Etusivu › Kalavedet › Keski-Suomi
Kalavedet · Keski-Suomi
Keski-Suomi — kalakannat ja saalistilastot
Keuruun kalatalousalueen Keurusselkä ja Ukonselkä sekä Keski-Suomen Kivijärvi ovat molemmat vahvoja kuhavesiä, mutta niiden muiden kalakantojen kohtalot poikkeavat toisistaan jyrkästi. Tällä sivulla on se, mitä alueiden viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut yksikkösaaliit, saalisjakaumat ja kantojen suunta.
Pikavastaus
Keurusselän yhteisalueluvan saaliista 47 prosenttia on kuhaa — osuus on noussut jyrkästi vuoden 1982 tiedustelun 0,4 prosentista. Kivijärvellä kuha on niin ikään suurin saalislaji, 33 prosenttia lupakalastajien noin 62 tonnin vuosisaaliista vuonna 2016, sen jälkeen kun 1960-luvun romahduksesta (710 kiloa vuodessa) toivuttiin tuki-istutuksin. Järvitaimen on erittäin uhanalainen molemmilla vesillä: Kivijärven taimensaalis on pudonnut yli 50 prosentilla vuoden 1955 tasosta, eikä Keurusselän yhteisalueluvan saaliiksi vuonna 2020 ilmoitettu yhtään taimenta. Järvilohi puolestaan on Kivijärven kalastajien arvostetuin saaliskala.
| Vesistöt | Keuruun reitti (Keurusselkä, Ukonselkä) ja Kivijärvi, Keski-Suomi — Kivijärvi on kalatalousalueensa keskusjärvi |
|---|---|
| Suurimmat saalislajit Keurusselällä | kuha 47 %, hauki 37 %, ahven 16 % (yhteisalueluvan kokonaissaalis 2020) |
| Suurimmat saalislajit Kivijärvellä | kuha 33 %, hauki 21 %, ahven 18 % (osakaskuntien lupasaalis 2016) |
| Vahvistunut kanta | Keurusselän kuha — saalisosuus 0,4 %:sta (1982) 47 %:iin (2020) |
| Heikentynyt kanta | Kivijärven muikku ja järvitaimen — taimensaalis pudonnut yli 50 % vuodesta 1955 |
| Erittäin uhanalainen | järvitaimen sekä Keuruun reitillä että Kivijärvellä |
| Aineisto | Keuruun ja Kivijärven kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat 2022–2031, kalastustiedustelut ja koekalastukset 1955–2021 |
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuha — Keuruun reitin ja Kivijärven arvokkain saalislaji
Keurusselällä kuhan nousu on ollut jyrkkä. Vuoden 1982 kalastustiedustelussa kuhan osuus koko saaliista oli vain 0,4 prosenttia. Vuoden 2015 tarkkailussa kuha oli jo runsain saalislaji kaikilla kolmella osa-alueella, saalisosuus vaihteli 31–41 prosenttiin ja hehtaarisaalis 0,5–2,9 kiloon; koko tarkkailualueella suurimmat lajit olivat kuha (40 %), hauki (31 %) ja ahven (13 %). Keurusselän yhteisalueluvan kokonaissaaliista vuonna 2020 kuha oli 47 prosenttia (2 038 kiloa) 4 373 kilon kokonaissaaliista — enemmän kuin hauki (37 %, 1 636 kiloa) tai ahven (16 %, 699 kiloa). Vieheluvan laskennallinen yksikkösaalis oli uistellessa 1,36 ja heittokalastaessa 2,84 kiloa kuhaa kalastuspäivää kohti.
Kuha lisääntyy Keurusselällä ja Ukonselällä nykyisin niin hyvin luontaisesti, ettei istuttamista toistaiseksi suositella. Pohjoisen Keurusselän aineistossa (71 kalayksilöä, pyydetty 2005–2010) kuhat olivat 6-vuotiaana keskimäärin 43,5 senttiä ja 7-vuotiaana 49 senttiä; Ukonselällä kasvu on hitaampaa (6 v. 43 cm, 7 v. 45,5 cm, 8 v. 48 cm), ja siellä sekä koiraat että naaraat tulevat sukukypsiksi jo 42-senttisenä — samassa koossa kuin laillinen alamitta. Eteläisellä Keurusselällä kuha on kasvanut selvästi nopeammin: 5-vuotiaana jo 43-senttinen vuosien 2007–2008 tarkkailussa.
Kivijärvellä kuhan tarina on toipumistarina. Kokonaissaalis oli 16 500 kiloa vuonna 1955, mutta romahti 1960-luvulla 710 kiloon vuodessa. Kantaa alettiin vahvistaa tuki-istutuksin 1980-luvun lopulta, ja kuha lisääntyy nykyisin luontaisesti. Vuonna 2016 osakaskuntien lupia lunastaneiden kokonaissaalis oli noin 62 tonnia (4,2 kg/ha), josta kuhaa 33 prosenttia — enemmän kuin haukea (21 %) tai ahventa (18 %). Kuhan yksikkösaalis 55 millin verkoilla oli kesällä 196,3 ja talvella 128,2 grammaa verkkovuorokaudessa. Kasvunmääritysten (2001 ja 2010) mukaan kuha saavuttaa 42 sentin alamitan keskimäärin kuudentena kasvukautena, joskin järvenselkien välillä on suuria eroja kasvunopeudessa. Ks. kuhan lajisivu.
Hauki ja ahven — vankka lisäsaalis, muista elohopea
Keurusselällä haukea on saaliista 25–30 prosenttia ja hehtaarisaalis noin 1,5 kiloa; verkkovuorokausikohtainen yksikkösaalis on ollut 2002–2018 keskimäärin reilu 70 grammaa, ja vuonna 2018 peräti 116 g/vvrk. Ahventa on 15–20 prosenttia saaliista, hehtaarisaalis noin 0,7 kiloa ja yksikkösaaliit 41–60 millin verkoissa 2–20 grammaa; poikkeuksellisen suuri 21 g/vvrk vuonna 2018 saattaa kertoa ahvenen keskikoon muutoksesta, sillä lämpimät kesät ja runsas pienikokoinen kalaravinto voivat kasvattaa ahvenen kokoa verkkosaaliissa. Kivijärvellä hauki (21 %) ja ahven (18 %) ovat kuhan jälkeen suurimmat saalislajit: hauen yksikkösaalis oli kesällä 34–40 millin verkoilla 118,3 g/vvrk, ja ahvenen kesäpyynnin yksikkösaalis nousi parhaimmillaan 27–33 millin verkoilla 406,3 grammaan verkkovuorokaudessa.
Keurusselän kuhassa ja ahvenessa kannattaa huomioida elohopea: 2013–2016 kerätyssä aineistossa kaikkien yli 50-senttisten kuhien elohopeapitoisuus ylitti EU:n elintarvikekalalle asettaman 0,5 mg/kg -rajan, ja Keurusselältä sekä Tarhialta pyydettyjen ahventen pitoisuudet vaihtelivat 0,23–0,88 mg/kg (keskiarvo 0,43). Pienten latvavesien ahvenissa, kuten Hyyrynlammella, pitoisuudet olivat vieläkin korkeampia (keskiarvo 0,86 mg/kg). Myös made on vahvistunut Keurusselällä: pohjoisosan saaliit olivat 2004–2011 reilua 10 g/vvrk, vuodesta 2012 alkaen 20–50 g/vvrk. Ks. hauen, ahvenen ja mateen lajisivut.
