Etusivu › Kalavedet › Tainionvirta ja Jääsjärvi
Kalavedet · Päijät-Häme
Tainionvirta ja Jääsjärvi — kalakannat ja saalistilastot
Tainionvirta virtaa Jääsjärvestä Joutsjärven, Enojärvi-Keihäsjärven ja Nuoramoisjärven kautta Päijänteen Majutveteen. Tällä sivulla on se, mitä reitin viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saaliit, koekalastustulokset ja kantojen suunta.
Pikavastaus
Joutsjärvellä kalastettiin 2019 noin 3 500 kiloa, josta suurin osa haukea (1 300 kg) ja ahventa (970 kg) — kuhaa vain noin 200 kiloa. Nuoramoisjärvellä tilanne on päinvastainen: kuha on vahvistunut selvästi, petokalojen osuus koekalastussaaliista nousi 25 prosentista 32 prosenttiin vuosina 2008–2011, ja kanta on nykyisin pääosin luonnollista lisääntymistä. Kuhan alamittaa korotetaankin siellä 45 senttimetriin. Koko reitin suurin ongelma on kaksi voimalaitospatoa, jotka pysäyttävät taimenen nousun Päijänteeltä jo Virtaankoskella — silti yläosan koskilla kalastettiin 2019 ahkerasti ja saalista kertyi noin 4 400 kiloa, pääosin kirjolohta ja taimenta.
| Vesistö | Tainionvirta: Jääsjärvi, Joutsjärvi, Enojärvi-Keihäsjärvi ja Nuoramoisjärvi sekä ylä- ja alaosan koski- ja virta-alueet, Hartolan ja Sysmän kunnat |
|---|---|
| Joutsjärven kalastustiedustelu 2019 | n. 330 kalastajaa, kokonaissaalis n. 3 500 kg; hauki 1 300 kg, ahven 970 kg, kuha n. 200 kg, kirjolohi 120 kg |
| Enojärvi-Keihäsjärvi | kalastusta ja kalakantoja ei ole koskaan selvitetty |
| Nuoramoisjärven koekalastus 2008 → 2011 | petokalojen (kuha, ahven) osuus saaliista nousi 25 %:sta 32 %:iin |
| Nuoramoisjärven kuhan alamitta | korotetaan 42 cm:stä 45 cm:iin — kanta kasvaa nopeasti ja on pääosin luontaista |
| Yläosan koskikalastus 2019 | n. 4 400 kg kokonaissaalis; viehekalastusta n. 1 850 ja perhokalastusta n. 1 560 kertaa |
| Suurin este | Virtaankosken ja Nuoramoiskosken voimalaitospadot pysäyttävät taimenen nousun Päijänteeltä |
Näytä Tainionvirta ja Jääsjärvi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Joutsjärvi — hauki ja ahven kärjessä, kuha vasta vaatimaton
Tainionvirta saa alkunsa Jääsjärvestä ja laskee Joutsjärven, Enojärvi-Keihäsjärven ja Nuoramoisjärven kautta Päijänteen Majutveteen; koko reitin pituus on noin 37 kilometriä ja valuma-alue 1 825 neliökilometriä. Joutsjärvi on reitin ylin välijärvi, pinta-alaltaan 1 012 hehtaaria.
Vuoden 2019 kalastustiedustelun mukaan (Raunio 2020) Joutsjärvellä kalasti noin 330 henkilöä, ja vuoden kokonaissaalis oli noin 3 500 kiloa. Yleisimmät saalislajit olivat hauki (1 300 kg) ja ahven (970 kg); kuhaa saatiin vain noin 200 kiloa ja kirjolohta peräti 120 kiloa. Yleisimmät pyydykset olivat katiskat ja yli 40 millimetrin verkot.
Kuhaa on istutettu Joutsjärveen melko säännöllisesti, ja järveen on istutettu myös taimenta velvoitteena vuosina 2001–2009. Taimenta saadaan Joutsjärvestä silti erittäin vähän.
Enojärvi-Keihäsjärvi — kalakantaa ei ole koskaan selvitetty
Joutsjärven alapuolella virta jatkuu Enojärveen ja Keihäsjärveen, joiden yhteispinta-ala on noin 380 hehtaaria. Enojärvi on syvempi, syvin kohta hieman alle 11 metriä; Keihäsjärvi on selvästi matalampi. Suunnitelma toteaa suoraan: Eno- ja Keihäsjärven kalastusta ja kalakantoja ei ole koskaan selvitetty. Ainoa seurattu asia on kuhaistutusten määrä, joka on ollut melko satunnaista.
Nuoramoisjärvi — vahvin luontainen kuhakanta
Nuoramoisjärvi on reitin suurin välijärvi, 1 341 hehtaaria, ja poikkeaa muista siinä, että Maatiaiskosken pato erottaa sen muusta vesistöstä. Järvi koekalastettiin vuosina 2008 ja 2011: yksikkösaalis nousi tällä välillä kuhalla, ahvenella ja lahnalla, ja petokalojen (ahven ja kuha) osuus koko koekalastussaaliista nousi 25 prosentista 32 prosenttiin samalla kun särkikanta hiipui.
Kuhaa on istutettu Nuoramoisjärveen 2000-luvulla melko säännöllisesti, mutta määrät ovat olleet maltillisia, 1–6 kappaletta hehtaarille. Sekä koekalastuksissa että vuoden 2018 kasvuaineistossa oli mukana kuhia, jotka olivat syntyneet vuosina, jolloin istutuksia ei tehty — suunnitelman johtopäätös on, että Nuoramoisjärven kuhakanta on nykyisin peräisin pääosin luonnollisesta lisääntymisestä. Kuhanaaraat tulevat sukukypsiksi tyypillisesti 5–6-vuotiaina, ja kasvu on niin nopeaa, että nykyinen 42 senttimetrin alamitta ei todennäköisesti riitä takaamaan kuhalle edes yhtä kutukertaa ennen saaliiksi joutumista (Puranen & Ranta 2018). Tämän vuoksi kuhan alamittaa korotetaan Nuoramoisjärvellä 45 senttimetriin, ja alle 55 millimetrin verkkojen käyttö kielletään koko järvellä — osalla järveä kielto on ollut voimassa jo pitkään.
Virtavedet — kaksi patoa pitää taimenen poissa Päijänteeltä
Taimen oli aikanaan eteläisen Päijänteen vaeltavan kannan tärkeimpiä lisääntymisalueita, kunnes Virtaankosken ja Nuoramoiskosken (Maatijaisjoen) voimalaitospadot pysäyttivät kutunousun 1950-luvulla. Korkein hallinto-oikeus velvoitti vuonna 2019 Virtaankosken voimalaitoksen rakentamaan padon ohittavan kalatien, eikä laitosta saa käynnistää ennen kalatien valmistumista; voimalaitos on ollut suljettuna Aluehallintoviraston päätöksellä vuodesta 2014, mutta kalatietä ei ole vieläkään rakennettu. Nuoramoiskoskelle tehty kunnostussuunnitelma on ollut vireillä jo vuodesta 2000.
Nousuesteiden takia luontainen lisääntyminen on jäänyt heikoksi: kesänvanhojen poikasten tiheydet ovat vaihdelleet vain 0–1,7 kappaleen välillä aarilla (Raunio & Alaoutinen 2017). Reitillä on kaikkiaan 20 koski- ja virtapaikkaa, joiden yhteenlaskettu koskipinta-ala on 5,8 hehtaaria (Lehtinen 2005). Ylimpiin koskiin istutetaan silti runsaasti pyyntikokoista taimenta ja kirjolohta, ja yläosiin lähes vuosittain myös harjusta — Virtaankoskelle tehdyt harjuksen kotiutusistutukset ovat kuitenkin onnistuneet heikosti.
Siitä huolimatta yläosan koskikalastus on erittäin suosittua: vuonna 2019 tehtiin noin 1 850 viehe- ja 1 560 perhokalastuskertaa (Raunio 2020), ja kokonaissaalis oli noin 4 400 kiloa — heittokalastuksella noin 1 951 kg ja perhokalastuksella noin 1 890 kg. Tärkeimmät saalislajit olivat taimen, hauki, kirjolohi ja ahven, ja kirjolohi on molemmilla kalastustavoilla yleisin saalis; perholla saadaan huomattavasti enemmän taimenia kuin viehekalastuksessa. Virtaankosken alueelle istutetaan kirjolohta keskimäärin 800 kiloa vuodessa, ja sinne myydään vuosittain noin 500 poikkeuslupaa.
Jääsjärvi — reitin lähde ja ensimmäinen suoja-alue
Tainionvirta saa alkunsa Jääsjärvestä, jonka eteläosat lasketaan osaksi Tainionvirran vesistöä, vaikka järvi kuuluu virallisesti Hartolan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Jääsjärveltä on vaellusyhteys auki reitin yläosan koskille asti, ja alue on jo suojattu: verkkokalastus on kielletty Tainionvirran niska-alueella Jääsjärvellä ympärivuotisesti heti suunnitelman voimaantulosta lähtien, koska sinne kudulle laskeutuvien taimenten lisääntymisalueet sijaitsevat juuri ennen Joutsjärveä.
Säätely — mikä muuttuu, jos padot joskus poistuvat
Joutsjärvellä solmuväliltään 25–54 millimetrin verkot kielletään 1.11.–31.5. välisenä aikana, muuna aikana kielto on suositus; Enojärvi-Keihäsjärvellä ja Nuoramoisjärvellä alle 55 millimetrin verkot kielletään ympäri vuoden. Nämä astuvat voimaan heti, samoin Jääsjärven niska-alueen verkkokielto.
Laajemmat verkkokalastuskiellot koko reitille — myös Majutvedelle ja Luotikkaalle — tulevat voimaan vasta, kun Tainionvirran alaosan nousuesteet poistuvat. Osa kielloista on silloin ympärivuotisia, suurin osa ajallisia, 1.9.–30.11. Koski- ja virta-alueilla on lisäksi kahluukielto 1.12.–31.5. taimenen mädin ja pienpoikasten suojaksi.
Istutuksissa kuha on ollut viime vuosina tärkein laji; myös siikaa istutetaan Joutsjärveen ajoittain kalastettavan kannan ylläpitämiseksi.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Joutsjärven ja yläosan koskien saaliit ovat kalastustiedusteluja, Nuoramoisjärven taas koekalastuksia ja kirjanpitokalastusta — eri menetelmä, eri asia mitattuna.
- Enojärvi-Keihäsjärvestä ei ole lainkaan kalastus- tai kantatietoa — suunnitelma toteaa sen suoraan, joten aukkoa ei voi täyttää arvauksella.
- Osa säätelystä ei ole vielä voimassa. Suuri osa verkkokalastuskielloista astuu voimaan vasta, jos Tainionvirran alaosan patojen nousuesteet joskus poistuvat. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Tainionvirta ja Jääsjärvistä
Onko Tainionvirrassa hyvä kuhakanta?
Riippuu järvestä. Nuoramoisjärvellä kuhakanta on vahva ja pääosin luonnollisesta lisääntymisestä: petokalojen osuus koekalastussaaliista nousi 25 prosentista 32 prosenttiin vuosina 2008–2011, ja alamittaa korotetaan siellä 45 senttimetriin nopean kasvun takia. Joutsjärvellä sen sijaan kuhasaalis oli 2019 vain noin 200 kiloa — hauki ja ahven ovat siellä selvästi suurempia saalislajeja.
Miksi taimen ei nouse Tainionvirtaa Päijänteeltä asti?
Kaksi voimalaitospatoa, Virtaankoski ja Nuoramoiskoski (Maatijaisjoki), pysäyttivät taimenen kutunousun jo 1950-luvulla. Virtaankosken voimalaitos on ollut suljettuna vuodesta 2014, ja KHO velvoitti 2019 rakentamaan sille kalatien, mutta sitä ei ole vieläkään toteutettu. Ilman patojen poistumista tai kalatietä Tainionvirralla ei käytännössä ole merkitystä Päijänteen taimenen lisääntymisalueena.
Millä solmuvälillä Tainionvirran järvillä saa kalastaa?
Joutsjärvellä 25–54 millimetrin verkot on kielletty 1.11.–31.5., muuna aikana kielto on vain suositus. Enojärvi-Keihäsjärvellä ja Nuoramoisjärvellä alle 55 millimetrin verkot ovat kiellettyjä ympäri vuoden. Laajemmat, koko reitin kattavat verkkokalastuskiellot tulevat voimaan vasta alaosan nousuesteiden poistuttua.
Kannattaako Tainionvirran koskilla kalastaa vieheellä vai perholla?
Molemmilla saa hyvin — vuonna 2019 tehtiin noin 1 850 viehekalastus- ja 1 560 perhokalastuskertaa ja kokonaissaalis oli noin 4 400 kiloa. Kirjolohi on yleisin saalis kummallakin tavalla, mutta perhokalastamalla saadaan suunnitelman mukaan huomattavasti enemmän taimenia kuin viehekalastuksessa.
Onko Enojärvi-Keihäsjärvi hyvä kalapaikka?
Sitä ei tiedetä varmasti: käyttö- ja hoitosuunnitelma toteaa suoraan, ettei Eno- ja Keihäsjärven kalastusta tai kalakantoja ole koskaan selvitetty. Ainoa dokumentoitu toimenpide on melko satunnainen kuhan istutus.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Tainionvirran käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022–2031 — Tainionvirran ja Jääsjärven kuvaus s. 4–5; järvien pinta-alat s. 5; Joutsjärven kalastustiedustelu, saaliit ja istutukset s. 6; Enojärvi-Keihäsjärven kuvaus s. 7 ja kalastuksen selvittämättömyys s. 8; Nuoramoisjärven koekalastukset ja petokalojen osuus s. 10; kuhan kasvu, sukukypsyys, alamittaperuste ja istutusmäärät s. 11; virtavesien nousuesteet, koskipinta-ala ja yläosan istutukset s. 12; poikastiheydet ja yläosan koskikalastuksen saalisluvut s. 13; solmuvälirajoitukset ja Nuoramoisjärven alamitta s. 17; verkkokalastuskieltojen aikataulu ja Jääsjärven niska-alue s. 18; kahluukielto s. 20; istutuslajit s. 21
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta