Etusivu › Kalavedet › Pohjois-Karjala
Kalavedet · Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjala — kalakannat ja saalistilastot
Pohjois-Karjalan kolme suurta kalavettä — Koitere, Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi — poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin niiden kalakannat. Tällä sivulla on koottuna se, mitä kolmen kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut yksikkösaaliit, istutusmäärät, koekalastustulokset ja kantojen suunta.
Pikavastaus
Koitere on karu erämaajärvi, jonka muikkukanta on suunnitelman mukaan tällä hetkellä huono, kun taas suuri, säännöstelty Höytiäinen nojaa kuhaan — jonka koekalastuksen biomassaosuus kuitenkin putosi lähes puoleen vuosien 2014 ja 2019 välillä. Karjalan Pyhäjärvellä muikku on kaupallisen kalastuksen tärkein laji, vaikka koeverkot tavoittavat sitä yllättävän huonosti. Järvilohi ja järvitaimen ovat kaikissa kolmessa järvessä kokonaan istutusten varassa, ja Höytiäisen seurantahanke osoitti kaksivuotiaiden istukkaiden tuottavan kolmivuotiaita paremman saaliin.
| Vesistöt | Koitere, Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi — kolme erillistä kalatalousaluetta Pohjois-Karjalassa |
|---|---|
| Koitere | karu, humuspitoinen erämaajärvi, 164 km², Suomen 12. suurin järvi; muikkukanta tällä hetkellä huono |
| Höytiäinen | suuri säännöstelty järvi, 283 km²; kuha tärkein saalis, mutta kanta antaa heikkenemisen merkkejä |
| Karjalan Pyhäjärvi | rajavesistö, Suomen puolen pinta-ala 207 km²; muikku tärkein kaupallinen saalis |
| Yhteistä kaikille | järvilohi ja järvitaimen istutusten varassa, rasvaevällinen kala rauhoitettu ympäri vuoden |
| Kuhan alamitta | 40 cm Koitereella (voimassa 31.12.2026 asti), 42 cm Höytiäisellä ja Karjalan Pyhäjärvellä |
| Aineisto | kolmen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmat: kalastustiedustelut, koekalastukset ja istutustilastot 1991–2021 |
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kolme järveä, kolme luonnetta
Pohjois-Karjalan kalatalousalueista tälle sivulle on koottu kolme: Koitere, Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi. Ne eivät ole toistensa kaltaisia järviä, ja se näkyy suoraan kalakannoissa. Koitere on karu, humuspitoinen ja niukkaravinteinen erämaajärvi: pinta-ala 164 neliökilometriä, keskisyvyys 6,7 metriä, suurin syvyys 46,5 metriä ja 451 saarta — Suomen 12. suurin järvi. Sitä säännöstelee Pamilon voimalaitos, ja talvella vedenpinta laskee yleensä 1,7 metriä; ilman säännöstelyä lasku olisi vain 30 senttiä.
Höytiäinen on selvästi suurempi ja niin ikään säännöstelty järvi: pinta-ala 283 neliökilometriä, suurin syvyys 59 metriä ja keskisyvyys 11,8 metriä eli enemmän kuin Suomen järvien keskimääräinen seitsemän metriä. Vuoden 1859 järvenlasku pudotti vedenpinnan liki kymmenen metriä ja pienensi järven pinta-alaa noin kolmanneksella. Karjalan Pyhäjärvi puolestaan on rajavesistö: Suomen puoleisen osan pinta-ala on 207 neliökilometriä, keskisyvyys 8 metriä ja suurin syvyys 27 metriä, ja sitä on säännöstelty Puhoksen voimalaitospadolla vuodesta 1961. Sen koekalastusten kokonaisyksikkösaaliit ovat aina jääneet alle kilon painoisiksi verkkoa kohti, mikä suunnitelman mukaan on tyypillistä karulle, niukkaravinteiselle järvelle.
Kuha — kolme kantaa, kolme kohtaloa
Koitereella kuhan ensimmäiset laajemmat istutukset tehtiin vuonna 1994, ja kuha on nykyään alueen tärkein kaupallinen saalislaji muikun, ahvenen ja hauen ohella. Kalatalousalue haki kuhalle alennettua 40 sentin alamittaa, ja päätös on voimassa 31.12.2026 saakka. Istutusmäärät ovat vaihdelleet 24 334 kuhanpoikasesta vuonna 2015 aina 13 742 poikaseen vuonna 2021.