Muikku — Keuruulla istutuksin tuettu, Kivijärvellä ahdingossa
Keurusselkään on istutettu muikkua useaan otteeseen: vuosina 2005 ja 2008 noin 600 000 vastakuoriutunutta poikasta kumpanakin vuonna, ja 2014 vielä 900 000 poikasta. Luontaisesti muikun poikastiheys voi runsaina vuosina nousta jopa 60 000 kappaleeseen hehtaarilla, ja jo yli 5 000 poikasen hehtaaritiheyttä pidetään suhteellisen hyvänä tasona; hyvissä muikkuvesissä saaliit voivat kestävästi kalastaen olla 10–25 kiloa hehtaarilta. Tavoitteena on, että Ukonselän kanta pysyy vakaana ja Keurusselän kantaa saadaan vahvistettua.
Kivijärvellä suunta on päinvastainen: osakaskuntakyselyssä muikkukanta koettiin välttäväksi ja huonontuneeksi paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syiksi on esitetty elinympäristön muutoksia — vesi on tummunut ja lisääntymisalueet kaventuneet — järven karuutta eli ravintovarojen loppumista, pienen muikun voimakasta kuturasitusta sekä petokalakantojen, kuhan ja ahvenen, vahvistumista. Koska muikun istutustulokset ovat valtakunnallisestikin olleet epätasaisia, Kivijärvelle ei suositella tuki-istutuksia vaan elinympäristön tilan parantamista ja kalastuksen ohjaamista. Ks. muikun lajisivu.
Siika — molemmilla vesillä pitkälti istutusten varassa
Keurusselällä ja Ukonselällä esiintyy luontaisesti lisääntyvää siikaa, mutta istutuksia ei ole pidetty onnistuneina: pohjoisosan tiedustelussa siikasaalis oli vain 8 kiloa, alle prosentti kokonaissaaliista. Kirjanpitokalastuksen yksikkösaalis oli 2000-luvun alussa noin 20 g/vvrk, nykyisin pohjoisosissa enää noin 5 g/vvrk. Siikaa on istutettu noin 21 500 kappaletta vuosittain 1995–2006 ja kertaerä 43 200 kappaletta vuonna 2010, mutta poukkoilevat määrät eivät ole synnyttäneet tasaista, vuosittain pyydettävää kantaa. Siitä huolimatta siika on kuhan ohella suosituin istutuskala, ja istutuksia aiotaan jatkossa painottaa entistä enemmän siikaan.
Kivijärvellä siika on alkuperäislaji, mutta nykyisin pitkälti istutusten varassa. Vesistössä tavataan sekä hitaammin kasvavaa järvisiikaa että nopeakasvuisempaa planktonsiikaa. Vuoden 2016 tiedustelussa vapaa-ajankalastuksen siian kokonaissaalis oli 1 031 kiloa, josta pohjoisen Kivijärven osuus 64 ja eteläisen 967 kiloa, ja pyyntilupien lunastajien mukaan siikakannat ovat pienentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Istutuksissa suositaan ensisijaisesti järvisiikaa, koska se pystyy lisääntymään luontaisesti; planktonsiikaa käytetään toissijaisena vaihtoehtona, koska se on Kivijärvessä nopeakasvuisempi. Ks. siian lajisivu.
Järvitaimen — erittäin uhanalainen sekä Keuruulla että Kivijärvellä
Keurusselän järvitaimen on kärsinyt ihmistoiminnasta enemmän kuin mikään muu alueen kalalaji. Mäntän voimalaitoksen pato estää kalan nousun takaisin Keurusselälle ja sen yläpuolisiin virtavesiin, ja järveen tehdyt istutukset ovat olleet pieniä — vain 0,02 kalaa hehtaarille eli noin 250 taimenta vuodessa. Vuoden 2020 yhteisalueluvan tiedustelussa taimenta ei ilmoitettu saaliiksi lainkaan. Merkintätutkimuksissa vuosina 2000–2018 Keurusselkään istutettiin kolme merkittyä erää, yhteensä 848 kolme–nelivuotiasta istukasta, ja palautuksia saatiin kaikkiaan 4,1 prosenttia — nykyisin istutuksia pidetäänkin toissijaisina luontaisen kannan elvyttämiseen nähden. Esimerkiksi Hännättömänjoessa merkitty taimen kasvoi neljässä vuodessa 227 millimetristä 380 millimetriin.
Kivijärvellä taimensaalis on pudonnut jyrkästi: noin 2 000 kiloa vuonna 1955, 830 kiloa 1981, 920 kiloa 2003 ja enää 510 kiloa vuonna 2016 — yli 50 prosentin lasku 1955 tasosta. Kivijärven oma säännöstelypato sijaitsee Potmonkoskessa, Hilmonjoen yläpäässä: pato rakennettiin 1956 ja esti taimenen luontaisen lisääntymisen vuosikymmeniksi, kunnes toimiva kalatie palautti vaellusyhteyden. Poikastiheys nousi vuonna 2012 parhaimmillaan 44 kalaan sadalla neliömetrillä, mutta oli pudonnut 11–12 kalaan sadalla neliömetrillä vuosina 2013 ja 2016. Hilmonjokea, joka laskee Kivijärvestä edelleen Vuosjärveen, pidetään koko kalatalousalueen arvokkaimpana taimenjokena. Myös suoraan Kivijärveen laskevasta Heitjoesta on saatu toistuvasti luonnossa syntyneitä 0-kesäisiä taimenia, esimerkiksi 13 kalaa (13,27 kpl/100 m²) vuonna 2017. Ks. taimenen lajisivu ja pyyntimitat ja rauhoitusajat.
Järvilohi — Kivijärven arvostetuin saaliskala
Kalastustiedustelun mukaan järvilohi on Kivijärven kalastajien arvostetuin saaliskala. Sitä on istutettu 1990-luvulta lähtien keskimäärin 5 000 kappaletta vuodessa (0,56 kalaa hehtaarille), joskin viime vuosina poikasten rajallinen saatavuus on ohjannut määriä alaspäin. Kasvu on nopeaa: 2-vuotiaana istutettu järvilohi saavuttaa jo toisena kasvukautenaan, noin 4-vuotiaana, lakisääteisen 60 sentin alamitan.
Keuruun alueella järvilohta on istutettu sekä Keurus- että Ukonselälle. Tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka pienikokoista kuoretta tai muikkua vesistössä on tarjolla ravinnoksi — se on selittänyt parempaa kasvua ja parempaa istutustuottoa joissakin järvissä. Keuruulla lohet istutetaan lähes poikkeuksetta 2-vuotiaina, vaikka 3-vuotiailla tai 3-kesäisillä poikasilla istutustuotto saattaisi olla parempi. Alamitta on 60 cm myös Keuruulla. Ks. järvilohen lajisivu ja vetouistelun opas.
Alamitat, menetelmät ja vieraslajit — mitä lukujen takana pitää tietää
- Kuhan alamitta on 42 cm sekä Keuruun kalatalousalueella että Kivijärvellä (poikkeus Keuruulla: Tarhapäänjärvi 38 cm, korkeiden elohopeapitoisuuksien vuoksi). Rasvaeväleikatun järvitaimenen ja järvilohen alamitta on 60 cm molemmilla vesillä; Keurusselän virtavesissä rasvaevättömän taimenen välimitta on 50–60 cm.
- Menetelmät eivät ole vertailukelpoisia. Verkon g/verkkovuorokausi, vieheluvan kg/kalastuspäivä ja sähkökoekalastuksen kpl/100 m² mittaavat eri asioita, eikä niitä pidä asettaa samaan taulukkoon ilman menetelmän merkitsemistä.
- Kirjolohi on vieraslaji, jota ei kummallakaan vesistöllä suositella istutettavaksi tällä suunnittelukaudella; se ei risteydy taimenen kanssa, mutta kilpailee sen kanssa ravinnosta ja tilasta erityisesti virtavesissä.
- Luvut ovat vuosilta 1955–2021 ja peräisin kahdesta eri kalatalousalueen suunnitelmasta. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Keski-Suomistä
Onko Keurusselällä hyvä kuhakanta?
On. Kuhan osuus saaliista on noussut vuoden 1982 tiedustelun 0,4 prosentista 47 prosenttiin vuonna 2020, ja kuha lisääntyy nykyisin luontaisesti niin hyvin, ettei istuttamista suositella. Ukonselällä kuha saavuttaa 42 sentin alamitan ja sukukypsyyden jo 6.–7. kasvukautena.
Kannattaako Kivijärvellä kalastaa kuhaa vai muikkua?
Kuhaa. Kuha on Kivijärven suosituin saalislaji, 33 prosenttia vuoden 2016 kokonaissaaliista, ja kanta on toipunut hyvin 1960-luvun romahduksesta (710 kiloa vuodessa) tuki-istutuksin. Muikkukanta sen sijaan koettiin osakaskuntakyselyssä välttäväksi ja huonontuneeksi paljon; syinä pidetään tummuvaa vettä, järven karuutta, pienen muikun kuturasitusta ja petokalakantojen vahvistumista.
Saako Keurusselältä taimenta?
Hyvin vähän. Mäntän voimalaitoksen pato estää kalan nousun takaisin Keurusselälle, järveen tehdyt istutukset ovat pieniä (noin 250 taimenta vuodessa), ja vuoden 2020 tiedustelussa taimenta ei ilmoitettu saaliiksi lainkaan. Järvitaimen on erittäin uhanalainen, ja parhaat mahdollisuudet ovat alueen virtavesien luonnonvaraisessa kannassa.
Onko Kivijärvi hyvä järvilohivesi?
On — kalastustiedustelun mukaan järvilohi on Kivijärven kalastajien arvostetuin saaliskala. Sitä on istutettu 1990-luvulta lähtien keskimäärin 5 000 kappaletta vuodessa, ja 2-vuotiaana istutettu kala saavuttaa 60 sentin alamitan jo noin 4-vuotiaana.
Millä solmuvälillä Kivijärveltä kannattaa pyytää kuhaa?
55 millin verkoilla saatiin suurimmat yksikkösaaliit sekä kesällä (196,3 g/verkkovuorokausi) että talvella (128,2 g/verkkovuorokausi). Käytetyin solmuväli Kivijärvellä on juuri 55 mm, ja verkkokalastus keskittyy pääosin talveen.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Keuruun kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022–2031 — Mäntän voimalaitoksen vaellusesteen kuvaus s. 6–7; kuhan, ahvenen ja mateen elohopeapitoisuudet s. 11; kuhan saalisosuuden kehitys 1982→2015 ja hehtaarisaaliit s. 12; Keurusselän yhteisalueluvan kokonaissaalis 2020 sekä hauen ja ahvenen yksikkösaaliit s. 13; kuhan kasvutiedot s. 14–15; mateen ja siian saaliit ja istutusmäärät s. 16; muikun ja järvitaimenen istutukset ja tiheydet s. 17; taimenten merkkipalautukset ja kasvu s. 18; kanta-tavoitteet s. 21; Mäntän padon vaikutus taimenkantaan s. 22; kuhan istutussuositus s. 33; alamitat ja solmuvälirajoitukset s. 34–35; kirjolohen arviointi s. 41
- Kivijärven kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022–2031 — Kivijärven asema keskusjärvenä ja laskureitti Vuosjärveen s. 4; kaupallisten kalastajien määrä, pyyntiponnistus ja kokonaissaalisjakauma 2016 s. 9; ahvenen ja siian yksikkösaaliit s. 10; kuhan saalishistoria ja kasvu s. 12; muikun vähenemisen syyt ja siikamuodot s. 13; siian ja järvitaimenen saalishistoria sekä järvilohen kasvu s. 14; osakaskuntakyselyn kanta-arviot s. 15–16; istutuslajit ja -määrät s. 17; istutuskannat ja -koot s. 22–23; Heitjoen ja Hilmonjoen taimenhavainnot s. 24–25; Hilmonjoen säännöstelypato ja poikastiheydet s. 26; alamitat s. 38
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta