Etusivu › Mitä juuri nyt pyytää
Kausi
Mitä juuri nyt kannattaa pyytää
Kuukauden lajit ja välineet yhdessä taulukossa — sivu avautuu kuluvaan kuukauteen.
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Taulukko vastaa yhteen kysymykseen: mitä juuri nyt kannattaa pyytää ja millä. Selain avaa kuluvan kuukauden automaattisesti; muut kuukaudet saa näkyviin painikkeista. Laajemmat perustelut ja paikat löytyvät kausikalenterista.
Tälle kuukaudelle ei ole taulukossa lajeja. Katso kausikalenterista, mitä kuukausi tarkoittaa vedessä.
Tammikuu 7 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Kuha | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Made | keskitalvi — kutuaika on pyyntiaikaa | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Talvi: pilkkikausi | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Talvi: harjus pysyy aktiivisena — pilkintä pienillä pilkeillä virtapaikkojen alapuolisista suvannoista on pohjoisessa oma perinteensä | Pintaperhot ja nymfit |
| Hauki | Talvi: hauki syö jään allakin, joskin laiskasti | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | Talvi: jään alta järvilohta ei käytännössä tavoiteta kuin sattumalta pilkillä syvänteiden yllä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Karppi | Talvi: kala on lepotilassa eikä syö käytännössä lainkaan | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Lahna | Talvi: lahna talvehtii syvänteissä tiheinä parvina; pilkkijälle se on satunnainen mutta mieluisa yllätys | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Talvi: talvikot laskeutuvat jokia alas; merellä uistelu jatkuu etelässä | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Siika | Talvi: siikapilkki on oma taitolajinsa: pienet pilkit ja syöttitoukat, tuntuma herkkään ottiin ja pitkä kärsivällisyys | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Talvi: lepotila pohjamudassa — talvisaalis on käytännössä sattuma | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Säyne | Talvi: satunnainen pilkkisaalis virtapaikkojen ja jokisuiden tuntumasta | Kevyt onkikalusto |
| Taimen | Talvi: meritaimenta pyydetään rannikolta myös talvella sulista rannoista; järvitaimen liikkuu jään alla harvakseltaan | Lipat ja pienet vaaput |
| Turpa | Talvi: kala painuu syvänteisiin ja on lähes tavoittamattomissa | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Helmikuu 7 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Kuha | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Made | keskitalvi — kutuaika on pyyntiaikaa | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Talvi: pilkkikausi | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Talvi: harjus pysyy aktiivisena — pilkintä pienillä pilkeillä virtapaikkojen alapuolisista suvannoista on pohjoisessa oma perinteensä | Pintaperhot ja nymfit |
| Hauki | Talvi: hauki syö jään allakin, joskin laiskasti | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | Talvi: jään alta järvilohta ei käytännössä tavoiteta kuin sattumalta pilkillä syvänteiden yllä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Karppi | Talvi: kala on lepotilassa eikä syö käytännössä lainkaan | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Lahna | Talvi: lahna talvehtii syvänteissä tiheinä parvina; pilkkijälle se on satunnainen mutta mieluisa yllätys | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Talvi: talvikot laskeutuvat jokia alas; merellä uistelu jatkuu etelässä | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Siika | Talvi: siikapilkki on oma taitolajinsa: pienet pilkit ja syöttitoukat, tuntuma herkkään ottiin ja pitkä kärsivällisyys | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Talvi: lepotila pohjamudassa — talvisaalis on käytännössä sattuma | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Säyne | Talvi: satunnainen pilkkisaalis virtapaikkojen ja jokisuiden tuntumasta | Kevyt onkikalusto |
| Taimen | Talvi: meritaimenta pyydetään rannikolta myös talvella sulista rannoista; järvitaimen liikkuu jään alla harvakseltaan | Lipat ja pienet vaaput |
| Turpa | Talvi: kala painuu syvänteisiin ja on lähes tavoittamattomissa | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Maaliskuu 9 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | keskikesä sekä kevättalvi pilkillä | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Kuha | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Nieriä | kevättalven pilkintä ja alkukesän viileät vedet | Tasapainopilkit ja raksit |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Siika | kesäillat ongella; kevättalvi pilkillä | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Harjus | Talvi: harjus pysyy aktiivisena — pilkintä pienillä pilkeillä virtapaikkojen alapuolisista suvannoista on pohjoisessa oma perinteensä | Pintaperhot ja nymfit |