Höytiäisen kuhakanta on peräisin 1970-luvulla aloitetuista istutuksista, mutta niistä luovuttiin 1990-luvun alussa, kun kanta oli jo hyvä ja lisääntyi luontaisesti. Kuha on sittemmin noussut järven tärkeimmäksi saaliskalaksi sekä kotitarve- että kaupallisille kalastajille: vuonna 2010 kuhaa saatiin 5,52 kiloa hehtaarilta eli 62 prosenttia kokonaissaaliista, noin 155 000 kiloa, ja vuonna 2017 osuus oli jo 74 prosenttia (3,35 kg/ha, noin 95 000 kiloa). Kuhasaalis pieneni vähemmän kuin kalastajien määrä, joten keskimääräinen kalastaja sai vuonna 2017 enemmän kuhaa kuin vuonna 2010. Koekalastuksen kuhan biomassaosuus kuitenkin putosi lähes puoleen vuosien 2014 ja 2019 välillä, minkä suunnitelma arvioi johtuvan kovasta kalastuspaineesta tai heikosta lisääntymisestä. Kalatalousalue harkitseekin nyt kuhalle kesäkuun kutuaikaista rauhoitusta tarkkaan rajatuilla lisääntymisalueilla.
Karjalan Pyhäjärvellä kuhaa esiintyy lähinnä Ätäskön alueella, jonne sitä on istutettu — esimerkiksi 8 097 poikasta vuonna 2016 ja 9 263 poikasta vuonna 2018. Kaikilla kolmella järvellä kuhan alamitta on nykyään 40–42 senttiä. Ks. kuhan lajisivu ja alamitat ja rauhoitusajat.
Muikku — vahva siellä missä koeverkko ei sitä näytä
Koitereella muikkukanta on suunnitelman mukaan tällä hetkellä huono, ja muikun vähäisyys on lopettanut sen kaupallisen pyynnin lähes kokonaan — jäljellä on lähinnä kuhan, ahvenen ja hauen pyyntiä. Höytiäisellä muikkukanta on ollut heikohko jo 1990-luvun loppupuolelta saakka, eikä se ole ollut kaupallisen kalastuksen kohteena pariin vuosikymmeneen.
Karjalan Pyhäjärvellä tilanne on päinvastainen mutta yhtä lailla ristiriitainen: muikku on kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala, mutta vuoden 2018 verkkokoekalastuksessa — 90 verkkovuorokautta koko Suomen puoleisella alueella Hummonselkää lukuun ottamatta — muikkua saatiin hyvin vähäisesti, vaikka järvessä tiedetään olevan hyvä muikkukanta. Standardoidut koeverkot eivät yksinkertaisesti tavoita muikkuparvia samalla tavalla kuin nuotta. Pyhäjärvellä onkin nuotattu muikkua jo 1900-luvun alusta lähtien: 1950-luvun alussa nuottakuntia oli enimmillään 32, vielä 1980-luvulla parikymmentä, ja nykyään enää kuusi. Ks. muikun lajisivu ja pyydyskalastuksen opas.
Järvitaimen ja järvilohi — istutusten varassa kaikkialla
Kaikissa kolmessa järvessä rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi ja järvitaimen ovat rauhoitettuja ympäri vuoden; kalastettavaksi kelpaa vain istutettu, rasvaevältään leikattu kala. Koitereella velvoiteistutuksina ei saatu järvilohta lainkaan vuosina 2016–2020 poikasten puutteen vuoksi, mutta vuonna 2021 istutettiin jälleen 1 136 kolmivuotiasta järvilohta. Järvitaimenta istutettiin samana vuonna 4 300 kaksivuotiasta poikasta.
Höytiäisellä istukkaiden menestymistä on tutkittu poikkeuksellisen tarkasti: vuosina 2008–2015 toteutetussa T-ankkurimerkintähankkeessa kaksivuotiaista lohi-istukkaista saatiin palautuksia keskimäärin 11,5 prosenttia (parhaasta erästä 20 %) ja taimenista 14 prosenttia, kun taas kolmivuotiaista sekä lohista että taimenista saatiin palautuksia jopa 33 prosenttia, parhaista eristä 35–38 prosenttia. Ongelma on kova kalastuspaine: 60–70 prosenttia kolmivuotiaista istukkaista päätyy saaliiksi jo ensimmäisenä järvivuotenaan. Parhaiten tuottivat kaksivuotiaana istutetut järvilohet (nettosaalis 891 kiloa) ja taimenet (403 kiloa), minkä vuoksi Höytiäiselle istutetaan nykyään pääosin kaksivuotiaita. ⚠️ Höytiäisellä ei myöskään ole asetuksen mukaista järvilohen kesäaikaista rauhoitusta: muualla rasvaeväleikatunkin järvilohen pyynti on kiellettyä 1.6.–31.8., mutta Höytiäisellä tätä kesärauhoitusta ei sovelleta.
