Etusivu › Kalalajit › Kyttyrälohi
Kalatietopankki · Vieraslajit
Kyttyrälohi Oncorhynchus gorbuscha
Kyttyrälohi on Tyynenmeren lohi, joka päätyi neuvostoliittolaisten istutusten kautta Jäämeren jokiin ja runsastui 2017 alkaen räjähdysmäisesti. Tenojokeen nousi vuonna 2023 arviolta 200 000 yksilöä.
| Tieteellinen nimi | Oncorhynchus gorbuscha |
|---|---|
| Tavallinen koko | 45–65 cm ja 1–3 kg |
| Varmin tuntomerkki | pyrstössä suuret tummat pisteet; pienet suomut |
| Elinkierto | aina kaksi vuotta; kaikki kuolevat kudun jälkeen |
| Kutu | heinä–syyskuussa joessa |
| Erikoisuus | parittomien ja parillisten vuosien kannat eivät lisäänny keskenään |
| Esiintyminen Suomessa | Teno- ja Näätämöjoki; havaintoja myös muualta |
| Status | vieraslaji; ei kuulu EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon |
| Pyyntimitta ja rauhoitus | ei valtakunnallista pyyntimittaa eikä rauhoitusaikaa |
Tuntomerkit
Kyttyrälohen tunnistaa pyrstössä olevista suurista tummista pisteistä. Suomut ovat huomattavan pieniä, ja selkäpuolella on ympyröitä ja soikioita muistuttavia kuvioita. Merivaiheessa kala on teräksenhohtoinen, selästä siniseen sävyttyvä ja kyljistä hopeinen, vatsa vaalea.
Nimi tulee koiraan kutuasusta: joessa koiraalle kasvaa selkään iso kyttyrä ja leuka koukistuu. Kutuaikaan koiraan selkä ja kylki tummuvat, ja kylkien alaosaa kirjovat ruskeanvihertävät ja kirkkaanvalkoiset laikut. Naaras on samanlainen mutta haaleampi ja pinkimpi.
Kyttyrälohi on Tyynenmeren lohilaji eikä siten lähisukua kotimaiselle lohelle tai taimenelle. Selvin ero elintavoissa: lohi voi kutea useammin kuin kerran, mutta kaikki kyttyrälohet kuolevat kudun jälkeen.
Kaksivuotinen elinkierto — ja miksi se ratkaisee
Kyttyrälohen elinkierto on käytännössä aina täsmälleen kaksi vuotta. Siitä seuraa lajin erikoisin piirre: parittomien ja parillisten vuosien kannat ovat erillisiä eivätkä lisäänny keskenään. Pohjois-Atlantille kotiutui erityisesti parittomien vuosien kanta, eikä parillisten vuosien kannan runsastumisesta ole toistaiseksi merkkejä. Käytännössä kyttyrälohivuodet ovat siis parittomia.
Kutu ajoittuu heinä–syyskuulle. Mäti hautoutuu soran sisällä syksyn ja talven, ja poikaset vaeltavat mereen jo ensimmäisenä kesänään noin 4–5 cm mittaisina. Merivaihe kestää reilun vuoden, jonka aikana kala kasvaa 1–3 kilon painoon, ja sitten se palaa jokeen kutemaan ja kuolemaan.
Mistä laji tuli Jäämeren jokiin
Neuvostoliitossa kyttyrälohta istutettiin 1900-luvun jälkipuoliskolla sekä Itämereen että Pohjois-Atlantille Vienanmeren ja Muurmannin rannikon alueelle. Luonnonvarakeskuksen kirjallisuuskatsauksen mukaan istutukset alkoivat Vienanmeren alueella 1950-luvun lopulta, mutta itseään ylläpitävät kannat syntyivät vasta 1980-luvun istutuksista.
Sieltä laji levisi hitaasti länteen kohti Norjan Finnmarkia ja Suomen Jäämereen laskevia jokia. Vuonna 2017 tilanne muuttui äkillisesti: kyttyrälohia tavattiin ennennäkemättömän laajalla alueella ja selvästi runsaammin kuin koskaan aiemmin. Kasvu kiihtyi uudelleen 2021.
Tenojoen luvut kertovat mittakaavan. Ennen vuotta 2017 jokeen arvioitiin nousseen parittomina vuosina tavallisesti korkeintaan muutamia satoja kyttyrälohia. Vuonna 2017 määräksi arvioitiin noin 5 000, vuonna 2021 noin 50 000 ja vuonna 2023 noin 200 000 yksilöä. Luken mukaan kasvu taittui kaudella 2025. Samaan aikaan Atlantin lohen kannat ovat olleet historiallisen heikkoja, ja vuonna 2021 monissa Finnmarkin lohijoissa kyttyrälohia oli enemmän kuin jokien omaa lohta.
Mitä haitoista tiedetään — ja mitä ei
Tässä kannattaa olla tarkkana siitä mikä on mitattua ja mikä arvioitua. Vieraslajiportaalin mukaan kyttyrälohen haittavaikutuksia ei toistaiseksi varmuudella tunneta. Mahdollisia vaikutuskanavia ovat kilpailu alkuperäisten vaelluskalojen kanssa, kalatautien leviäminen sekä jokeen kuolevien kalojen vaikutus vesistön ravinnetaseeseen. Luken katsaus toteaa samaan tapaan, että tutkimustietoa vaikutuksista Barentsin alueen alkuperäiseen kalalajistoon on vielä niukasti.
Yksi vaikutus on kuitenkin kiistaton ja koskee suoraan kalastajaa: kyttyrälohimäärien on arvioitu heikentävän lohijokien arvoa kalastuskohteina, ja lohenkalastajat suhtautuvat lajiin enimmäkseen kielteisesti.
Poistopyynti
Sekä Teno- että Näätämöjoella kantojen kasvua yritetään rajoittaa poistopyynnillä. Luken mukaan Tenojoella poistopyynnit eivät toistaiseksi ole onnistuneet toivotulla tavalla. Näätämöjoella pyyntiteho on ollut parempi, ja lisäksi lajin leviämistä hidastaa Norjan puoleisella alajuoksulla sijaitseva Kolttakönkään putous. Laajakaan poistopyynti ei todennäköisesti hävitä lajia kokonaan, mutta se voi hidastaa kannan kasvua ja leviämistä.
Mitä kalastaja tekee
- Älä laske saalista takaisin veteen. Kyseessä on vieraslaji, jonka leviämistä pyritään rajoittamaan.
- Ilmoita havainto. Kalahavainnon voi ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle osoitteessa kalahavainnot.fi tai vieraslajiportaaliin vieraslajit.fi. Etelämpää tehdyt havainnot ovat erityisen kiinnostavia, koska ne kertovat levinneisyyden muutoksesta.
- Tarkista jokikohtaiset säännöt erikseen. Teno- ja Näätämöjoella on omat kalastussääntönsä ja lupajärjestelynsä, ja poistopyyntiä koskevat ohjeet voivat muuttua kausittain — ne tarkistetaan aina eraluvat.fi-palvelusta ja jokikohtaisista määräyksistä.
Ruokakalana
Kyttyrälohi on täysin syötävä kala: se on Tyynenmeren alueen runsaslukuisin ja taloudellisesti tärkein lohilaji, ja siitä valmistetaan maailmalla suuri osa säilykelohesta. Meressä pyydetty, hopeinen kala on parhaimmillaan. Kutuasuinen jokikala on syönnökseltään heikentynyt ja liha pehmenee kudun lähestyessä, joten sen käyttöarvo on selvästi huonompi.
Säädökset lyhyesti
| Pyyntimitta | ei valtakunnallista pyyntimittaa |
|---|---|
| Rauhoitusaika | ei valtakunnallista rauhoitusaikaa |
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka leviämistä rajoitetaan poistopyynnillä Teno- ja Näätämöjoella. Saalista ei lasketa takaisin veteen, ja havainnoista kannattaa ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle (kalahavainnot.fi) tai vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi).