| Hauki | Talvi: hauki syö jään allakin, joskin laiskasti | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | Talvi: jään alta järvilohta ei käytännössä tavoiteta kuin sattumalta pilkillä syvänteiden yllä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Karppi | Talvi: kala on lepotilassa eikä syö käytännössä lainkaan | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Lahna | Talvi: lahna talvehtii syvänteissä tiheinä parvina; pilkkijälle se on satunnainen mutta mieluisa yllätys | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Talvi: talvikot laskeutuvat jokia alas; merellä uistelu jatkuu etelässä | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Made | Kevättalvi: kudun jälkeen syönti jatkuu vahvana; hyvä pyyntiaika sekin | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Suutari | Talvi: lepotila pohjamudassa — talvisaalis on käytännössä sattuma | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Säyne | Talvi: satunnainen pilkkisaalis virtapaikkojen ja jokisuiden tuntumasta | Kevyt onkikalusto |
| Taimen | Talvi: meritaimenta pyydetään rannikolta myös talvella sulista rannoista; järvitaimen liikkuu jään alla harvakseltaan | Lipat ja pienet vaaput |
| Turpa | Talvi: kala painuu syvänteisiin ja on lähes tavoittamattomissa | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Huhtikuu 12 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | keskikesä sekä kevättalvi pilkillä | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Hauki | kevät kudun jälkeen ja syys–lokakuu | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Nieriä | kevättalven pilkintä ja alkukesän viileät vedet | Tasapainopilkit ja raksit |
| Seipi | kevät ja alkukesä | — |
| Siika | kesäillat ongella; kevättalvi pilkillä | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Sulkava | kevät ja alkukesä | — |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Säyne | kevät jokisuilla; kesäillat pinnasta | Kevyt onkikalusto |
| Taimen | kevät ja syksy viileän veden aikaan | Lipat ja pienet vaaput |
| Vimpa | kutunousu keväällä ja alkukesällä | — |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Harjus | Kevät: kutu heti jäidenlähdön jälkeen virtapaikoille Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: meressä kokonaan; sisävesissä 67°N eteläpuolella 1.4.–31.5. | Pintaperhot ja nymfit |
| Järvilohi | Kevät: jäiden lähdön jälkeen kala syö lähellä pintaa ja lämpenevillä selkävesillä — paras aika pintauistelulle | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Karppi | Kevät: lämpenevät matalikot houkuttelevat kalat auringonpuoleisiin lahtiin — usein näkyvillä pinnassa | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kuha | Kevät: kutu touko–kesäkuussa matalille kovapohjaisille alueille | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | Kevät: parvet kerääntyvät lämpeneville matalikoille; kutu touko–kesäkuussa matalassa | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Kevät: merellä syönnöstävät lohet liikkuvat rannikolla; uistelukausi eteläisellä merialueella | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Made | Kevättalvi: kudun jälkeen syönti jatkuu vahvana; hyvä pyyntiaika sekin | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Puronieriä | Kevät: sulamisvedet aktivoivat kalan; puroissa syönti alkaa heti veden kirkastuttua | — |
| Suutari | Kevät: aktivoituu myöhään, vasta veden lämmettyä yli 15 asteeseen | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Turpa | Kevät: kutu virtapaikkojen soraikoilla touko–kesäkuussa | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Toukokuu 10 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Hauki | kevät kudun jälkeen ja syys–lokakuu | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Seipi | kevät ja alkukesä | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Sulkava | kevät ja alkukesä | — |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Säyne | kevät jokisuilla; kesäillat pinnasta | Kevyt onkikalusto |
| Taimen | kevät ja syksy viileän veden aikaan | Lipat ja pienet vaaput |