Karjalan Pyhäjärvellä järvilohta ei ole ollut saatavilla istutuksiin vuoden 2017 jälkeen. Sen sijaan Pyhäjärveen laskeviin Nivunkijokeen ja Karjalanjokeen aloitettiin vuonna 2020 taimenen mätirasiaistutukset, jotka on tarkoitus toistaa neljänä vuotena. Syksyllä 2020 tehdyissä sähkökoekalastuksissa molemmista joista löytyi taimenen poikasia — ensimmäinen istutuskerta oli siis onnistunut — mutta vuoden 2021 koekalastuksissa poikasia ei enää löytynyt. Vaellusta haittaa lisäksi Hiiskoskenjoen myllypato, jonka ohittavaa vaellusyhteyttä ELY-keskus on suunnitellut. Ks. taimenen lajisivu, järvilohen lajisivu ja pyyntimitat ja rauhoitusajat.
Siika — tuppisiika, planktonsiika ja risteymät
Koitereella elää oma erikoisuutensa, Koitajoen planktonsiika: tiheäsiivilähampainen (yli 50 siivilähammasta), virtakutuinen siikamuoto, joka on luokiteltu vaarantuneeksi. Se kutee sekä Koitajoessa että Koitereella, joessa noin 1–3 metrin syvyydessä — Koitereen voimakas talvialenema pakottaa tuppisiian kutemaan tavallista syvemmällä. 1980- ja 1990-luvuilla vesistöalueelle ilmaantui siivilähammasluvultaan välimuotoisia, risteytyneitä siikoja, mikä suunnitelman mukaan johtuu todennäköisimmin siikaistutuksista ja vedenkorkeuden säännöstelystä.
Höytiäisellä luontainen tuppisiika ja istutettu planktonsiika elävät rinnakkain: säännöstelyn velvoiterahoilla istutetaan vuosittain 20 000 yksikesäistä planktonsiian poikasta. Siikasaalis silti laski selvästi kalastustiedustelujen välillä, 6 270 kilosta hehtaarilta vuonna 2010 vain 2 283 kiloon hehtaarilta vuonna 2017. Karjalan Pyhäjärvellä oman siikakannan lisäksi istutetaan planktonsiikaa, mutta harkiten: siian loistilannetta tarkkaillaan, ja tarvittaessa istutuksia vähennetään tai lopetetaan kokonaan. Ks. siian lajisivu.
Koekalastus kertoo kannasta — mutta vain saman menetelmän sisällä
Kolmen järven aineisto muistuttaa siitä, miksi eri menetelmillä mitattuja lukuja ei voi verrata suoraan. Karjalan Pyhäjärvellä on tehty verkkokoekalastuksia vuosina 2002, 2012 ja 2018, ja tulos ilmoitetaan grammoina ja kappaleina verkkoa kohti: vuonna 2002 kokonaisyksikkösaalis oli 916 grammaa ja 43 kalaa verkkoa kohti, vuonna 2012 enää 548 grammaa ja 23 kalaa, ja vuonna 2018 kaksi eri koekalastajaa mittasi 702 grammaa ja 17,9 kalaa sekä 562 grammaa ja 19 kalaa verkkoa kohti. Ahven on näissä kaikissa ollut selvästi runsain laji sekä biomassaltaan että yksilömäärältään. Höytiäisen koekalastuksissa järjestys on samankaltainen: ahven runsain, seuraavina särki, kuha, salakka ja lahna.
Koitereella taas järveä itseään ei ole koekalastettu samalla tavalla verkoilla, vaan sähkökoekalastuksia on tehty siihen laskevissa puroissa: Syväysjoen Käenkoskella vuosina 1991, 1992 ja 1999 mitatut taimenen poikastiheydet olivat pieniä, 0,3–1,2 poikasta aaria kohti. Verkon g/verkko, koekalastuksen kpl/verkko ja sähkökoekalastuksen poikasta/aari eivät mittaa samaa asiaa, eikä niitä pidä koskaan siirtää samaan taulukkoon ilman menetelmän mainitsemista.
Miksi näitä kolmea järveä ei voi lukea yhtenä
- Kolme eri asiakirjaa, kolme eri järveä. Koitere, Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi ovat omia kalatalousalueitaan, joilla kullakin on oma käyttö- ja hoitosuunnitelmansa. Yhden järven lukua ei voi siirtää toisen kohdalle.
- Menetelmät eroavat. Karjalan Pyhäjärven koekalastuksen g/verkko, Höytiäisen kalastustiedustelun kg/ha ja Koitereen sähkökoekalastuksen poikasta/aari mittaavat kolmea eri asiaa.
- Karu järvi ja säännöstelty järvi tuottavat erilaisia lukuja. Koitereen ja Karjalan Pyhäjärven niukkaravinteisuus näkyy pieninä koekalastussaaliina, kun taas suurempi Höytiäinen kantaa runsaampia kuha- ja ahvenkantoja.