Teno- ja Näätämöjoella on omat kalastussääntönsä ja lupajärjestelynsä, ja poistopyyntiä koskevat ohjeet voivat muuttua kausittain. Tarkista jokikohtaiset määräykset aina erikseen ennen kalastusta.
Tiedot tarkistettu 25.7.2026 valtioneuvoston kalastusasetuksen (1360/2015) ja viranomaisten kokoomatietojen pohjalta. Säädökset muuttuvat ja vesialueilla voi olla valtakunnallista tiukempia sääntöjä: tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi ja lupatiedot palvelusta eraluvat.fi ennen kalastusta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten kyttyrälohen erottaa lohesta?
Varmin merkki on pyrstössä olevat suuret tummat pisteet; lisäksi suomut ovat huomattavan pienet ja selkäpuolella on ympyrä- ja soikiokuvioita. Kutukoiraalla on selässä iso kyttyrä ja koukkuleuka. Kyttyrälohi on tavallisesti 45–65 cm ja 1–3 kg.
Miksi kyttyrälohia on vain joka toinen vuosi?
Lajin elinkierto on aina täsmälleen kaksi vuotta, joten parittomien ja parillisten vuosien kannat ovat erillisiä eivätkä lisäänny keskenään. Pohjois-Atlantille kotiutui erityisesti parittomien vuosien kanta, joten runsaat vuodet ovat parittomia.
Kuinka paljon kyttyrälohia Tenojokeen nousee?
Ennen vuotta 2017 arviolta korkeintaan muutamia satoja parittomina vuosina. Vuonna 2017 noin 5 000, vuonna 2021 noin 50 000 ja vuonna 2023 noin 200 000 yksilöä. Luken mukaan kasvu taittui kaudella 2025.
Saako kyttyrälohen laskea takaisin veteen?
Ei ole suositeltavaa. Kyseessä on vieraslaji, jonka leviämistä rajoitetaan poistopyynnillä, ja havainto kannattaa ilmoittaa. Teno- ja Näätämöjoella on lisäksi omat kalastussääntönsä, jotka on tarkistettava erikseen.
Onko kyttyrälohi haitallinen?
Haittavaikutuksia ei toistaiseksi varmuudella tunneta. Mahdollisia vaikutuskanavia ovat kilpailu alkuperäisten vaelluskalojen kanssa, kalataudit ja jokeen kuolevien kalojen vaikutus ravinnetaseeseen. Laji ei kuulu EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Luonnonvarakeskus: Suomessa esiintyvät kalalajit — biologia, levinneisyys ja kantojen tila.
- Valtioneuvoston asetus kalastuksesta (1360/2015) muutoksineen: pyyntimitat ja rauhoitusajat.
- Aluekohtaiset rajoitukset karttapalveluna: kalastusrajoitus.fi.
- Lupatiedot ja kalastonhoitomaksu: eraluvat.fi.
- Vieraslajit.fi: lajin sivu vieraslajiportaalissa — vieraslajistatus ja havaintojen ilmoittaminen.
- Kuuluminen EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon tarkistettu koneellisesti Euroopan komission EASIN-rekisteristä: laji ei kuulu luetteloon. Tarkistus ei kata kansallista vieraslajiluetteloa.
- Havaintoaineisto: vieraslajihavainnot — GBIF:n julkiset havainnot vesikohtaisena listana ja kartalla.
- Luonnonvarakeskus: Kyttyrälohi Teno- ja Näätämöjoella — kantojen kehitys, poistopyynnin tilanne ja kasvun taittuminen kaudella 2025.
- Orell, P. & Erkinaro, J. 2023: Kyttyrälohi Jäämeren lohijoissa — kirjallisuuskatsaus vieraslajin biologiaan, leviämiseen ja mahdollisiin vaikutuksiin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2023.