| Vimpa | kutunousu keväällä ja alkukesällä | — |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Kevät: kutu matalaan veteen huhti–kesäkuussa | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Kevät: kutu heti jäidenlähdön jälkeen virtapaikoille Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: meressä kokonaan; sisävesissä 67°N eteläpuolella 1.4.–31.5. | Pintaperhot ja nymfit |
| Karppi | Kevät: lämpenevät matalikot houkuttelevat kalat auringonpuoleisiin lahtiin — usein näkyvillä pinnassa | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kuha | Kevät: kutu touko–kesäkuussa matalille kovapohjaisille alueille | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | Kevät: parvet kerääntyvät lämpeneville matalikoille; kutu touko–kesäkuussa matalassa | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Kevät: merellä syönnöstävät lohet liikkuvat rannikolla; uistelukausi eteläisellä merialueella | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Puronieriä | Kevät: sulamisvedet aktivoivat kalan; puroissa syönti alkaa heti veden kirkastuttua | — |
| Siika | Kevät: jäiden lähdettyä siika ruokailee matalilla hiekka- ja sorapohjilla — kevätonginta rannalta alkaa | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Kevät: aktivoituu myöhään, vasta veden lämmettyä yli 15 asteeseen | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Turpa | Kevät: kutu virtapaikkojen soraikoilla touko–kesäkuussa | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Kesäkuu 26 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Harjus | kesä — hyönteiskuoriutumisten aikaan | Pintaperhot ja nymfit |
| Harmaanieriä | alkukesä ja loppusyksy, jolloin kala on lähempänä pintaa | — |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kampela | kesä ja alkusyksy matalilta hiekkapohjilta | Pohjaonkikalusto liukupainolla |
| Karppi | kesäkuu–syyskuu, lämpimät jaksot | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kuha | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | alkukesä ja loppukesän tyynet illat | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | nousukesä: juhannuksesta elokuulle joissa | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Nieriä | kevättalven pilkintä ja alkukesän viileät vedet | Tasapainopilkit ja raksit |
| Pasuri | kesä, hämärä ja yö | — |
| Peledsiika | kesä verkoilla, loppusyksy kutupyynnissä | — |
| Piikkikampela | kesä lounaisella merialueella | — |
| Punakampela | kesä lounaisilla merialueilla | — |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Ruutana | kesän aamu- ja iltahämärät | — |
| Salakka | kesä — pintaparvet liikkeellä koko valoisan ajan | Pikkukoukut 14–18 ja kevyt koho |
| Seipi | kevät ja alkukesä | — |
| Siika | kesäillat ongella; kevättalvi pilkillä | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Sorva | lämpimät kesäpäivät ja -illat | Kevyt kohokalusto |
| Sulkava | kevät ja alkukesä | — |
| Suutari | kesäkuun lopusta elokuulle, hämärä ja yö | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Säyne | kevät jokisuilla; kesäillat pinnasta | Kevyt onkikalusto |
| Toutain | kesä — pintaiskut tyyninä päivinä | Stickbaitit, popperit ja hopeiset pikkulusikat |
| Turpa | kesäkuu–elokuu, lämmin ja matalavetinen kausi | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
| Vimpa | kutunousu keväällä ja alkukesällä | — |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Kesä: paras vieheaika | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Hauki | Kesä: pienet ja keskikokoiset hauet pysyvät ruohikoissa; isot painuvat syvemmälle lämpimintä vettä pakoon | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Kirjolohi | Kesä: lämpimässä vedessä kala painuu syvempään ja syönti keskittyy aamuun ja iltaan | Lusikat ja pienet vaaput |
| Made | Kesä: made painuu syvänteisiin eikä juuri syö — kesämade on satunnainen sivusaalis syvältä | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Taimen | Kesä: virtavesillä hyönteiskuoriutumiset rytmittävät syöntiä; helteillä taimen vetäytyy viileisiin virtapaikkoihin ja syvänteisiin ja kalastusta kannattaa välttää lämpimimpään aikaan | Lipat ja pienet vaaput |
Heinäkuu 28 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | keskikesä sekä kevättalvi pilkillä | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | kesä — hyönteiskuoriutumisten aikaan | Pintaperhot ja nymfit |