- Luvut ovat viranomaisaineistoa eri vuosilta, eivät tämän päivän tilannetta. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Koitereesta, Höytiäisestä ja Karjalan Pyhäjärvestä
Onko Koitereessa hyvä muikkukanta?
Ei tällä hetkellä. Koitereen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan muikkukanta on tällä hetkellä huono, ja muikun vähäisyys on lopettanut sen kaupallisen pyynnin lähes kokonaan. Kaupallisesti tärkein laji Koitereella on nykyään kuha.
Miksi Höytiäisen kuhakanta huolestuttaa, vaikka kuha on tärkein saalislaji?
Koska koekalastuksen kuhan biomassaosuus putosi lähes puoleen vuosien 2014 ja 2019 välillä. Syyksi arvioidaan kovaa kalastuspainetta tai heikkoa lisääntymistä, ja kalatalousalue harkitsee kuhalle kesäkuun kutuaikaista rauhoitusta tarkkaan rajatuilla alueilla.
Saako Karjalan Pyhäjärvestä järvilohta?
Ei istutuksena — järvilohta ei ole ollut saatavilla vuoden 2017 jälkeen. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi on joka tapauksessa rauhoitettu ympäri vuoden, ja kalastettavaksi kelpaa vain istutettu, rasvaevältään leikattu kala.
Kannattaako Höytiäiselle istuttaa kaksi- vai kolmivuotiaita lohi-istukkaita?
Seurantahankkeen mukaan kaksivuotiaita: parhaiten kalastettavaa lohikalaa tuottivat juuri kaksivuotiaana istutetut järvilohet, nettosaalis 891 kiloa, ja taimenet, 403 kiloa. Kolmivuotiaista istukkaista 60–70 prosenttia päätyy saaliiksi jo ensimmäisenä järvivuonna kovan kalastuspaineen vuoksi.
Miksi Koitajoen planktonsiika on uhanalainen?
Se on yksi harvoista vielä luonnossa lisääntyvistä planktonsiikakannoista, mutta siikaistutukset ja Koitereen vedenkorkeuden säännöstely ovat suunnitelman mukaan todennäköisesti aiheuttaneet risteytymistä tuppisiian kanssa. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi.
Voiko Koitereen, Höytiäisen ja Karjalan Pyhäjärven yksikkösaaliita verrata keskenään?
Ei suoraan. Karjalan Pyhäjärven koekalastustulokset ilmoitetaan grammoina ja kappaleina verkkoa kohti, Höytiäisen kalastustiedustelu kiloina hehtaaria kohti ja Koitereen sähkökoekalastus poikasten tiheytenä aaria kohti. Kolme eri menetelmää tuottaa kolme eri mittayksikköä, joita ei voi asettaa samaan taulukkoon.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Koitereen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma — järven pinta-ala, syvyydet ja saarten määrä s. 7; säännöstely, talvialenema, tärkeimmät kalalajit ja muikkukannan tila s. 8; planktonsiian uhanalaisuus s. 11; siikamuotojen risteytyminen ja kutusyvyys s. 12; kuhan alamitan lasku 40 senttiin s. 14; istutustaulukko 2015–2021 ja järvilohen puuttuminen istutuksista s. 17; sähkökoekalastukset ja taimenen poikastiheydet s. 21; alamitat, solmuvälirajoitukset ja rauhoitusajat s. 29
- Höytiäisen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma — järven pinta-ala, syvyydet ja järvenlasku 1859 s. 4; kuhakannan historia, koekalastuksen lajijärjestys ja kuhan biomassaosuuden pudotus s. 12; T-ankkurimerkintähankkeen palautusprosentit ja istutustaulukko 2015–2021 s. 13; kalastustiedustelujen 2010 ja 2017 kuha- ja siikasaaliit s. 14; muikkukannan tila s. 18; alamitat, rauhoitusajat ja kuhan kutuajan rauhoitusharkinta s. 31
- Karjalan Pyhäjärven kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma — järven pinta-ala, syvyydet ja säännöstely vuodesta 1961 s. 6; kuhan esiintyminen Ätäsköllä ja järvilohen saatavuus s. 9; verkkokoekalastusten yksikkösaalistaulukko ja muikun vähäisyys koeverkoissa s. 10; muikku kaupallisen kalastuksen tärkeimpänä lajina ja nuottakuntien määrän lasku s. 11; istutustaulukko 2015–2021 ja siian loistilanteen tarkkailu s. 15; mätirasiaistutukset Nivunkijokeen ja Karjalanjokeen s. 16; Hiiskoskenjoen myllypato ja vaellusyhteyden suunnittelu s. 19; vaellusesteet sekä mätirasiaistutusten tulokset 2020–2021 s. 21; alamitat ja verkon solmuväli s. 29
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta