Kalavedet · Lappi
Lappi — kalakannat ja saalistilastot
Sodankylän kalatalousalue kattaa Kitisen ja Luiron vesistöt sekä Ala-Ounasjokeen laskevat latvajärvet. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu vuosille 2021–2030: valtalajit, koekalastus- ja saalisosuudet, istutusmäärät ja taimenen kalastusta koskevat erityismääräykset.
Pikavastaus
Sodankylän kalatalousalueen latvajärvissä särki on ylivoimaisesti runsain laji, ja sen kestäväksi vuotuiseksi saaliiksi on laskettu 60 tonnia. Kitisen patoaltailla hauen ja ahvenen osuus kokonaissaaliista on 70 prosenttia, ja haukisaalis on ollut 5,3–10,6 tonnia vuodessa. Taimen, siika ja harjus ovat patoaltailla ja monilla sivuvesillä pääosin istutuskantoja: alueelle istutettiin 2010–2019 yhteensä 1 707 000 kalanpoikasta. Kuhaa saa hyvänä saaliina vain kolmesta järvestä: Unarista, Orajärvestä ja Syväjärvestä.
| Kalatalousalue | Sodankylä — Ala-Ounasjokeen ja Kitiseen laskevat latvajärvet sekä Kitisen patoaltaat ja sivuvedet |
|---|---|
| Latvajärvien valtalajit | särki, ahven ja kiiski; Kitisen puolen järvissä lisäksi muikku |
| Kitisen patoaltaiden pääsaaliit | hauki ja ahven, yhteensä 70 % kokonaissaaliista |
| Kuhavedet | Unari, Orajärvi ja Syväjärvi — ei muualla |
| Taimen Kitisen patoaltailla | istukaskanta; alamitta 40 cm eikä syysrauhoitusta 2022–2030 |
| Istutukset 2010–2019 | yhteensä 1 707 000 poikasta, josta 97 % velvoite- tai maksurahoitteista |
| Aineisto | verkkokoekalastukset 2006–2018, kalastustiedustelu 2006, velvoitetarkkailu 2013 ja 2018, istutusrekisteri 2010–2019 |
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Särki, ahven ja kiiski — latvajärvien valtalajit
Sodankylän kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma jakaa alueen vedet kolmeen kokonaisuuteen: Ala-Ounasjokeen laskeviin järviin (Unari, Riipijärvi, Sassalinjärvi, Syväjärvi), Kitiseen laskeviin järviin (Orajärvi, Vaalajärvi, Kelontekemäjärvi, Saiveljärvi, Kelujärvi) sekä Kitisen patoaltaisiin ja sivuvesiin. Verkkokoekalastusten mukaan latvajärvien valtalajit ovat kaikkialla samat: särki, ahven ja kiiski, Kitisen puolen järvissä joukossa myös muikku. Särki on ylivoimaisesti runsain laji sekä biomassaltaan että kappalemäärältään, ja sen kasvu on suunnitelman mukaan yleisesti hidasta — merkki tiheiden kantojen voimakkaasta ravintokilpailusta.
Suunnitelma laskee lajeille kirjallisuuspohjaisen saaliskapasiteetin: särjen kestäväksi vuotuiseksi saaliiksi latvajärvissä arvioidaan 60 tonnia ja ekologisesti kestäväksi saaliskapasiteetiksi 30–100 tonnia. Ahvenen osuus järvien kalastosta on noin viidennes, ja sille on laskettu kestäväksi saaliiksi 30 tonnia vuodessa (kapasiteetti 15–40 tonnia). Kiisken biomassaosuudeksi on arvioitu 5 prosenttia, mikä vastaisi noin 7 tonnin vuotuista saaliskapasiteettia.
Suunnitelma huomauttaa itse, ettei särkikantoja romahduttavallakaan poistopyynnillä todennäköisesti saavutettaisi pysyvää muutosta kalastorakenteeseen — särki palaisi muutamassa vuodessa takaisin valtalajin asemaan.
Hauki ja ahven — Kitisen patoaltaiden pääsaaliit
Kitisen patoaltailla ja sivujoilla saalis painottuu toisin kuin latvajärvissä. Hauen ja ahvenen yhteinen osuus pyydys- ja vapakalastuksen kokonaissaaliista on 70 prosenttia. Luirojoella pyydyskalastus keskittyy ahveneen, haukeen ja siikaan, kun taas vapakalastuksessa hauki on ylivoimaisesti tärkein saalislaji ahvenen, harjuksen ja taimenen ohella. Muilla sivujoilla hauki ja harjus muodostavat puolet kokonaissaaliista.
Velvoitetarkkailun kalastustiedustelujen mukaan (vuodet 2013 ja 2018) haukisaalis patoaltailla oli 5,3–10,6 tonnia vuodessa. Ahventa saatiin 3,6–8,0 tonnia ja särkikaloja 1,1–1,5 tonnia — molempia selvästi vähemmän kuin Ruokosen ym. (2019) laskema saalispotentiaali (ahven 8–20 tonnia, särki 15–60 tonnia). Kalastuskirjanpidon yksikkösaalistietojen mukaan hauki on runsastunut patoaltailla tasaisesti vuodesta 1986 lähtien, samalla kun siika on taantunut. Tavoitetilassa haukikannan ei katsota tarvitsevan erityistoimia suunnitelmakaudella 2021–2030: kanta on vahva ja kestää voimakastakin pyydyskalastusta.
Kuha ja muikku — vain tietyt järvet
Kuha ei ole Sodankylässä yleislaji vaan tuottaa hyvän saaliin vain kolmessa järvessä: Unarissa, Orajärvessä ja Syväjärvessä. Unarissa istutettu kuha on muikun ohella alueen tärkein kaupallisen kalastuksen saalislaji — alueella toimii kaksi kaupallista kalastajaa, molemmat Unarilla. Istutuksiin hyväksytään vain Painiojärven kanta, ja senkin istuttaminen on sallittu ainoastaan Ala-Ounasjokeen laskeviin vesiin. Sitä istutettiin alueelle 2010-luvulla yhteensä 1 500 yksikesäistä poikasta — koko vuosikymmenen istutusmäärä yhdellä kertaa.
Muikun tärkeimmät esiintymisalueet ovat Unari, Orajärvi ja Kelontekemäjärvi; muita muikkuvesiä ovat Kelujärvi, Vaalajärvi, Syväjärvi, Sassalinjärvi, Riipijärvi ja Kokkosnivan patoallas. Vuoden 2006 kalastustiedustelun mukaan muikku, hauki ja ahven ovat järvien tavoitelluimmat talouskalat, ja muikkuverkkojen ohella yleisin käytetty solmuväli latvajärvissä oli 36–45 millimetriä.
Siika — hidaskasvuinen ja taantuva patoaltailla
Kitisen patoaltailla elää sekä pohja- että vaellussiikaa, ja Porttipahdan tekojärveltä alas laskeutunutta peledsiikaa erityisesti Kurittukosken voimalaitosaltaassa. Patoaltaiden siika kasvaa hitaasti: sekä pohja- että vaellussiika saavuttavat 30 senttimetrin pituuden aikaisintaan kuudennella kasvukaudellaan (5+-ikäisenä). Pohjasiika tulee sukukypsäksi kuudennella ja vaellussiika viidennellä kasvukaudellaan. Kalastuskirjanpidon mukaan siika on taantunut patoaltailla tasaisesti seurannan alkuvuodesta 1986 lähtien — voimalaitospadot ovat suurin yksittäinen syy vaellussiian taantumaan, koska ne katkaisevat vaellusyhteyden.
Siikaa tuetaan istutuksin: koko Kemijoen jokialueen kolmen vuoden keskiarvona laskettu päävelvoite on 2,1 miljoonaa yksikesäistä sisävesisiian poikasta, josta Sodankylän kalatalousalueen vesille kohdistuu velvoiteistukkaista 256 200 kpl siikaa Kitiselle ja 115 500 kpl Luirolle. Kitisen voimalaitosaltailla on lisäksi erillisvelvoite 77 000 yksikesäistä siikaa vuosittain. Suositeltava istutustiheys on 15–30 kesänvanhaa poikasta hehtaarille reheviin järviin ja enintään 10 karuihin.
Harjus — sivuvesien kalastettava kanta
Kalatalousalueen merkittävimmät harjusvedet on nimetty suunnitelmassa: Käyräsjoki, Luosto-oja, Jeesiöjoki, Karjakkojoki, Sattanen, Soasjoki, Kelujoki, Ylijoki, Maaninkijoki, Luirojoki, Hietajoen Orahaara ja Ulingasjoki. Tavoitetilassa harjus kasvaa asetuksen mukaiseksi mittakalaksi, 30 senttimetrin pituuteen, ja kannat lisääntyvät luontaisesti. Suositeltava kalastusrajoituksen kesto herkimmillä talvehtimisalueilla on yksi harjussukupolvi eli noin viisi vuotta.
Osa harjusvesistä kärsii elinympäristöhaitoista: Käyräsjokea vaivaavat umpeenkasvu ja turvetuotannosta johtuva pohjan liettyminen, Ulingasjoessa siian ja harjuksen kutualueet ovat liettyneet. Sodankylän vesiin istutettiin 2010–2019 pelkkää Kemijoen kannan harjusta 596 695 yksikesäistä poikasta — suurin yksittäinen erä koko istutushistoriassa.