| Harmaanieriä | alkukesä ja loppusyksy, jolloin kala on lähempänä pintaa | — |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kampela | kesä ja alkusyksy matalilta hiekkapohjilta | Pohjaonkikalusto liukupainolla |
| Karppi | kesäkuu–syyskuu, lämpimät jaksot | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kuha | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | alkukesä ja loppukesän tyynet illat | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | nousukesä: juhannuksesta elokuulle joissa | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Nieriä | kevättalven pilkintä ja alkukesän viileät vedet | Tasapainopilkit ja raksit |
| Nokkakala | heinä–elokuu, lämpimät pintavedet | — |
| Pasuri | kesä, hämärä ja yö | — |
| Peledsiika | kesä verkoilla, loppusyksy kutupyynnissä | — |
| Piikkikampela | kesä lounaisella merialueella | — |
| Punakampela | kesä lounaisilla merialueilla | — |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Ruutana | kesän aamu- ja iltahämärät | — |
| Salakka | kesä — pintaparvet liikkeellä koko valoisan ajan | Pikkukoukut 14–18 ja kevyt koho |
| Seipi | kevät ja alkukesä | — |
| Siika | kesäillat ongella; kevättalvi pilkillä | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Sorva | lämpimät kesäpäivät ja -illat | Kevyt kohokalusto |
| Sulkava | kevät ja alkukesä | — |
| Suutari | kesäkuun lopusta elokuulle, hämärä ja yö | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Säyne | kevät jokisuilla; kesäillat pinnasta | Kevyt onkikalusto |
| Toutain | kesä — pintaiskut tyyninä päivinä | Stickbaitit, popperit ja hopeiset pikkulusikat |
| Turpa | kesäkuu–elokuu, lämmin ja matalavetinen kausi | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
| Vimpa | kutunousu keväällä ja alkukesällä | — |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Hauki | Kesä: pienet ja keskikokoiset hauet pysyvät ruohikoissa; isot painuvat syvemmälle lämpimintä vettä pakoon | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Kirjolohi | Kesä: lämpimässä vedessä kala painuu syvempään ja syönti keskittyy aamuun ja iltaan | Lusikat ja pienet vaaput |
| Made | Kesä: made painuu syvänteisiin eikä juuri syö — kesämade on satunnainen sivusaalis syvältä | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Taimen | Kesä: virtavesillä hyönteiskuoriutumiset rytmittävät syöntiä; helteillä taimen vetäytyy viileisiin virtapaikkoihin ja syvänteisiin ja kalastusta kannattaa välttää lämpimimpään aikaan | Lipat ja pienet vaaput |
Elokuu 21 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Harjus | kesä — hyönteiskuoriutumisten aikaan | Pintaperhot ja nymfit |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.8.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu Vuoksen vesistössä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kampela | kesä ja alkusyksy matalilta hiekkapohjilta | Pohjaonkikalusto liukupainolla |
| Karppi | kesäkuu–syyskuu, lämpimät jaksot | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Lahna | alkukesä ja loppukesän tyynet illat | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | nousukesä: juhannuksesta elokuulle joissa | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Nokkakala | heinä–elokuu, lämpimät pintavedet | — |
| Pasuri | kesä, hämärä ja yö | — |
| Peledsiika | kesä verkoilla, loppusyksy kutupyynnissä | — |
| Piikkikampela | kesä lounaisella merialueella | — |
| Punakampela | kesä lounaisilla merialueilla | — |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Ruutana | kesän aamu- ja iltahämärät | — |
| Salakka | kesä — pintaparvet liikkeellä koko valoisan ajan | Pikkukoukut 14–18 ja kevyt koho |
| Siika | kesäillat ongella; kevättalvi pilkillä | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Sorva | lämpimät kesäpäivät ja -illat | Kevyt kohokalusto |
| Suutari | kesäkuun lopusta elokuulle, hämärä ja yö | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Säyne | kevät jokisuilla; kesäillat pinnasta | Kevyt onkikalusto |
| Toutain | kesä — pintaiskut tyyninä päivinä | Stickbaitit, popperit ja hopeiset pikkulusikat |
| Turpa | kesäkuu–elokuu, lämmin ja matalavetinen kausi | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Kesä: paras vieheaika | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Hauki | Kesä: pienet ja keskikokoiset hauet pysyvät ruohikoissa; isot painuvat syvemmälle lämpimintä vettä pakoon | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Kirjolohi | Kesä: lämpimässä vedessä kala painuu syvempään ja syönti keskittyy aamuun ja iltaan | Lusikat ja pienet vaaput |
| Kuha | Loppukesä ja syksy: kala painuu syvänteiden reunoille ja jigikalastus ottaa pääroolin | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Made | Kesä: made painuu syvänteisiin eikä juuri syö — kesämade on satunnainen sivusaalis syvältä | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Taimen | Kesä: virtavesillä hyönteiskuoriutumiset rytmittävät syöntiä; helteillä taimen vetäytyy viileisiin virtapaikkoihin ja syvänteisiin ja kalastusta kannattaa välttää lämpimimpään aikaan | Lipat ja pienet vaaput |
Syyskuu 10 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Hauki | kevät kudun jälkeen ja syys–lokakuu | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.8.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu Vuoksen vesistössä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kampela | kesä ja alkusyksy matalilta hiekkapohjilta | Pohjaonkikalusto liukupainolla |
| Karppi | kesäkuu–syyskuu, lämpimät jaksot | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Taimen | kevät ja syksy viileän veden aikaan Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.9.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu 64°N eteläpuolella | Lipat ja pienet vaaput |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Syksy: veden viiletessä parvet tiivistyvät ja painuvat syvänteiden reunoille | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Syksy: kala siirtyy syvempiin virranosiin ja järvillä ulommas; nymfit ja pienet uistimet toimivat pintaperhoja paremmin | Pintaperhot ja nymfit |
| Kuha | Loppukesä ja syksy: kala painuu syvänteiden reunoille ja jigikalastus ottaa pääroolin | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | Syksy: parvet siirtyvät syvänteiden reunoille ja syönti hidastuu veden viiletessä | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Loppukesä ja syksy: kalat asettuvat kutupaikkojen tuntumaan; syysrauhoitus suojaa kutua Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joessa ja purossa 1.9.–30.11. | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Made | Syksy: veden jäähtyessä made herää ja alkaa liikkua matalammille syöntialueille öisin; pimeiden iltojen pohjaonginta tuottaa | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Siika | Syksy: kutuvaellus jokiin ja karikoille Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11. | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Syksy: syönti hiipuu nopeasti veden viilentyessä | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Säyne | Syksy: säyne siirtyy syvemmille rannoille; pohjaonginta ja feeder tavoittavat sen | Kevyt onkikalusto |
| Turpa | Syksy: ravinto siirtyy kalanpoikasiin — pieni viehe alkaa toimia paremmin kuin pintasyötti | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Lokakuu 9 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Harmaanieriä | alkukesä ja loppusyksy, jolloin kala on lähempänä pintaa | — |
| Hauki | kevät kudun jälkeen ja syys–lokakuu | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.8.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu Vuoksen vesistössä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Peledsiika | kesä verkoilla, loppusyksy kutupyynnissä | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Taimen | kevät ja syksy viileän veden aikaan Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.9.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu 64°N eteläpuolella | Lipat ja pienet vaaput |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Syksy: veden viiletessä parvet tiivistyvät ja painuvat syvänteiden reunoille | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Syksy: kala siirtyy syvempiin virranosiin ja järvillä ulommas; nymfit ja pienet uistimet toimivat pintaperhoja paremmin | Pintaperhot ja nymfit |
| Karppi | Syksy: syyskuun viimeiset lämpimät jaksot ovat suurten kalojen aikaa, sitten syönti loppuu nopeasti | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kuha | Loppukesä ja syksy: kala painuu syvänteiden reunoille ja jigikalastus ottaa pääroolin | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | Syksy: parvet siirtyvät syvänteiden reunoille ja syönti hidastuu veden viiletessä | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Loppukesä ja syksy: kalat asettuvat kutupaikkojen tuntumaan; syysrauhoitus suojaa kutua Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joessa ja purossa 1.9.–30.11. | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Made | Syksy: veden jäähtyessä made herää ja alkaa liikkua matalammille syöntialueille öisin; pimeiden iltojen pohjaonginta tuottaa | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Puronieriä | Syksy: kutuväritys puhkeaa ja koiraat muuttuvat oranssinpunaisiksi | — |
| Siika | Syksy: kutuvaellus jokiin ja karikoille Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11. | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Syksy: syönti hiipuu nopeasti veden viilentyessä | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Säyne | Syksy: säyne siirtyy syvemmille rannoille; pohjaonginta ja feeder tavoittavat sen | Kevyt onkikalusto |
| Turpa | Syksy: ravinto siirtyy kalanpoikasiin — pieni viehe alkaa toimia paremmin kuin pintasyötti | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Marraskuu 7 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Harmaanieriä | alkukesä ja loppusyksy, jolloin kala on lähempänä pintaa | — |
| Järvilohi | avovesikausi ulapalla, alkukesä ja syksy virtavesissä Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.8.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu Vuoksen vesistössä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Peledsiika | kesä verkoilla, loppusyksy kutupyynnissä | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Taimen | kevät ja syksy viileän veden aikaan Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joissa 1.9.–30.11.; rasvaevällinen rauhoitettu 64°N eteläpuolella | Lipat ja pienet vaaput |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Syksy: veden viiletessä parvet tiivistyvät ja painuvat syvänteiden reunoille | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Syksy: kala siirtyy syvempiin virranosiin ja järvillä ulommas; nymfit ja pienet uistimet toimivat pintaperhoja paremmin | Pintaperhot ja nymfit |
| Hauki | Syksy: suurhaukien aikaa | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Karppi | Syksy: syyskuun viimeiset lämpimät jaksot ovat suurten kalojen aikaa, sitten syönti loppuu nopeasti | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Kuha | Loppukesä ja syksy: kala painuu syvänteiden reunoille ja jigikalastus ottaa pääroolin | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Lahna | Syksy: parvet siirtyvät syvänteiden reunoille ja syönti hidastuu veden viiletessä | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Loppukesä ja syksy: kalat asettuvat kutupaikkojen tuntumaan; syysrauhoitus suojaa kutua Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: joessa ja purossa 1.9.–30.11. | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Made | Syksy: veden jäähtyessä made herää ja alkaa liikkua matalammille syöntialueille öisin; pimeiden iltojen pohjaonginta tuottaa | Morripilkit ja raskaat pystypilkit |
| Puronieriä | Syksy: kutuväritys puhkeaa ja koiraat muuttuvat oranssinpunaisiksi | — |
| Siika | Syksy: kutuvaellus jokiin ja karikoille Rauhoitus voi osua tähän kuukauteen: mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11. | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Syksy: syönti hiipuu nopeasti veden viilentyessä | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Särki | Syksy: parvet vetäytyvät syvemmälle ja tiivistyvät; feeder tavoittaa ne rannalta pidemmältäkin | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
| Säyne | Syksy: säyne siirtyy syvemmille rannoille; pohjaonginta ja feeder tavoittavat sen | Kevyt onkikalusto |
| Turpa | Syksy: ravinto siirtyy kalanpoikasiin — pieni viehe alkaa toimia paremmin kuin pintasyötti | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Joulukuu 6 lajia huippukaudessa
Huippukausi
Näiden lajien oma lajisivu nimeää juuri tämän kuukauden parhaaksi sesongiksi.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Kilohaili | litkasaaliin seassa syksyllä ja talvella | — |
| Kirjolohi | kevät ja syksy; talvella pilkkikohteet | Lusikat ja pienet vaaput |
| Kuha | alkukesän yöt kudun jälkeen; talvella syvänteet | Vaaput 8–12 cm vetouisteluun |
| Puronieriä | kesä ja alkusyksy puroissa, talvi lammilla | — |
| Silakka | syksy ja talvi litkalla, kutuaika keväällä rannikolla | Silakkalitkat 5–15 koukulla |
| Särki | kevät; ongella koko sula vesi, pilkillä talvi | Kevyt onkikalusto ja pienet koukut |
Muut lajit tässä kuussa
Lajisivun vuodenaikakuvaus tälle kaudelle sellaisenaan — myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta.
| Laji | Mitä lajisivu sanoo | Väline |
|---|---|---|
| Ahven | Talvi: pilkkikausi | Jigit 3–7 cm ja jigipäät 2–7 g |
| Harjus | Talvi: harjus pysyy aktiivisena — pilkintä pienillä pilkeillä virtapaikkojen alapuolisista suvannoista on pohjoisessa oma perinteensä | Pintaperhot ja nymfit |
| Hauki | Talvi: hauki syö jään allakin, joskin laiskasti | Lusikat, jerkit ja isot vaaput |
| Järvilohi | Talvi: jään alta järvilohta ei käytännössä tavoiteta kuin sattumalta pilkillä syvänteiden yllä | Takilat ja muikkujäljitelmävaaput |
| Karppi | Talvi: kala on lepotilassa eikä syö käytännössä lainkaan | Järeä karppivapa, iso kela ja syötönilmaisin |
| Lahna | Talvi: lahna talvehtii syvänteissä tiheinä parvina; pilkkijälle se on satunnainen mutta mieluisa yllätys | Onki- ja feeder-kalusto |
| Lohi | Talvi: talvikot laskeutuvat jokia alas; merellä uistelu jatkuu etelässä | Lohivaaput ja raskaat lusikat |
| Siika | Talvi: siikapilkki on oma taitolajinsa: pienet pilkit ja syöttitoukat, tuntuma herkkään ottiin ja pitkä kärsivällisyys | Pienet koukut ja kevyt onkikalusto |
| Suutari | Talvi: lepotila pohjamudassa — talvisaalis on käytännössä sattuma | Pohjaonki ja herkkä koho |
| Säyne | Talvi: satunnainen pilkkisaalis virtapaikkojen ja jokisuiden tuntumasta | Kevyt onkikalusto |
| Taimen | Talvi: meritaimenta pyydetään rannikolta myös talvella sulista rannoista; järvitaimen liikkuu jään alla harvakseltaan | Lipat ja pienet vaaput |
| Turpa | Talvi: kala painuu syvänteisiin ja on lähes tavoittamattomissa | Kevyt avokelakalusto pintasyöttiin |
Mistä taulukko on koottu
Jokainen rivi tulee lajin omalta sivulta, ja keskimmäisessä sarakkeessa lukee sanatarkasti se lause, johon rivi perustuu. Tälle sivulle ei ole kirjoitettu yhtään uutta väitettä kalojen käyttäytymisestä. Tasoja on kaksi: huippukausi tulee lajisivun Paras sesonki -tiedosta, ja muut lajit tässä kuussa lajisivun vuodenaikakuvauksesta. Jälkimmäinen näytetään myös silloin kun se kertoo hiljaisesta jaksosta — taulukko ei väitä jokaista kuukautta hyväksi. Lajia, jonka sesonkia ei ole lajisivulla kerrottu, ei ole taulukossa lainkaan: 34 lajia täyttää ehdon.
Rauhoitusajat tulevat pyyntimitat ja rauhoitusajat -sivun kanssa samasta lähteestä. Ne näytetään varoituksena eikä niiden perusteella poisteta lajia taulukosta, koska useimmat rauhoitukset koskevat vain jokia, puroja tai tiettyä aluetta. Tarkista aina oma vesialueesi palvelusta kalastusrajoitus.fi.
Kalenteri kuvaa keskimääräistä vuotta Etelä- ja Keski-Suomessa; pohjoisessa kierto tulee 2–4 viikkoa jäljessä. Veden lämpötila on aina luotettavampi mittari kuin kuukauden numero — ks. sää ja kalastus.