Etusivu › Kalavedet › Simojoki
Kalavedet · Lappi
Simojoki — kalakannat ja saalistilastot
Simojoki on Tornionjoen ohella jäljellä oleva Itämeren jokialueen luonnonlohijoki — rakentamaton keskisuuri joki, johon Itämeren lohi nousee vielä kudulle. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: smolttituotanto, lohisaalis, nousulohitavoite ja muiden lajien kannat.
Pikavastaus
Simojoen luonnonlohikanta on yksi Itämeren alueen Suomen joista jäljellä olevista kahdesta — toinen on Tornionjoki. Merelle vaeltavien lohen vaelluspoikasten eli smolttien määrä on ollut viime vuosina 20 000–40 000 kappaletta, huomattavasti vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Simojoesta kalastettiin noin 1 500 kiloa lohta vuonna 2020, ja kalatalousalue on asettanut nousulohien määrän tavoitteeksi 5 000–10 000 lohta. Simojärvellä muikku on kaupallisen kalastuksen tärkein saalislaji, ja meritaimen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.
| Vesistö | Simojoki pääuomineen ja Simojärvi, Simon ja Ranuan kunnissa |
|---|---|
| Lohikanta | yksi kahdesta Itämeren alueen Suomen luonnonlohikannasta (toinen Tornionjoessa) |
| Smolttituotanto | vaelluspoikasia merelle 20 000–40 000 kpl/vuosi, vähemmän kuin 2000-luvun alussa |
| Lohisaalis | noin 1 500 kg vuonna 2020 (vapakalastuksen saalistiedustelu) |
| Nousulohitavoite | 5 000–10 000 lohta |
| Simojärven pääsaalislaji | muikku — saaliit pysyneet vakioina |
| Uhanalaisimmat lajit | meritaimen (erittäin uhanalainen), harjus (silmälläpidettävä) joen alaosissa |
| Aineisto | Simojoen lohitutkimus: smolttipyynti, sähkökoekalastukset, kaikuluotaus ja saalistiedustelu |
Näytä Simojoki ja Simojärvi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Lohi — yksi Itämeren kahdesta jäljellä olevasta luonnonlohijoesta
Itämeren alueen Suomen joista luontaisesti lisääntyvä lohikanta on jäljellä enää Tornionjoessa ja Simojoessa. Simojoki on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita rakentamattomia jokivesistöjä Suomessa, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle, ja lohi on kaupallisesti erittäin merkittävä laji alueen rannikolla.
Simojoen vesistöalueen pinta-ala on 3160 km² ja järvisyys 5,7 %. Simojärvestä alkavan ja Perämereen laskevan Simojoen pituus on 175 km, pudotusta joessa on 175 m ja keskivirtaama Simon mittausasemalla on 38 m³/s. Joessa on runsaasti koskia, joiden pituus on yhteensä lähes 40 km ja pinta-ala noin 277 ha — suurimmat ovat Valajankosket, Maaninkakoski, Mötyskoski, Tainikoski, Veitsikoski, Harrikosket, Hamarinkosket ja Isopetäjä. Suurin osa koskista ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat joen keski- ja alajuoksulla.
Lohikantaa on tutkittu 1970-luvulta lähtien, ja poikastiheyksiä on seurattu 36 vakiokoealueella Perämeren ja Simojärven välillä. Poikastiheydet ovat pysytelleet vuosituhannen vaihteesta asti lähes samalla tasolla vuosien välisistä vaihteluista huolimatta, mutta talviaikaiset olosuhteet saattavat rajoittaa poikasten menestymistä, eikä smolttituotanto ole siksi elpynyt samassa suhteessa. Merelle vaeltavien vaelluspoikasten määrä on ollut viime vuosina 20 000–40 000 kappaletta, huomattavasti vähemmän kuin 2000-luvun alussa.
Simojoen lohitutkimus koostuu neljästä vuosittaisesta osiosta: smolttipyynnistä, sähkökoekalastuksista, nousevien lohien kaikuluotauksesta ja vapakalastuksen saalistiedustelusta. Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen saalistiedustelun mukaan Simojoesta kalastettiin noin 1 500 kiloa lohta vuonna 2020. Vuonna 2020 parhaita lohen poikastuotantokoskia olivat Patokoski, Kalliokoski ja Saukkokoski, joilla sijaitsee myös Luonnonvarakeskuksen lohen poikastiheyksien seuranta-alue.
Kalatalousalue on asettanut Simojoen kehittämistavoitteeksi nostaa nousulohien määrän 5 000–10 000 lohteen. Tason nosto on suunnitelman mukaan tärkeää joen kalastusmatkailullisen markkinoinnin uskottavuuden näkökulmasta, sillä vapakalastajat tulevat lohen myötä. Lisätietoa lajista: lohen lajisivu.
Lohen kalastusrajoitukset ja suojelu
Asetuksen 190/2008 mukaan lohenkalastus langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto- ja ajosiimoilla on kokonaan kielletty huhtikuun 1. päivästä heinäkuun 15. päivään Simojoen edustan merialueella, joka rajautuu pisteiden 65°34'N/25°02'E, 65°36'N/24°50'E ja 65°38'N/24°42'E kautta kulkevien suorien mukaan. Kyselyyn vastanneen kaupallisen kalastajan mukaan rauhoitusalue on liian laaja ja yltää liikaa Simojoen pohjoispuolelle, josta suunnasta nousulohia ei pyydyksiin tule.
Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään (kalastusasetus 12 §). Lisäksi lohenkalastus langasta kudotuilla pyydyksillä on kielletty Simojoessa jokisuusta Simojärven luusuaan toukokuun 1. päivästä marraskuun 30. päivään (Valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista 27.4.2017/236, 10 §). Merialueilla noudatetaan vapaa-ajankalastajien saalisrajoitusta, yksi rasvaeväleikattu lohi kalastajaa kohti vuorokaudessa, paitsi touko-elokuussa neljän merimailin sisäpuolella myös rasvaevällisiä lohia saa kalastaa.
Simojoen pääuoman kalataloudelliset kunnostustyöt tehtiin Simojoki-Life-hankkeessa vuosina 2002–2006, jolloin kunnostettiin yli 100 ha koskialueita ja 17 erillistä koskea. Kunnostuksia jatkettiin vuosina 2016–2017, jolloin kunnostettiin 11,6 ha lohen kutu- ja poikasalueita.
⚠️ Simojoen vesistöalueelle ei lähtökohtaisesti istuteta lohta — luonnonlisääntyminen on tarkoitus pitää kannan perustana. Kuivajoen oma alkuperäinen lohikanta on sen sijaan hävinnyt, ja nykyinen heikko lohikanta perustuu Simojoen kantaa käyttäviin istutuksiin. Ks. myös pyyntimitat ja rauhoitusajat.
Meritaimen — erittäin uhanalainen
Meritaimen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi, samoin kuin taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella. Suomessa on ollut alkujaan noin 60 mereen vaeltavaa taimenkantaa, mutta suurin osa niistä on tuhoutunut tai voimakkaasti heikentynyt jokien patoamisen, ruoppausten, perkausten ja muiden vesistötöiden seurauksena. Myös maa- ja metsätaloudesta aiheutuva ravinne- ja kiintoainekuormitus on tehnyt monesta virtavedestä taimenelle sopimattoman.
Rasvaeväleikatun meritaimenen viehekalastus merialueella sallitaan Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua. Kalastusmatkailun kannalta meritaimen koettiin kyselyssä tärkeimmäksi rannikon kalalajiksi, mikäli se saavuttaisi kalastusta kestävän kannan. Ks. taimenen lajisivu.
Muikku — Simojärven tärkein saalislaji
Simojärvi on Suomen suurin säännöstelemätön järvi, pinta-alaltaan 8993 ha, keskisyvyydeltään 5 m ja syvimmillään 28 m. Kaupallinen kalastus alueella on keskittynyt Simojärvelle, ja muikku on sen kaupalliselle kalastukselle tärkein saalislaji. Muikkusaaliit ovat pysyneet vakioina, ja kanta kestää suunnitelman mukaan kalastusta hyvin. Muita Simojärvellä kalastettavia lajeja ovat siika, ahven, kuha, hauki ja taimen. Järvellä on yksi vakituinen kaupallinen kalastaja. Ks. muikun lajisivu.
Siika — rannikon istutusperusteinen kanta
Simojoen ja Kuivaniemen alueen vaellussiikakannat ja -saaliit perustuvat pääosin istutuksiin. Simojoesta, Kuivajoesta ja Olhavanjoesta on kuitenkin koekalastuksissa saatu havaintoja myös vaellussiian luonnonpoikasista, joten näissä joissa on todennäköisesti pienimuotoista luonnonlisääntymistä. Merikutuinen siika on verrattain paikallinen laji, joka vaeltaa enintään 20 kilometrin päähän kutualueiltaan — jokisuistoissa ja joissa kuteva vaellussiika sen sijaan voi vaeltaa yli 500 kilometrin päähän.
Verkkopyynnissä käytettävää silmäkokoa koko rannikolla säätävä asetus (451/2013) asetti pienimmäksi sallituksi solmuväliksi siian pyynnissä 43 mm, Merenkurkkua lukuun ottamatta, jossa sallittiin 40 mm solmuvälin verkot paikallisten merikutuisten siikojen hyödyntämiseksi. Siialla ei nykyisin ole alamittaa. Ks. siian lajisivu.
Hauki, ahven, kuha ja made
Ahventa, haukea, siikaa, muikkua, silakkaa, madetta, kuhaa ja särkikaloja esiintyy ja kalastetaan koko alueella. Kaupalliset haukisaaliit ovat pysyneet vakaina, kun taas madesaaliissa on havaittavissa taantumaa. Ahvenelle ja kuhalle on tyypillistä sääoloista johtuvat voimakkaat vuosien väliset vaihtelut lisääntymisen onnistumisessa ja kantojen runsaudessa, mikä näkyy myös saaliin vaihteluina. Keväiden ja kesien lämpeneminen saattaa suunnitelman mukaan hyödyttää erityisesti kuhaa.
Simojärvessä esiintyy luontaisesti muikkua, siikaa, madetta, haukea, ahventa, särkeä ja järvitaimenta. Istutettuja kalakantoja Simojärvessä ovat järvitaimen ja kuha, joita hoidetaan poikasistutuksin — kuhaistutukset on kuitenkin suunnitelman mukaan tarkoitus lopettaa, koska kuha ei ole Simojärvessä luontainen laji. Ks. hauen, ahvenen, kuhan ja mateen lajisivut.
Harjus
Harjus on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja se lisääntyy Simojoen alaosissa. Kalatalousalueen muista joista Viantienjoki kokonaisuudessaan ja Kuivajoki kokonaisuudessaan soveltuvat suunnitelman mukaan hyvin harjuksen kalastukseen, ja osa harjuksista saattaa olla anadromisia eli kutea joella ja syönnöstää merellä. Ks. harjuksen lajisivu.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Smolttimäärä, lohisaalis ja poikastiheys mittaavat eri asiaa. Smoltit kertovat kannan tuotannosta, saalis kalastuksen määrästä ja tulosta, poikastiheys jokiosuuden lisääntymismenestyksestä. Näitä ei pidä sekoittaa toisiinsa.
- Lohisaalis (noin 1 500 kg vuonna 2020) perustuu vapakalastuksen saalistiedusteluun, ei kokonaisseurantaan — se on suuntaa antava, ei tarkka mittari.
- Luvut ovat käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinta-ajalta (suunnittelukausi 2022–2026). Ne kuvaavat kantojen suuntaa, eivät välttämättä tämän päivän tilannetta. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Simojokistä
Onko Simojoessa vielä luonnonlohta?
Kyllä. Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Itämeren alueen Suomen joki, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Poikastiheyksiä on tutkittu 36 vakiokoealueella 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat pysyneet vuosituhannen vaihteesta lähtien lähes samalla tasolla.
Kuinka paljon Simojoesta saadaan lohta?
Vapakalastuksen saalistiedustelun mukaan Simojoesta kalastettiin noin 1 500 kiloa lohta vuonna 2020. Merelle vaeltavien smolttien määrä on ollut viime vuosina 20 000–40 000 kappaletta vuodessa, ja kalatalousalue tavoittelee nousulohien määräksi 5 000–10 000 lohta.
Onko Simojoen meritaimen uhanalainen?
On. Meritaimen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi, samoin kuin taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella. Alkujaan Suomessa oli noin 60 mereen vaeltavaa taimenkantaa, mutta suurin osa on tuhoutunut tai voimakkaasti heikentynyt.
Mikä on Simojärven tärkein saalislaji?
Muikku. Se on Simojärven kaupalliselle kalastukselle tärkein saalislaji, ja muikkusaaliit ovat pysyneet vakioina. Muita kalastettavia lajeja järvellä ovat siika, ahven, kuha, hauki ja taimen.
Milloin Simojoella saa kalastaa lohta verkolla?
Hyvin rajoitetusti. Verkkokalastus on kielletty vaelluskalavesistössä elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään, ja lohenkalastus langasta kudotuilla pyydyksillä on kielletty Simojoessa jokisuusta Simojärven luusuaan jo toukokuun 1. päivästä marraskuun 30. päivään asti. Tarkista ajantasaiset rajoitukset ennen kalastusta.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022–2026 — luonnonlohikanta ja meritaimenen uhanalaisuus s. 5; harjus Simojoen alaosissa s. 6; merialueen lohenkalastuksen kevätrauhoitus ja koordinaatit s. 7; Simojärven kaupallinen kalastus ja muikku s. 24; taimenkantojen historia s. 24; merialueen saalisrajoitus ja viehekalastussäädös s. 13; siian solmuvälisäätely s. 13–14; vesistöalueen pinta-ala, pituus, virtaama ja kosket s. 17; Simojärven pinta-ala ja syvyys s. 18; Simojoen ja Kiiminkijoen rakentamattomuus s. 20; Simojoki-Life-kunnostukset s. 20; poikastiheysseuranta ja smolttimäärä s. 23; lohitutkimuksen neljä osiota ja Simojoesta kalastettu lohisaalis 2020 s. 23–24; kaupalliset hauki- ja madesaaliit sekä ahvenen ja kuhan vuosivaihtelu s. 5; lohen poikastuotantokosket 2020 s. 26; nousulohitavoite s. 31; Simojoen lohi-istutuslinjaus ja Kuivajoen istutuskanta s. 31.
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta