Kalatietopankki · Särkikalat
Vimpa Vimba vimba
Vimpa on rannikon ja suurten järvien särkikala, joka nousee touko–kesäkuussa jokiin kudulle — silloin se on helpoimmin tavoitettavissa ja näkyvimmillään.
| Tieteellinen nimi | Vimba vimba |
|---|---|
| Tavallinen koko | 200–700 g |
| Suurkalan raja | yli kilon vimpa on iso |
| Kutu | touko–kesäkuussa jokien virtapaikoissa; nousuparvet ovat suuria |
| Paras sesonki | kutunousu keväällä ja alkukesällä |
| Levinneisyys | Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikko, suuret järvet |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Vimpa on tanakka, hopeinen särkikala, jonka suu on selvästi alaspäin suuntautunut ja työntyvä — se on sovitettu pohjan pöyhimiseen. Kuono on pyöreä ja hieman ulkoneva, ja selkäevän edessä on suomupeitteetön harjanne. Kutuaikana koiraan pyrstöevän tyvi ja vatsapuoli saavat punertavan hehkun ja päähän kehittyy pieniä kutupiskiä.
Lahnasta vimpa eroaa hoikemmasta rungosta ja työntyvästä alasuusta, säynävästä pienemmästä suusta ja kuonon muodosta.
Elinympäristö ja kutunousu
Vimpa elää rannikon murtovedessä ja suurissa järvissä, missä se etsii pohjasta pohjaeläimiä. Keväällä laji nousee jokiin: touko–kesäkuussa parvet kokoontuvat virtapaikkojen alapuolelle, ja kutu tapahtuu soraikoilla ja kivikoissa. Nousu on lyhyt ja intensiivinen, ja se on paras aika tavata laji.
Pyyntitavat
- Pohjaonki nousuaikaan: mato tai toukkasyötti pohjassa virran alapuolella. Kutuparvi ottaa aktiivisesti.
- Kellukeonki: herkkä koho ja pieni koukku hitaassa virrassa.
- Eettinen huomio: kutuparvea ei kannata kalastaa tyhjäksi. Ota tarvitsemasi ja jätä loput kutemaan; monilla joilla on kutuajan rajoituksia, jotka koskevat kaikkia lajeja.
Ruokakalana
Vimpa on hyvä savustuskala: liha on rasvaisempaa kuin monella muulla särkikalalla ja irtoaa ruodoista siedettävästi. Myös graavaus ja kalamassa toimivat.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Vimpa nousee kudulle jokiin touko–kesäkuussa. Osalla jokia on kutuajan rajoituksia, jotka koskevat kaikkia lajeja — tarkista kohteen säännöt.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen yhdellä vavalla riittää kalastonhoitomaksu, muihin pyyntitapoihin tarvitaan vesialueen omistajan lupa — ks. kalastusluvat ja kalastonhoitomaksu.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin vimpa nousee jokiin?
Touko–kesäkuussa veden lämmettyä. Nousu on lyhyt ja voimakas, ja parvet kokoontuvat virtapaikkojen alapuolelle kudulle.
Miten vimpa tunnistetaan?
Alaspäin suuntautuneesta, työntyvästä suusta ja pyöreästä kuonosta. Kutuaikana koiraalla on punertava hehku vatsapuolella ja pyrstön tyvessä.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.