Etusivu › Kalavedet › Päijänne

Kalavedet · Keski-Suomi ja Päijät-Häme

Päijänne — kalakannat ja saalistilastot

Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi ja yksi maan tärkeimmistä kuhavesistä. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut yksikkösaaliit, saalisjakaumat ja kantojen suunta.

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Kuha — Päijänteen tärkein saalislaji verkoilla

Kuha on osuudeltaan suurin laji Pohjois-Päijänteen verkkosaaliissa: 29 prosenttia vuoden 2015 kalastustiedustelun kokonaissaaliista. Kirjanpitokalastuksen mukaan talvikauden yksikkösaalis on ollut vuosina 2011–2018 noin 350 grammaa verkkovuorokaudessa (5 m × 60 m, 55 mm solmuväli). Parhaimmillaan on saatu yli 500 ja lähes 700 gramman saaliita.

Käytännön mittakaavaan käännettynä: 60 millin tai sitä suuremmilla verkoilla kuhasaalis on noin 2,75 kiloa viikossa. Uistelussa kuhan yksikkösaalis oli noin 400 grammaa kalastuspäivää kohti ja 12,9 grammaa vapatuntia kohti, ja kuhan osuus uistelusaaliista oli 17,2 prosenttia eli 4 061 kiloa.

Suunnitelmassa todetaan, että kuhaa saadaan Pohjois-Päijänteeltä huomattavasti enemmän kuin järven eteläpäästä. Lisätietoa lajista: kuhan lajisivu ja vetouistelun opas.

Hauki — uistelijan pääsaalis

Vaikka kuha on verkkosaaliin kärjessä, Päijänteen yhteisluvilla kalastaneiden saaliista 73 prosenttia on haukea. Uistelun yksikkösaalis oli 54,6 grammaa vapatuntia kohti ja yli 1,7 kiloa kalastuspäivää kohti.

Verkkokalastuksessa hauen osuus kokonaissaaliista oli 27,4 prosenttia. Talviverkoilla 41–50 millin solmuvälillä saalis on noin 4,5 kiloa viikossa kahdella 60 metrin verkolla. Kalastustiedustelussa hauen yksikkösaaliit kasvoivat käytännössä kaksinkertaisiksi lähes kaikissa solmuväliluokissa vuosien 2011 ja 2015 välillä.

⚠️ Suunnitelma huomauttaa itse, että kirjanpitokalastuksen haukiaineistossa on melko vähän pyyntivuorokausia ja tulokseen tulee suhtautua varauksella. Ks. hauen lajisivu.

Muikku — selvin myönteinen käänne

Muikkukanta on Pohjois-Päijänteellä vahvistunut mitattavasti. Muikkuverkkojen yksikkösaalis oli vuonna 2015 685 grammaa verkkovuorokaudessa, kun se vuonna 2011 oli 268 grammaa. Suunnitelma kääntää luvun konkretiaksi: se tarkoittaa noin 34:ää 20 gramman muikkua verkkoyötä kohden 30 metrin verkkoa käytettäessä.

Kokonaissaalis kuitenkin laski 5 750 kilosta 4 850 kiloon — ei siksi että kalaa olisi vähemmän, vaan koska muikkuverkkokalastus väheni kolmannekseen: 21 500 verkkovuorokaudesta noin 7 100 verkkovuorokauteen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi kokonaissaalis on huono kannan mittari ja yksikkösaalis parempi.

Troolikalastuksessa muikun osuus saaliista on ollut 64–83 prosenttia seurantajaksolla 2010–2019, ja Ristinselän troolisaaliista noin 90 prosenttia. Ks. muikun lajisivu.

Siika — kokonaissaalis puolittui, mutta yksikkösaalis parani

Siikasaalis laski 3 770 kilosta 2 061 kiloon vuosien 2011 ja 2015 välillä, ja siian osuus verkkosaaliista oli enää 5 prosenttia. Samaan aikaan yksikkösaalis kuitenkin parani: 27–33 millin avovesiverkoilla 30 grammasta 81 grammaan verkkovuorokaudessa.

Suunnitelmassa esitetään tälle luonnollinen selitys: muikkukannan vahvistuessa selkävesien siikasaalis usein vähenee, koska lajit kilpailevat samasta ravinnosta. Päijänteellä on tyypillisesti ollut pienikokoista, luontaisesti lisääntyvää pikkusiikaa, jota on totuttu pyytämään verkoilla. Ks. siian lajisivu.

Ahven — iso ahven on Päijänteen erikoisuus

Suunnitelma toteaa suoraan, että Päijänteestä saadaan hyvin isoa ahventa. Yli puolet ahvenen verkkosaaliista (2 900 kg) tulee yli 41 millin solmuvälin verkoilla — ei pienillä. Avovesikauden suurimmat yksikkösaaliit saadaan 27–33 millin verkoilla, noin 250 grammaa verkkovuorokaudessa, mikä on sama kuin talviverkkojen 55 millin yksikkösaalis.

Uistelusaaliina ahven on merkittävä laji yli 2 000 kilon saalismäärällä. Ks. ahvenen lajisivu.

Taimen ja järvilohi — molemmat romahtaneet

Lohikalojen suunta on päinvastainen kuin muikun. Verkkojen taimensaalis laski 2 611 kilosta 940 kiloon vuosien 2011 ja 2015 välillä, ja saalisosuus 3,4 prosentista 1,8 prosenttiin. Yksikkösaaliissa ei ollut juurikaan muutosta: suurin saalis, noin 10 grammaa verkkovuorokaudessa, saatiin avovesiaikaan 60 millin tai sitä suuremmilla verkoilla.

Järvilohta ilmoitettiin verkkosaaliiksi 776 kiloa vuonna 2011 ja enää 108 kiloa vuonna 2015. Uistelusaaliissa taimenen määrä eroaa selvästi Päijänteen pohjois- ja eteläpään välillä: etelästä saadaan taimenta enemmän.

Järvitaimen on Suomessa erittäin uhanalainen napapiirin eteläpuolella. Ks. taimenen lajisivu, järvilohen lajisivu ja pyyntimitat ja rauhoitusajat.

Säätelyn historia — miksi Päijänteellä on omat mittansa

Päijänne on esimerkki vesistöstä, jossa kalastusta on ohjattu solmuvälillä ja alamitalla kolmen vuosikymmenen ajan. Suunnitelma kertaa vaiheet: solmuvälirajoitukset tulivat Pohjois-Päijänteelle vuonna 2007 — ensin kiellettiin 36–54 millin väliverkot vuosiksi 2007–2011 ja sitten 41–54 millin verkot vuosiksi 2012–2016, muutamia lahtivesiä lukuun ottamatta.

Taimenen ja järvilohen alamitta oli Pohjois-Päijänteellä 50 senttiä vuodesta 2007 ja eteläisellä Päijänteellä vuodesta 2013. Vuoden 2014 alusta kalastusasetus nosti sen 60 senttiin, ja vuoden 2016 alusta uusi kalastuslaki muutti logiikan kokonaan: rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt taimen rauhoitettiin kokonaan, ja alamitta alkoi koskea vain istutettua, rasvaevältään leikattua kalaa.

⚠️ Pohjois-Päijänteellä istutetun taimenen alamitta on 60 senttiä — korkeampi kuin monella muulla vesialueella. Järvilohella alamitta on niin ikään 60 senttiä. Taimenelle on varattu sekä kokovuotisia että syksyisiä rauhoitusalueita nousuväylille.

Mitä solmuväli tarkoittaa saaliin koossa

Suunnitelmassa on kalastajalle harvinaisen käyttökelpoinen erittely siitä, minkä kokoista kalaa mikäkin verkko ottaa. Taimenen keskikoko on 27–40 millin verkoissa noin 500 grammaa eli suunnilleen istutuskoko, 41–50 millin verkoissa noin 800 grammaa ja 55 millin verkoissa noin 1 200 grammaa.

Kuhalla vastaava kynnys on selvä: kuha rekrytoituu eli tulee saaliiksi 55 millin verkoissa, ja suunnitelma toteaa, että alle 50 millin verkkojen saalis pienentää kuhakannan tuottoa kasvun ylikalastuksella — kala pyydetään ennen kuin se on ehtinyt kasvaa.

Ahvenella jakauma menee toisin päin kuin moni olettaa: yli 41 millin verkoista tuli 2 900 kiloa ja alle 40 millin verkoista 2 300 kiloa. Iso verkko ei siis tarkoita pientä ahvensaalista.

Lohikalojen sivusaalis näkyy myös numeroina: vähintään 55 millin verkkojen taimenen ja järvilohen yhteenlaskettu yksikkösaalis puolittui vuosien 2011 ja 2015 välillä, 0,043 grammasta 0,028 grammaan verkkovuorokaudessa.

Usein kysyttyä Päijännestä