Kalatietopankki · Särkikalat
Sulkava Ballerus ballerus
Sulkava on litteä, hopeinen särkikala, jonka tunnistaa poikkeuksellisen pitkästä peräevästä — planktonsyöjä, joka elää suurten järvien ja jokien selkävesissä.
| Tieteellinen nimi | Ballerus ballerus |
|---|---|
| Tavallinen koko | 200–600 g |
| Suurkalan raja | yli kilon sulkava on harvinainen |
| Kutu | touko–kesäkuussa, usein virtapaikkojen läheisyydessä |
| Paras sesonki | kevät ja alkukesä |
| Levinneisyys | suuret järvet ja joet Etelä- ja Keski-Suomessa, Perämeren rannikko |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Sulkava on litteä ja korkea, mutta selvästi hoikempi kuin lahna. Ratkaiseva tuntomerkki on hyvin pitkä peräevä, joka alkaa selkäevän takareunan tasalta ja jatkuu lähes pyrstöön. Suu on pieni ja hieman ylöspäin suuntautunut — merkki planktonin syöjästä. Väri on hopeinen, selkä siniharmaa, ja silmä on suuri.
Elinympäristö ja ravinto
Sulkava elää parvissa suurten järvien ja jokien selkävesissä ja syvänteiden yläpuolella. Se syö pääasiassa eläinplanktonia, minkä vuoksi se liikkuu vesipatsaassa eikä pohjassa — tämä erottaa sen käyttäytymisen useimmista muista särkikaloista. Kutu tapahtuu keväällä matalikoilla ja virtapaikkojen tuntumassa.
Pyyntitavat
- Onkiminen ja pilkkiminen: pieni toukkasyötti tai mormyska vesipatsaassa, ei pohjassa. Sulkava on satunnainen mutta mahdollinen vapasaalis.
- Verkkokalastus: tavallisin pyyntitapa; laji tulee saaliiksi muikun ja siian verkoista. Vaatii aina vesialueen omistajan luvan.
Ruokakalana ja merkitys
Liha on valkoista ja maukasta mutta ruotoista, joten paras käyttö on savustus tai kalamassa. Sulkava on osa suurten järvien ulapparavintoverkkoa ja tärkeää ravintoa isoille petokaloille.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten sulkava erotetaan lahnasta?
Peräevän pituudesta. Sulkavalla peräevä on hyvin pitkä ja alkaa selkäevän takareunan kohdalta; lahnalla peräevä on lyhyempi. Sulkava on myös hoikempi ja hopeisempi.
Mistä sulkavaa löytyy?
Suurten järvien ja jokien selkävesiltä, syvänteiden yläpuolelta. Laji syö planktonia vesipatsaassa, joten se ei ole pohjakala.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.