ja alkukesä |
| Levinneisyys | Etelä- ja Keski-Suomen joet, myös rannikon jokisuut |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Seipi on hoikka ja hopeanhohtoinen, selkä siniharmaa. Varmin tuntomerkki on evien muoto: selkä- ja peräevän reuna on kovera, kun turvalla ne ovat kuperat. Suu on pieni, alaspäin suuntautunut ja silmä suuri. Evät ovat vaaleat tai kellertävät — ei punaista, mikä erottaa lajin särjestä.
Elinympäristö ja levinneisyys
Seipi on virtaavan, hapekkaan veden laji. Se elää parvissa jokien nivoissa, koskien alapuolella ja hiekkapohjaisilla suvannoilla, ja nousee kudulle virtapaikkojen soraikoille varhain keväällä. Rannikolla laji tavataan jokisuissa ja murtoveden matalissa lahdissa. Ravinto on pieniä pohjaeläimiä, hyönteisiä ja niiden toukkia.
Pyyntitavat
- Kevyt kellukeonki: pieni koukku ja mato, toukka tai taikina virran mukana. Seipi on aktiivinen ottaja ja hyvä laji lasten kanssa kalastettaessa.
- Perhokalastus: pieni nymfi tai kuivaperho — seipi nousee pintasyötille herkästi kesäiltoina.
- Syöttikalana: seipi on hyvä madekala- ja haukisyötti, mutta syöttikaloja ei saa siirtää vesistöstä toiseen.
Merkitys
Seipi on tärkeä osa jokien ravintoverkkoa: se on hauen, taimenen ja isojen ahventen ravintoa, ja sen esiintyminen kertoo virtaveden hyvästä happitilanteesta. Ruokakalana laji on pieni ja ruotoinen, joten se päätyy tavallisimmin syötiksi tai vapautetaan.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten seipi erotetaan särjestä?
Seipillä evät ovat vaaleat tai kellertävät ja suu on alaspäin suuntautunut, särjellä evät ovat punertavat. Seipi on myös hoikempi ja hopeisempi.
Onko seipi sama kuin turvan poikanen?
Ei. Seipi on oma lajinsa, joka jää aikuisenakin 15–25 senttiin. Erottava piirre on evien reunan muoto: seipillä kovera, turvalla kupera.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.