Kalavedet · Kainuu
Kainuu — kalakannat ja saalistilastot
Kainuun kalavedet vaihtelevat suuresta säännöstellystä Oulujärvestä pieniin taimen- ja harjuskoskiin Emäjoen ja Kuhmon sivuvesillä. Tällä sivulla on koottuna se, mitä kolmen kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut yksikkösaaliit, saalisjakaumat, istutusmäärät ja kantojen suunta.
Pikavastaus
Kainuun kolmesta käyttö- ja hoitosuunnitelmasta nousee sama kuva: kuha on alueen taloudellisesti tärkein saalislaji sekä Oulujärvellä (noin 29 % ammattikalastajien saaliista) että Kuhmon Lentualla ja Ontojärvellä (60–70 %), ja sen alin pyyntimitta on Kuhmossa ja Oulujärvellä 45 senttiä eli tavallista korkeampi. Emäjoen ja Kuhmon koskissa taimen- ja harjuskannat ovat pääosin istutusten varassa; parhaat luontaiset poikastiheydet sähkökoekalastuksissa on mitattu Kuhmon Lentuankoskella ja Kesselinkoskella. Sekä Emäjoella että Oulujärvellä siikaistutusten tuotto on jäänyt heikoksi, ja Kuhmon Änättijärveen 1990-luvulla istutettu järvilohi ei koskaan vakiintunut.
| Vesistöt | Oulujärvi, Emäjoen kalatalousalue (Hyrynjärvi, Iijärvi, Iso-Pyhäntä, Luvan reitti), Kuhmon kalatalousalue (Lentua, Ontojärvi, Änättijärvi) |
|---|---|
| Tärkein saalislaji | kuha kaikilla kolmella — Oulujärvellä n. 29 % ammattikalastajien saaliista, Kuhmon Lentualla ja Ontojärvellä 60–70 % |
| Kuhan alin pyyntimitta | 45 cm sekä Kuhmossa (poikkeus kalastuslaista, voimassa 2025 loppuun) että Oulujärvellä (Lapin ELY-keskuksen päätös) |
| Parhaat lohikalakosket | Kuhmon Lentuankoski (taimen) ja Kesselinjoen Kesselinkoski (harjus), sähkökoekalastuksen mukaan |
| Heikoin kanta istutuksista huolimatta | siika sekä Emäjoella (Hyrynjärvi) että Oulujärvellä |
| Epäonnistunut kotiutusyritys | järvilohi Kuhmon Änättijärvessä (istutettu 1993–1994, ei vakiintunut) |
| Aineisto | kolme käyttö- ja hoitosuunnitelmaa: Emäjoki (2021), Kuhmo ja Oulujärvi (2022–2031) |
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuha — Kainuun kolmen vesistön yhteinen nimittäjä
Emäjoen kalatalousalueella kuha on alueen omaa alkuperäistä lajistoa, mutta kanta on nykyään kokonaan istutusperäinen — se lisääntyy silti myös luontaisesti alueen järvissä. Hyrynjärven, Iijärven ja Ison-Pyhännän kokonaissaaliista lähes 80 prosenttia on kuhaa, haukea ja ahventa yhdessä, ja kuhan hehtaarisaalis on kolmesta suurin, 3,2 kilogrammaa. Iijärvellä kuha saavuttaa 42 sentin pyyntimitan 6-vuotiaana tai seitsemännellä kasvukaudellaan.
Kuhmossa kuha on kaupallisen kalastuksen ylivoimainen ykköslaji: sen osuus on ollut parhaimmillaan 60–70 prosenttia kokonaissaaliista vuosina 2016–2019. Lentua on alueen tärkein kaupallisen kalastuksen vesistö — vuonna 2018 sieltä pyydettiin 45 prosenttia kokonaissaaliista ja 42 prosenttia kaikesta kuhasaaliista — ja Ontojärvi toiseksi tärkein. Kaupallisessa verkkopyynnissä yksikkösaalis on ollut Lentualla 200–400 grammaa ja Lammasjärvellä 150–300 grammaa verkkovuorokaudessa. Ontojärven kirjanpitokalastuksessa 40–65 millin verkoilla kuhan yksikkösaalis oli 2000-luvun alussa parhaimmillaan yli 1 000 grammaa vuorokaudessa, mutta jäi vuosina 2016–2019 enää noin 400 grammaan.