Taimen ja tammukka — istukaskanta patoaltailla, luonnonkanta puroissa
Kitisen pääuoman patoaltaat eivät suunnitelman mukaan sovellu taimenen syönnös- ja kasvualueiksi pienen pinta-alansa, virtausolosuhteidensa ja niukkojen ravintovarojensa vuoksi. Patoaltaiden taimenkanta on ylläpidettävissä vain kalanhoitovelvoitteen mukaisin istutuksin, käytännössä Rautalammin reitin järvitaimenkannalla. Porttipahtaan tehtyjen runsaiden istutusten on havaittu näkyvän myös alempana Kitisen patoaltailla, kun istukkaat kulkeutuvat patojen läpi alaspäin. 2010–2019 alueelle istutettiin Rautalammin reitin järvitaimenta muun muassa 36 215 kolmekesäistä ja 13 375 kolmevuotiasta poikasta.
Koska patoaltaat eivät tuota luonnonlisääntymistä, ELY-keskus on keventänyt taimenen kalastussäätelyä siellä istutusten tuoton parantamiseksi: rasvaeväleikatun taimenen alamitta Kitisen pääuomassa on 40 senttimetriä, normaalia löyhempi, eikä syysrauhoitusta ole — molemmat päätökset voimassa 1.1.2022–31.12.2030. Luiron pääuomassa, josta on vaellusyhteys Kemijärveen, taimenen pyyntimitta on sen sijaan kalastusasetuksen yleinen 50 senttimetriä. Muualla Kemijoella tehty merkintätutkimus (Valajaskoski, 2013) osoitti istutettujen kirjolohien tulevan pyydystetyksi käytännössä kahden kuukauden sisällä istutuksesta — tätä käytetään perusteena kirjolohen istuttamiselle vaihtokalaksi myös Kitisen patoaltaisiin.
Patoaltaiden istukaskannasta erillinen asia on sivuvesien puroissa ja lammissa elävä paikallinen, ei-vaeltava taimen eli tammukka. Puroissa taimenta ja lohta koskee syysrauhoitus 1.9.–30.11., mutta laissa määritellyissä lammissa tammukkaa saa suunnitelman mukaan pyytää ympäri vuoden. Ruotsalais-suomalaisen EMRA-hankkeen (2019–2022) tulosten mukaan Kemijoen vesistössä, myös Luiron ja Kitisen alueella, esiintyy geneettisesti toisistaan eriytyneitä paikallisia taimenkantoja; kalatalousalue mainitsee tutkituiksi kohteiksi muun muassa Hietajoen, Kuisjoen ja Siikahaaran. Suunnitelma korostaa itse, että paikallisen taimenen suurin uhka ei ole kalastus vaan elinympäristöjen heikentyminen: metsätalouden kunnostusojitukset, avohakkuut ja metsäautoteiden rakentaminen vahingoittavat tammukkapuroja.
Istutukset ja vajaasti hyödynnetyt lajit
Koko Sodankylän kalatalousalueelle istutettiin 2010–2019 kaikkiaan 1 707 000 kalanpoikasta — harjusta, järvi- ja purotaimenta, kirjolohta, kuhaa sekä plankton-, pohja- ja vaellussiikaa. Suurin yksittäinen erä oli Luirojokeen istutettu paikallinen vaellussiika, 707 236 yksikesäistä poikasta koko kymmenvuotiskaudella. Kalatalousmaksulla ja toimenpidevelvoitteella rahoitettujen istutusten osuus koko määrästä oli 97 prosenttia.
Made jää suunnitelmassa muita lajeja vähemmälle huomiolle: kalataloudellisesti merkittäviä madealueita ei ole vielä määritelty, suunnitelmassa lukee vain "lisätään myöhemmin". Vajaasti hyödynnettyjä lajeja — särkeä, kiiskeä, kuoretta ja pieniä ahvenia — pyritään hyödyntämään nykyistä enemmän hoitokalastuksella, mutta esimerkiksi kiisken kappalemääräisen osuuden pudottaminen 16 prosentista 10 prosenttiin kolmessa suurimmassa järvessä vaatisi suunnitelman oman laskelman mukaan niistä yhteensä noin 3,2 tonnin vuotuisen poistosaaliin.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Latvajärvet ja Kitisen patoaltaat ovat eri maailmoja. Ala-Ounasjokeen ja Kitiseen laskevissa latvajärvissä valtalajit ovat särki, ahven ja kiiski; patoaltailla taas hauki ja ahven kattavat 70 % saaliista, ja taimen, siika ja harjus ovat siellä pääosin istutuskantoja, eivät luonnonvaraisia.
- Menetelmiä ei voi verrata keskenään. Koekalastuksen kg- tai kpl-osuus, kalastustiedustelun kokonaissaalis tonneina ja istutusrekisterin kappalemäärä mittaavat kolmea eri asiaa — mikään niistä ei kerro suoraan toista.
- Kitisen patoaltaiden lievemmät taimensäännöt (40 cm alamitta, ei syysrauhoitusta) koskevat vain patoaltaita ja ovat voimassa 2022–2030. Luiron pääuomassa ja tammukkavesissä pätevät eri säännöt. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
- Suunnitelma kattaa kauden 2021–2030, ja sen pohja-aineisto on pääosin vuosilta 2006–2019. Se kuvaa kantojen suuntaa, ei tämän päivän tilannetta.
Usein kysyttyä Sodankylästä
Saako Kemijoesta tai Kitisestä taimenta?
Kyllä, mutta Kitisen pääuoman patoaltailla kanta on kokonaan istutusten varassa — alue ei sovellu taimenen luonnolliseen lisääntymiseen. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta patoaltailla on kevennetty 40 senttimetriin eikä syysrauhoitusta ole 1.1.2022–31.12.2030. Luiron pääuomassa pätee kalastusasetuksen yleinen 50 senttimetrin alamitta.
Onko Sodankylässä hyvä harjuskanta?
Kalatalousalueen sivuvesissä on nimetty useita harjusvesiä, muun muassa Käyräsjoki, Jeesiöjoki, Sattanen ja Luirojoki. Tavoitteena on, että harjus kasvaa asetuksen mukaiseen 30 senttimetrin mittaan ja lisääntyy luontaisesti; kalastusrajoituksia suositellaan pidettäväksi yhden harjussukupolven eli noin viiden vuoden ajan herkimmillä paikoilla.
Onko Sodankylän järvissä kuhaa?
Kuhaa saadaan hyvänä saaliina vain kolmesta järvestä: Unarista, Orajärvestä ja Syväjärvestä. Istutuksissa käytetään yksinomaan Painiojärven kantaa, jota saa istuttaa vain Ala-Ounasjokeen laskeviin vesiin — 2010-luvulla sitä istutettiin alueelle yhteensä 1 500 poikasta.
Mitä tammukka tarkoittaa ja saako sitä kalastaa?
Tammukka on paikallinen, ei-vaeltava taimenkanta Sodankylän puroissa ja lammissa. Puroissa sitä koskee taimenen ja lohen yleinen syysrauhoitus 1.9.–30.11., mutta laissa määritellyissä lammissa tammukkaa saa pyytää ympäri vuoden. Suunnitelma korostaa, että kannan suurin uhka on elinympäristöjen heikentyminen, ei kalastus.
Mikä kala on Sodankylän järvissä yleisin?
Särki — sekä biomassaltaan että kappalemäärältään ylivoimaisesti runsain laji latvajärvissä. Sen kestäväksi vuotuiseksi saaliiksi on laskettu 60 tonnia, mutta suunnitelma toteaa, ettei särkikantaa saataisi pysyvästi vähäisemmäksi edes voimakkaalla poistopyynnillä.
Kuinka paljon Sodankylän vesiin istutetaan kalaa?
Vuosina 2010–2019 alueelle istutettiin yhteensä 1 707 000 kalanpoikasta: harjusta, järvi- ja purotaimenta, kirjolohta, kuhaa sekä siikaa. Suurin yksittäinen erä oli Luirojokeen istutettu vaellussiika, yli 700 000 poikasta koko kymmenvuotiskaudella.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Sodankylän kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2021–2030 — latvajärvien valtalajit ja koekalastustulokset s. 14; särjen ja ahvenen saaliskapasiteetti s. 15–16; kalastustiedustelu ja tavoitelluimmat lajit s. 17–18; hauen, kuhan ja siian tavoitetilat s. 20–21; kiisken poistolaskelma s. 22; Kitisen patoaltaiden saalisjakauma ja saalismäärät s. 25–27; harjusvedet ja tavoitetila s. 34; taimen patoaltailla ja istutushistoria s. 35–36; tammukan määrittely, pyyntimitta ja syysrauhoitus s. 37–39; kalataloudellisesti merkittävät kuha-, muikku- ja harjusvedet s. 44; kunnostustarpeet s. 51–52; istutusperiaatteet ja istukaskannat s. 52–54; istutusmäärät 2010–2019 s. 55 ja 82; velvoiteistutusten kokonaismäärä ja alueosuudet s. 9–10; alamitta- ja rauhoituspoikkeukset Kitisen pääuomassa s. 85–86
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta