Etusivu › Kalavedet › Korpijärvi ja Kuolimo
Kalavedet · Etelä-Karjala ja Etelä-Savo
Korpijärvi ja Kuolimo — kalakannat ja saalistilastot
Kuolimo on saimaannieriän viimeinen luontainen esiintymispaikka ja laskee Saimaaseen Partakosken ja Kärnäkosken kautta. Tällä sivulla on se, mitä Korpijärvi-Kuolimon käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saaliit, koekalastustulokset ja kantojen suunta.
Pikavastaus
Kuolimossa elää saimaannieriän viimeinen luonnonvarainen kanta — 2000-luvun alussa se oli kadota kokonaan, ja emokalastoa jouduttiin pelastamaan pyytämällä emokaloja vuosina 2013–2015 (27 koirasta, 43 naarasta). ELY-keskus rajoitti joulukuussa 2019 kalastusta Kuolimon Isoselällä ja Morruuvuorenselällä nieriän suojelemiseksi. Muikku kannattaa Kuolimolla kaupallisesti: troolilla ja nuotalla pyydetty saalis on vaihdellut 15–20 tonnin välillä vuosittain. Korpijärvellä istutettu järvilohi on suunnitelman mukaan "menestynyt hyvin", mutta Partakosken taimen on toista maata — kutupesiä löytyi 2017 peräti 39, mutta seuraavan vuoden poikastiheydet eivät siitä huolimatta parantuneet, koska neljä patoa katkaisee muun reitin vaelluksen kokonaan.
| Vesistö | Korpijärvi-Kuolimon kalatalousalue: Kuolimo, Korpijärvi, Suomijärvi, Virmajärvi, Partakosken ja Kärnäkosken virtavedet sekä Pyhäveden pienvedet, Savitaipale, Suomenniemi ja Mäntyharju |
|---|---|
| Kuolimon saimaannieriä | äärimmäisen uhanalainen, luontaisesti lisääntyvä kanta Isoselällä, Morruuvuorenselällä, Kirvesselällä ja Pylkönselällä |
| Kuolimon muikkusaalis | kaupallinen trooli- ja nuottakalastus, vuosisaalis vaihdellut 15–20 tonnin välillä |
| Korpijärven järvilohi | istutuskanta (Saimaa), suunnitelman mukaan "menestynyt hyvin", 30 470 kpl istutettu 2012–2019 |
| Partakosken kutupesät 2016–2018 | 10, 39 ja 10 kutupesää; poikastiheydet silti pysyivät heikkoina |
| Kalastusluvat 2019 (osakaskuntakysely) | Kuolimo 2 445 verkkolupaa; Korpijärvi 3 220 verkkolupaa; kalasaalistietoja ei kummastakaan ole |
| Vaellusesteet | neljä totaalista patoa (Uuhijoki, kaksi Virmajoella, Lovaskoski) ja yksi osittainen este (Karkausmylly) |
Näytä Kuolimo ja Korpijärvi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuolimo — saimaannieriän viimeinen luonnonkanta
Kuolimo on 13.12.2017 vahvistetun Korpijärvi-Kuolimon kalatalousalueen (vesipinta-ala 23 772 ha) suurin ja tunnetuin vesistö, ja se on samalla saimaannieriän viimeinen luontainen esiintymispaikka. 2000-luvun alussa nieriäkanta oli kadota kokonaan: viljelyssä ollut emokalasto oli vähäinen ja geneettisesti kapea. Kannan pelastamiseksi käynnistettiin emokalapyynti Kuolimossa, ja vuosina 2013–2015 se tuotti 27 koiras- ja 43 naarasnieriää uuden emokalaston perustaksi. Vuonna 2018 perustettiin Kuolimon nieriäkannan seurantaryhmä, ja joulukuussa 2019 ELY-keskus teki sen esityksen pohjalta kalastusrajoituspäätöksen Kuolimon Isoselälle ja Morruuvuorenselälle.
Isoselällä kaikki kalastus on kielletty lukuun ottamatta onkimista, vesialueen omistajan luvalla tapahtuvaa heitto- ja perhokalastusta, rysä- ja katiskakalastusta sekä nuottausta jäältä ja rannasta; tietyllä alueella sallitaan lisäksi enintään kahden vavan vetouistelu ja koneellinen kesänuottaus. Isoselällä on lisäksi ympärivuotinen kielto 19–54 millimetrin verkoilla ja täyskielto kaikelle verkkokalastukselle 15.9.–31.12. Morruuvuorenselällä on kielletty sekä verkko- että viehekalastus ja pilkkiminen kokonaan. Nieriän lisäksi Kuolimossa on rauhoitettu rasvaevällinen järvilohi ja järvitaimen, ja vapaa-ajan kalastuksessa saa ottaa saaliiksi enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen. Tavoitteena on elinvoimainen nieriäkanta Isoselällä ja Morruuvuorenselällä vuoteen 2030 mennessä, ja rajoituspäätöstä on tarkoitus jatkaa vuosille 2022–2026.
Muikku, siika ja hauki — Kuolimon tuottava puoli
Nieriän suojelun rinnalla Kuolimo on työkalastuksen vesi: kaupallinen kalastus tapahtuu troolilla ja nuotalla, ja muikun vuosisaalis on vaihdellut 15–20 tonnin välillä. Osakaskuntakyselyn (2019) mukaan Kuolimon alueella myytiin 2 445 verkkolupaa, 484 katiskalupaa ja tehtiin 762 viehekalastuskertaa; Virmajärven alueella verkkolupia myytiin 1 479. Tarkkoja kalasaalistietoja ei kummastakaan ole olemassa. Kuolimon kannat on luokiteltu muikun osalta runsaiksi ja siian, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta keskinkertaisiksi; kuha (Painiojärven istutuskanta) on harvinainen. Järvitaimenta ja järvilohta on istutettu säännöllisesti, ja molemmat ovat harvoja mutta järvitaimen luontaisesti lisääntyvä ja järvilohi kalastettava kanta; myös ankerias on Kuolimossa kalastettava kanta.
2010-luvun istutuksissa Kuolimoon on laskettu muun muassa 4 090 nieriää (2015–2017), 9 062 järvilohta (2012–13, 2016), 2 906 kaksivuotiasta ja 60 000 vastakuoriutunutta järvitaimenta, 5 660 harjusta (Puruveden kanta) ja 23 379 kuhaa (Painiojärven kanta). Naapurijärvistä Virmajärvellä hauki ja ahven ovat runsaita, Suomijärvi puolestaan on särkikalavaltainen; kumpaankin on istutettu kuhaa, siikaa ja järvilohta tai -taimenta 2010-luvulla, ja pienempiin järviin on istutettu yhteensä 91 380 planktonsiikaa ja 40 319 kuhaa.
Korpijärvi — istutettu järvilohi ja tuleva nieriäkanta
Korpijärvi on 04.143-alueen (3 539 ha, 35 järveä) suurin järvi: karuhko, kirkasvetinen ja pinta-alaansa nähden syvä, ekologiselta tilaltaan erinomainen. Kannoista muikku ja ahven ovat runsaita, hauki keskinkertainen ja särkikalat harvoja; kuhan kannasta ei ole tietoa. Sen sijaan istutettu järvilohi on suunnitelman mukaan "menestynyt hyvin" ja muodostaa kalastettavan kannan — sitä on istutettu 30 470 kappaletta vuosina 2012–2019 Saimaan kannasta. Myös Kuolimon nieriäkantaa on istutettu Korpijärveen 1 700 kappaletta vuosina 2016–2019, tavoitteena kalastettava kanta. Muita 2010-luvun istutuksia ovat 1 300 järvitaimenta (2013), 23 318 kuhaa, 14 000 planktonsiikaa ja 1 072 järvisiikaa.
Osakaskuntakyselyn (2019) mukaan Korpijärvellä myytiin 3 220 verkkolupaa ja 100 katiskalupaa, ja osakkaat kalastivat 288 kertaa; ei-osakkaille myytiin 230 viehelupaa. Kalasaalistietoja ei ole olemassa. Mustanlampi on ELY-keskuksen päätöksellä rauhoitettu kalastukselta kokonaan, ja sinne tarvitaan aina erillinen lupa.
Partakoski ja Kärnäkoski — taimenen viimeiset kutupaikat
Kuolimo laskee Saimaaseen kahta reittiä, Partakosken ja Kärnäkosken kautta, ja Partakoski on yksi viimeisistä järvitaimenen kutupaikoista Etelä-Saimaan alueella — suunnitelman mukaan alueella saattaa olla säilynyt geneettisesti alkuperäinen Saimaan taimenen osakanta. Muualla vesistössä vaellus on pysäytetty: kalatalousalueella on neljä totaalista vaellusestettä (Uuhijoen kalanviljelylaitoksen pato, Virmajoen Mäntyperänkosken ja Silosaarenkosken padot sekä Lovaskosken myllypato) ja yksi osittainen este, Karkausmyllyn pato; Puhinkosken pohjapato sen sijaan ei ole vaelluseste.
Virtavesien kalakantoja on seurattu sähkökoekalastuksin 28 pisteellä. Tulokset vaihtelevat rajusti: Kärnäkoskella luontaisen taimenen tiheys oli 2016–2018 vain 0–1,2 kappaletta sadalla neliömetrillä, Puhinkoskella 2002–2019 luontaista taimenta oli 6–10 kpl/100 m² ja istutettua 1–11 kpl/100 m². Korkeimmat tiheydet — esimerkiksi Hevosojalla 83 kpl/100 m² vuonna 2016 — ovat kuitenkin istukkaita, eivät luonnonkantaa. Kutupesäinventoinnissa Partakoskella löytyi kutupesiä 10 vuonna 2016, peräti 39 vuonna 2017 (arvioitu mätimäärä 65 024 kpl) ja jälleen 10 vuonna 2018. Vuoden 2017 poikkeuksellisen suuri pesämäärä ei kuitenkaan näkynyt seuraavan vuoden poikastiheyksissä, ja suunnitelma nimeää yhdeksi rajoittavaksi tekijäksi kutusoran pienen raekoon.
Koski- ja virta-alueilla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty myös vesialueen omistajalta, viehekalastus vaatii aina luvan, ja verkkokalastus on kielletty jokivesistössä 15.8.–30.11. Yläkosken, Puhinkosken, Huuhilonjoen ja Kukasjoen koski- ja virta-alueilla on lisäksi kielletty yleiskalastusoikeudet kokonaan. Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelmassa Korpijärven reitti ja Partakoski on valittu kärkikohteiksi, ja ELY-keskus esittää kaiken kalastuksen kieltämistä Partakosken alueella suualueineen vuosille 2021–2025.
Pyhäveden pienvedet — ohuin osa aineistoa
Osa kalatalousaluetta kuuluu Kymijoen vesistöön, Pyhäveden valuma-alueeseen: Kallaveden alueen pikkujärviin (Valkjärvi ja Hyhmäjärvi, kumpikin 23 ha), Ala-Kuhasen valuma-alueen Ylä-Kuhaseen (318 ha) ja Ala-Kuhaseen (176 ha) sekä Tainaveden valuma-alueen Herajärveen (608 ha), Kihliänjärveen (353 ha) ja Nuolinkiin (89 ha). Suunnitelma toteaa suoraan: tiedot alueen kalakantojen tilasta ovat hyvin vähäiset, eikä kalastuksesta tai saaliista ole tietoja lainkaan. Ainoa dokumentoitu toimenpide on istutus — muihin järviin on laskettu 14 409 planktonsiikaa, 7 863 kuhaa ja 700 järvilohta — ja suunnitelmakaudella Ylä-Kuhaseen on tarkoitus istuttaa 1-kesäistä siikaa sekä tehdä Ala-Kuhaselle hoitokalastusta ja Ylä-Kuhaselle koekalastusta.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kuolimon ja Korpijärven "runsas/keskinkertainen/harva"-luokitus perustuu osakaskuntien arvioon, muikkusaalis kaupalliseen troolaukseen ja nuottaukseen tonneissa, virtavesien taimentulokset sähkökoekalastuksen yksilömäärään sadalla neliömetrillä (kpl/100 m²) ja Partakosken luvut kutupesien laskentaan — neljä eri mittaustapaa, ei yksi yhteinen mitta.
- Suurimmasta osasta järviä ei ole lainkaan kalastus- tai kantatietoa. Suunnitelma toteaa tämän suoraan sekä Kuolimon ja Korpijärven pienemmistä järvistä että koko Pyhäveden valuma-alueesta; aukkoa ei voi täyttää arvauksella.
- Osa rajoituksista koskee vain tiettyä aluetta ja aikaa. Isoselän ja Morruuvuorenselän tiukat rajoitukset eivät koske koko Kuolimoa. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Korpijärvestä ja Kuolimosta
Onko Kuolimossa saimaannieriää?
Kyllä — Kuolimo on saimaannieriän viimeinen luontainen esiintymispaikka. Kanta oli 2000-luvun alussa kadota kokonaan, ja sitä pelastettiin emokalapyynnillä (27 koirasta, 43 naarasta vuosina 2013–2015). ELY-keskus rajoitti kalastusta Isoselällä ja Morruuvuorenselällä joulukuussa 2019, ja tavoitteena on elinvoimainen kanta vuoteen 2030 mennessä.
Saako Kuolimolla kalastaa verkolla?
Suurimmalla osalla järveä kyllä — 2019 myytiin 2 445 verkkolupaa. Isoselällä on kuitenkin ympärivuotinen kielto alle 54 millimetrin verkoilta ja täyskielto kaikelle verkkokalastukselle 15.9.–31.12., ja Morruuvuorenselällä verkkokalastus on kielletty kokonaan nieriän suojelemiseksi.
Onko Korpijärvessä hyvä järvilohikanta?
Suunnitelman mukaan kyllä. Korpijärveen on istutettu Saimaan kannan järvilohta 30 470 kappaletta vuosina 2012–2019, ja istutukset on kirjattu "menestyneen hyvin" — kanta on nykyisin kalastettava. Samaan järveen on alettu istuttaa myös Kuolimon nieriäkantaa.
Nouseeko taimen Kuolimolta Saimaaseen asti?
Osittain. Partakoski on yksi viimeisistä järvitaimenen kutupaikoista Etelä-Saimaalla, ja siellä löytyi 2017 peräti 39 kutupesää. Poikastiheydet pysyivät silti heikkoina myös seuraavana vuonna, ja muualla vesistössä neljä totaalista patoa (mm. Uuhijoella ja Virmajoella) estää vaelluksen kokonaan.
Onko Pyhäveden pienjärvissä hyviä kalakantoja?
Sitä ei tiedetä: käyttö- ja hoitosuunnitelma toteaa suoraan, että Pyhäveden valuma-alueen (mm. Ylä- ja Ala-Kuhanen, Herajärvi) kalakantojen tiedot ovat hyvin vähäiset, eikä kalastuksesta tai saaliista ole lainkaan tietoja.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Korpijärvi-Kuolimon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022-2030 — kalatalousalueen vahvistaminen, vesipinta-ala ja vesistöalueet s. 5; ekologinen tila ja kansalliset hoito-ohjelmat s. 6; Kuolimon lähialueen kuvaus s. 7; Kuolimon kalakannat sekä nieriän emokalapyynti ja seurantaryhmä s. 10; Kuolimon 2010-luvun istutukset sekä Suomijärven ja Virmajärven kannat ja istutukset s. 11; Isoselän rajoituspäätös, muikkusaalis, lupamäärät ja rauhoitukset s. 12; nieriätavoite 2030 ja Säänjärven tavoite s. 16; kalastusrajoitusten peruste s. 17; rajoituspäätöksen jatko 2022–2026 s. 19; Kuolimon istutussuunnitelma s. 20; nieriäseuranta s. 21; Korpijärven alueen kuvaus s. 21; Korpijärven kalakannat ja istutukset s. 23; Korpijärven kalastus ja Mustanlammen rauhoitus s. 24; Pyhäveden valuma-alueen järvet s. 27; Pyhäveden kantatietojen puute ja istutukset s. 29; Pyhäveden istutussuunnitelma ja kunnostukset s. 31; virtavesien vaellusesteet s. 32; sähkökoekalastustulokset s. 33; istutusmäärät ja poikastiheydet s. 34; kutupesäinventointi s. 35; vaelluskalavesistön kalastusrajoitukset ja kunnostukset s. 36; kunnostuskärkikohteet s. 38; Partakosken kalastuskielto 2021–2025 ja valvonnan painopisteet s. 39
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta