Etusivu › Kalavedet
Tietopankki
Kalavedet — mitä mistäkin vesistöstä saadaan
Viranomaisaineistoon perustuvat vesistökohtaiset kalakantasivut: mitatut yksikkösaaliit, saalisjakaumat ja kantojen suunta, jokainen luku lähdeviitteineen.
Jokainen Suomen kalatalousalue on lain velvoittamana laatinut käyttö- ja hoitosuunnitelman, jonka ELY-keskus on hyväksynyt. Ne ovat julkisia asiakirjoja, joissa on vesistökohtaisia yksikkösaaliita, koekalastustuloksia, istutusmääriä ja kalastusrajoituksia — mutta ne ovat sata- tai kaksisataasivuisia PDF-tiedostoja, joita kukaan ei lue vapaa-ajallaan.
Näille sivuille on poimittu niistä se, mikä kalastajaa kiinnostaa: mitä vesistöstä oikeasti saadaan, millä pyydyksellä ja mihin suuntaan kanta on menossa. Jokainen luku on peräisin nimetystä suunnitelmasta ja sen sivunumero on merkitty lähdeluetteloon, joten väitteet voi tarkistaa alkuperäisestä asiakirjasta.
Mitä nämä sivut eivät ole
- Eivät ajantasaisia säädöstietoja. Suunnitelmat on laadittu eri vuosina, ja rajoitukset muuttuvat. Tarkista aina kalastusrajoitus.fi.
- Eivät apajakarttoja. Uhanalaisten lajien kutupaikkoja ei nimetä tarkemmin kuin viranomaislähde ne nimeää.
- Eivät vertailukelpoisia keskenään. Eri alueilla on käytetty eri menetelmiä ja eri vuosia. Yhden järven yksikkösaalista ei voi asettaa toisen rinnalle ilman että menetelmä on sama.
Vesistöt
Inarijärvi ja Ylä-Lappi Lappi
Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi, ja sen vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1943 — haittoja kompensoidaan velvoiteistutuksin, joita…
Katso kalakannat →Ounasjoki Lappi
Ounasjoen pääuomassa hauki ja harjus ovat tuottaneet yhdessä yli 60 prosenttia kokonaissaaliista jo neljänkymmenen vuoden ajan, mutta hehtaarisaalis…
Katso kalakannat →Lokka ja Porttipahta Lappi
Lokka ja Porttipahta ovat Kitisen ja Luiron vesistöjen tekojärviä, valmistuneet vuosina 1967 ja 1970 voimatalouden tarpeisiin. Veden nosto hävitti…
Katso kalakannat →Lappi
Sodankylän kalatalousalueen latvajärvissä särki on ylivoimaisesti runsain laji, ja sen kestäväksi vuotuiseksi saaliiksi on laskettu 60 tonnia.…
Katso kalakannat →Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan kalavesistä tämä sivu keskittyy Iijokeen, alueen suurimpaan ja tutkituimpaan vaelluskalajokeen. Sen viisi voimalaitosta…
Katso kalakannat →Kalajoki, Pyhäjoki ja Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa
Kalajoki, Pyhäjoki ja Siikajoki ovat kolme erillistä Perämereen laskevaa rannikkojokea Pohjois-Pohjanmaalla, ja kaikkien alkuperäinen lohikanta on…
Katso kalakannat →Kainuu
Kainuun kolmesta käyttö- ja hoitosuunnitelmasta nousee sama kuva: kuha on alueen taloudellisesti tärkein saalislaji sekä Oulujärvellä (noin 29 %…
Katso kalakannat →Etelä-Pohjanmaa
Lapväärtin-Isojoen laskennallinen meritaimenen smolttituotanto oli vuonna 2019 noin 7 298 (± 1 827) yksilöä — joki on Selkämeren ainoa jäljellä oleva…
Katso kalakannat →Pohjois-Savo
Pohjois-Savon kolmesta käyttö- ja hoitosuunnitelmasta nousee sama kuva: kuha on vahvistunut 1980-luvulta lähtien tehdyillä istutuksilla ja on…
Katso kalakannat →Pirkanmaa
Pyhäjärveltä (Tampere) kalastetaan arviolta 60–70 tonnia kuhaa vuodessa, ja se vastaa noin kolmannesta koko järven saaliista. Näsijärvellä…
Katso kalakannat →Keski-Suomi
Keurusselän yhteisalueluvan saaliista 47 prosenttia on kuhaa — osuus on noussut jyrkästi vuoden 1982 tiedustelun 0,4 prosentista. Kivijärvellä kuha…
Katso kalakannat →Päijänne Keski-Suomi ja Päijät-Häme
Päijänteen verkkosaaliista suurin osa on kuhaa (29 %) ja haukea (27,4 %). Uistelijan saaliista hauen osuus on peräti 73 %. Muikkukanta on vahvistunut…
Katso kalakannat →Pohjois-Karjala
Koitere on karu erämaajärvi, jonka muikkukanta on suunnitelman mukaan tällä hetkellä huono, kun taas suuri, säännöstelty Höytiäinen nojaa kuhaan —…
Katso kalakannat →Etelä-Savo
Puulan Läsäkoskessa taimenen kutupesien vuotuinen määrä on vaihdellut 15:n ja 157:n välillä vuosina 2009–2019, mutta vuodesta 2015 alkaen määrä on…
Katso kalakannat →Etelä-Karjala
Etelä-Karjalan kalatalousalueen erikoisuus on Hiitolanjoessa elävä Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta, jonka…
Katso kalakannat →Helsingin ja Espoon merialue Uusimaa
Helsinki-Espoon merialueella toimii vuosittain vain 4–6 kaupallista kalastajaa, ja heidän tärkein saalislajinsa kuha kääntyi laskuun vuoden 2015…
Katso kalakannat →Itä-Uusimaa
Itä-Uusimaa jakautuu kahteen erilaiseen vesistötyyppiin: Mustijoen ja Porvoonjoen vaelluskalajokiin sekä Porvoon-Sipoon ja Loviisan saariston…
Katso kalakannat →Lounais-Suomi Varsinais-Suomi ja Satakunta
Kokemäenjoen yläosan Kulovesi ja Rautavesi ovat kuhan ja hauen aluetta: ne muodostivat 46–60 prosenttia verkkosaaliista tarkkailualueesta riippuen,…
Katso kalakannat →