Oulujärvellä kuha on järven taloudellisesti merkittävin laji ja suurimman kalastuspaineen kohde: vuoden 2015 kalastustiedustelun mukaan kuha oli vajaa 29 prosenttia ammattikalastajien kokonaissaaliista. Tutkimusten mukaan nykyinen pyydettävä kanta on pääosin peräisin luonnonlisääntymisestä, ei istutuksista. Ks. kuhan lajisivu.
Taimen ja harjus koskissa — luonnonkutua vai istutusta?
Emäjoen sivuvesien virtavesissä sähkökoekalastusten yleisimmät lajit ovat luontainen tai istutettu taimen sekä made, mutu ja simput, ja lohikalojen osuus koko koskikalastosta on keskimäärin noin 60 prosenttia. Harjukselle suositellaan kalastusrajoituksen kestoksi yksi harjussukupolvi eli viisi vuotta.
Kuhmossa tehtiin vuosina 2018–2019 laaja, 98 koealan sähkökoekalastuskartoitus, jonka peruskalastoa edustavat kivisimppu, ahven ja taimen. Parhaat taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet mitattiin Lentuankoskella (5,18 yksilöä/100 m²), Ylä-Vieksin Louhikoskella (4,9) ja Kälkäjäjoen Ruotinkoskella (4,5); Kellojärven valuma-alueella vastaavasti Hiidenkoskella (5,2). Harjuksen kesänvanhat poikaset puuttuivat lähes kaikilta koealoilta yhtä paikkaa lukuun ottamatta: Kesselinjoen Kesselinkoskelta tiheys oli peräti 25,0, selvästi koko alueen paras harjuksen poikastuotantoalue. Harjuksen alamitta Kuhmon vesistöalueella on 35 senttiä, ja vuorokauden kalastusluvalla saa useimmilla koskilla ottaa saaliiksi kaksi harjusta.
⚠️ Moni koekalastuskohde on samalla istutuskohde: esimerkiksi Kellojärven ja Viivajoen taimen- ja harjuspopulaatiot ovat suunnitelman sanoin "vahvasti istutusten varassa", eikä tiheysluku siis kerro pelkästä luonnonkudusta. Ks. taimenen lajisivu, harjuksen lajisivu ja perhokalastuksen opas.
Muikku ja siika — istutuksista huolimatta heikko tuotto
Emäjoella sekä muikku- että siikaistutusten tuotto on ollut heikkoa. Hyrynjärvellä siikaistutusten laskennallinen tuotto oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vain 26 kilogrammaa tuhatta istukasta kohden — välttävän tuoton rajana pidetään 50:tä kiloa. Taimenistutustenkin tuotto on ollut heikko koko Hyrynsalmen reitillä, 55–63 kiloa tuhatta istukasta kohden. Hyrynjärven, Iijärven ja Ison-Pyhännän muikkukanta arvioitiin vuoden 2020 kyselyssä heikoksi.
Kuhmossa muikku on Lentuan kaupallisen kalastuksen toiseksi tärkein saalislaji kuhan jälkeen, mutta saalis on jäänyt 0,2–0,5 kiloon hehtaarilta vuosina 2016–2019, ja Sotkamon reitin säännöstellyillä järvillä — muun muassa Ontojärvellä — muikkukannat ovat olleet heikkoja jo parikymmentä vuotta.
Oulujärvellä muikkukanta on sitä vastoin luontaisesti vahva, mutta pieni koko on rajoittanut kysyntää: muikun osuus ammattikalastajien saaliista oli vuoden 2015 tiedustelussa 24 prosenttia. Siialle tehdään vuosittain runsaasti planktonsiikaistutuksia — Fortumin velvoiteistutuksena 669 500 kesänvanhaa siianpoikasta koko järveen — mutta siikasaaliit ovat silti pysyneet pieninä koko 2000-luvun. Luonnonvarakeskus suosittaa nykyään, ettei yhteen paikkaan istuteta yli 50 000 siikaa kerrallaan ja että istutus ajoitetaan syyskuulle. Ks. muikun lajisivu ja siian lajisivu.
Hauki ja ahven — vakain saalis kaikilla kolmella
Emäjoen suunnittelualueella ahvenen ja särjen lasketaan muodostavan yhdessä vähintään puolet kalaston kokonaisbiomassasta; ahvenen saalispotentiaaliksi on arvioitu 19 tonnia ja särjen 23 tonnia vuodessa, sivuvesillä vastaavasti 27 ja 34 tonnia. Hyrynjärvellä hauen yksikkösaalis verkkopyynnissä on laskenut jonkin verran 2000-luvun alkuun verrattuna, mikä selittynee kalastuksen painottumisella yhä enemmän kuhaan.
Kuhmon alueen vanhemman kokonaissaalisarvion mukaan — noin 240 tonnia vuodessa — ahven, hauki ja kuha muodostivat yhdessä noin neljä viidesosaa saaliista: ahventa noin 55 tonnia, haukea noin 80 tonnia ja kuhaa noin 58 tonnia. Ahven on lukumääräisesti runsain laji noin 54 prosentissa alueen järvistä.
Oulujärven haukikanta on kalataloustarkkailun mukaan vahva, vaikka yksikkösaaliit ovat laskeneet 2000-luvun alusta — syyksi arvioidaan kalastustapojen muutos, ei kannan heikkeneminen. Vuoden 2015 tiedustelussa ahvenen osuus kotitarvekalastajien saaliista oli 28 prosenttia. Kesäisin Oulujärvellä uistellaan pääasiassa kuhaa ja haukea, keväällä ja syksyllä myös taimenta Niskanselällä. Ks. hauen lajisivu, ahvenen lajisivu ja vetouistelun opas.
Järvilohikokeilu Kuhmossa — miksi se ei jäänyt elämään
Lohi ei esiinny luontaisesti Kuhmon kalatalousalueella. Silloinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, nykyinen Luonnonvarakeskus, istutti Änättijärveen vuosina 1993–1994 yhteensä 11 000 järvilohen vaelluspoikasta. Alku vaikutti lupaavalta, mutta istutukset eivät tuottaneet pysyvää kantaa. Suunnitelma nimeää syyksi kalastuspaineen lisäksi Änättijärven silloisen muikkukannan heikon tilan — järvilohi tarvitsee elinkiertoonsa muikkupitoisen järven ja lisääntymisvapaita virtavesiä.
Ekologisesti potentiaalisimpina järvilohivesinä pidetään edelleen syviä ja muikkupitoisia Änättiä ja Lentuanjärveä laskujokineen. Rasvaeväleikatun järvilohen alamitta on 60 senttiä ja saaliskiintiö yksi kala vuorokaudessa; joessa ja purossa laji on rauhoitettu elokuun alusta marraskuun loppuun. Ks. järvilohen lajisivu ja pyyntimitat ja rauhoitusajat.
Istutusten mittakaava — kolme hyvin erikokoista ohjelmaa
Emäjoen kalatalousalueen vesiin istutettiin vuosina 2010–2019 muun muassa planktonsiikaa 520 481 kappaletta (39 prosenttia istutuksista), kuhaa 421 046 kappaletta (32 %), harjusta 243 103 kappaletta (18 %), järvitaimenta 85 699 kappaletta (6 %) ja pohjasiikaa 44 452 kappaletta (3 %). Tämän lisäksi vuotuinen istutusvelvoite on 661 000 planktonsiikaa (vähintään 8 cm), 18 900 järvitaimenta (vähintään 18 cm) ja 26 400 järvitaimenta (vähintään 25 cm); niistä maksetaan kalatalousmaksua 40 803 euroa vuodessa.
Oulujärveen Fortum istuttaa velvoitteena vuosittain 669 500 kesänvanhaa siianpoikasta ja 200 000 kesänvanhaa kuhanpoikasta koko järveen sekä taimenta kolmessa erässä: 4 000 ja 2 700 vähintään 18-senttistä sekä 34 500 kaksivuotiasta, vähintään 25-senttistä poikasta. Osakaskunnat lisäävät tähän omalla kustannuksellaan muun muassa 40 000 kesänvanhaa kuhanpoikasta. Kuhmossa kuhaistutuksia on tehty vuodesta 1995 — suurimmillaan 1 296 839 yksilöä vuonna 2004 — ja ne ovat painottuneet alueen suurimpiin järviin. Vuonna 2019 tehtiin 26 virtavesikohteeseen järvitaimenen mäti-istutukset, joilla vältetään isompien istukkaiden aiheuttama saalistus luonnonkudusta syntyneisiin poikasiin.
Pyyntimitat — miksi kuha on Kainuussa isompi kuin muualla
Emäjoen Iijärvellä oli vuonna 2020 voimassa kuhalle 42 sentin pyyntimitta. Kuhmossa ja Oulujärvellä kuha on sen sijaan rauhoitettu tavallista pidemmäksi: Kuhmon kalatalousalueella kuhan alin pyyntimitta on kalastuslaista poiketen 45 senttiä, voimassa vuoden 2025 loppuun, ja Oulujärvellä 45 sentin alamitan on päättänyt Lapin ELY-keskus. Harjuksen alamitta Kuhmossa on kalastusasetuksen mukainen 35 senttiä.
Emäjoella rasvaevättömän eli istutetun taimenen pyyntimitta oli vuonna 2020 vähintään 50 senttiä, ja niissä puroissa ja lammissa, joihin ei ole vaellusyhteyttä järvestä tai merestä, taimenen ylämitta on 45 senttiä — sitä suuremmat kalat on vapautettava. ⚠️ Nämä ovat kalatalousalueiden ja ELY-keskusten päätöksiä, jotka voivat muuttua suunnitelmakauden aikana. Ajantasaiset mitat: alamitat ja rauhoitusajat.
Miksi Kainuun kolmea suunnitelmaa ei voi lukea yhtenä
- Kolme eri asiakirjaa, kolme eri vuotta. Emäjoen suunnitelma on vuodelta 2021, Kuhmon ja Oulujärven suunnitelmat kattavat vuodet 2022–2031. Luvut eivät ole samalta ajanjaksolta.
- Menetelmät eroavat. Sähkökoekalastuksen yksilötiheys (esim. Lentuankosken 5,18 yksilöä/100 m²), verkon g/verkkovuorokausi (esim. Ontojärven kuha) ja kalastustiedustelun hehtaarisaalis (esim. Emäjoen sivuvedet) mittaavat eri asioita — niitä ei voi asettaa samaan taulukkoon.
- Järvi ja koski eivät ole vertailukelpoisia. Oulujärvi on suuri säännöstelty järvi, Emäjoen ja Kuhmon parhaat lohikalaluvut taas tulevat pieniltä koskilta samalla alueella.
- Luvut ovat viranomaisaineistoa eri vuosilta, eivät tämän päivän tilannetta. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Kainuustä
Onko Oulujärvellä hyvä kuhakanta?
Kuha on Oulujärven taloudellisesti merkittävin laji ja suurimman kalastuspaineen kohde. Vuoden 2015 kalastustiedustelun mukaan kuha oli vajaa 29 prosenttia ammattikalastajien kokonaissaaliista, ja tutkimusten mukaan nykyinen kanta on pääosin luonnonlisääntymisen varassa. Alin pyyntimitta on 45 senttiä.
Missä Kainuussa kannattaa kalastaa taimenta ja harjusta?
Kuhmon sähkökoekalastuksissa parhaat luontaiset poikastiheydet on mitattu Lentuankoskella taimenelle ja Kesselinjoen Kesselinkoskella harjukselle. Moni muu koekalastuskohde on kuitenkin suunnitelman mukaan vahvasti istutusten varassa, joten tiheysluku ei aina kerro pelkästä luonnonkudusta.
Miksi kuhan alamitta on Kainuussa muuta Suomea korkeampi?
Sekä Kuhmon että Oulujärven kalatalousalueet ovat nostaneet kuhan alimman pyyntimitan 45 senttiin — Kuhmossa poiketen kalastuslaista, voimassa vuoden 2025 loppuun, ja Oulujärvellä Lapin ELY-keskuksen päätöksellä. Emäjoen Iijärvellä sovellettiin vuonna 2020 vielä 42 sentin mittaa.
Saako Kuhmosta järvilohta?
Ei vakiintuneesti. Änättijärveen istutettiin 1993–1994 yhteensä 11 000 järvilohen vaelluspoikasta, mutta kanta ei jäänyt elämään kalastuspaineen ja järven silloisen heikon muikkukannan vuoksi. Rasvaeväleikatun järvilohen alamitta on 60 cm ja saaliskiintiö yksi kala vuorokaudessa.
Miksi Oulujärven siikaistutukset eivät tuota?
Suunnitelman mukaan syynä pidetään muun muassa vahvoja muikku- ja petokalakantoja sekä kalastuskäytäntöjen muutosta. Siikaa istutetaan silti vuosittain 669 500 kesänvanhaa poikasta velvoitteena, ja Luonnonvarakeskus suosittaa nykyään enintään 50 000 kalan istutuserää kerrallaan syyskuussa.
Onko Emäjoen taimenkanta luonnonvarainen?
Suurin osa on istutusperäistä. Rasvaevätön eli luonnossa syntynyt taimen on rauhoitettu, ja 50 sentin pyyntimitta koskee vain istutettua, rasvaevältään leikattua kalaa. Taimenistutusten tuotto on ollut heikkoa koko Hyrynsalmen reitillä, 55–63 kiloa tuhatta istukasta kohden.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Ehdotus Emäjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi (2021) — istutusvelvoite ja kalatalousmaksu s. 5; kuhan alkuperä, pyyntimitan saavuttaminen ja ahvenen/särjen saalispotentiaali s. 9; siika- ja taimenistutusten tuotto sekä muikkukannan tila s. 10; Hyrynjärven, Iijärven ja Ison-Pyhännän saalisjakauma ja hehtaarisaaliit s. 11; rasvaevättömän taimenen pyyntimitta s. 14; sivuvesien sähkökoekalastus, lohikalaosuus ja saalispotentiaali s. 22; harjuksen rauhoituksen suositeltu kesto s. 27; taimenen ylämitta vaellusesteisissä vesissä s. 28; istutusmäärät lajeittain 2010–2019 s. 65
- Kuhmon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022–2031 — kuhan alin pyyntimitta s. 12; kaupallisen kalastuksen saalisosuudet, Lentuan ja Ontojärven merkitys sekä yksikkösaaliit s. 16; vanha kokonaissaalisarvio ja lajijakauma s. 18; sähkökoekalastuksen 98 koealaa, peruskalasto ja taimenen poikastiheydet s. 22; Hiidenkosken taimentiheys s. 24; Kesselinkosken harjustiheys s. 22 ja 26; järvilohen kotiutusyritys Änättijärvessä s. 27; harjuksen alamitta s. 28; ahven- ja särkikantojen yleisyys sekä muikkusaaliit s. 29; kuhaistutusten historia ja Ontojärven kuhan yksikkösaalis 2000–2019 s. 30; järvitaimenen mäti-istutukset vuonna 2019 s. 32
- Oulujärven kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022–2031 — kalalajisto ja Fortumin velvoiteistutukset s. 5; osakaskuntien istutukset ja muikun saalisosuus s. 6; taimenistutusten kehitys, emokalahanke ja kuhan merkitys s. 7; haukikannan tila s. 8; ahvenen ja särkikalojen saalisosuudet s. 9; nykyisen kuhakannan alkuperä s. 10; vetouistelun kohdelajit s. 12; kuhan alamitta s. 13; luontaisesti lisääntyvä taimen ja harjus virtavesissä s. 13; kuhan alamitta myös s. 25; siian istutussuositukset s. 21
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta