Etusivu › Kalavedet › Haukivesi
Kalavedet · Etelä-Savo
Haukivesi — kalakannat ja saalistilastot
Haukivesi on Vuoksen vesistön keskusallas Varkauden ja Savonlinnan välissä, noin 51 500 hehtaaria vettä. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saaliit, istutusmäärät ja kantojen tila.
Pikavastaus
Haukiveden pääallas (n. 50 000 ha) kattaa noin 80 prosenttia koko kalatalousalueen vesipinta-alasta, ja kalasto on monipuolinen: kuha, ahven ja hauki ovat elinvoimaisia ja kannat vahvoja. Kaupallisessa kalastuksessa kuha on ylivoimaisesti tärkein saalislaji — sen saalismäärä nousi 16 738 kilosta 23 142 kiloon vuosina 2016–2019, kun taas ahventa saatiin vuosittain selvästi vähemmän. Muikkua pyydetään pääasiassa troolaamalla, 2–5 venekunnan voimin. Haukivesi on myös osa erittäin uhanalaisen järvilohen ja taimenen vaellusreittiä, ja kalatalousalue on esittänyt niiden suojaksi vähintään 80 millimetrin solmuväliä pinta- ja välivesiverkoille. Kuhaa ei enää juuri istuteta, koska luontainen lisääntyminen riittää, mutta taimenta istutetaan säännöllisesti kolmena eri ikäluokkana.
| Vesistö | Haukiveden pääallas (n. 50 000–51 500 ha), Vuoksen vesistön keskusallas; Joroinen, Varkaus, Rantasalmi, Savonlinna ja pieneltä osin Enonkoski |
|---|---|
| Kaupalliset kalastajat | 4 ryhmän 1. kalastajaa, arviolta n. 15 ryhmän 2. kalastajaa; tärkeimmät lajit muikku, kuha, ahven, made, hauki, lahna |
| Kuhasaalis, kaupallinen kalastus 2016 → 2019 | 16 738 kg → 23 142 kg (Luke 2021) |
| Ahvensaalis, kaupallinen kalastus 2016 → 2019 | 1 776 kg → 2 087 kg (Luke 2021) |
| Vapaa-ajan kalastuspäivät (1.9.2017–31.8.2018) | n. 82 553 vapakalastuspäivää, 1,602 päivää/vesihehtaari (Eskelinen ym. 2019) |
| Kuhan 1-kesäisten istutus 2010–2020 | on vaihdellut vuosittain, mutta selvässä laskussa viimeisimpinä havaintovuosina (Taulukko 4) |
| Uhanalaiset vaeltajat | erittäin uhanalainen järvilohi (keskeinen vaellusreitti pääaltaalla) ja taimen; erittäin uhanalaista Saimaan nieriää hyvin harvoin |
| Kalastuksenvalvonta | 11 valtuutettua kalastuksenvalvojaa alueella |
Näytä Haukivesi ja Immolanjärvi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Haukiveden pääallas — vahva kuha-ahven-hauki-kolmikko
Haukivesi on osa Vuoksen päävesistöaluetta ja sijoittuu Varkauden ja Savonlinnan väliin; vesipinta-alaa on yhteensä noin 51 500 hehtaaria, josta pääallas kattaa noin 50 000 hehtaaria eli noin 80 prosenttia koko kalatalousalueesta. Haukiveden kalatalousalue järjestäytyi 23.1.2019 ja sijoittuu Joroisten, Varkauden, Rantasalmen, Savonlinnan ja pieneltä osin Enonkosken kunnan alueelle.
Alueen järvet ovat pääosin humusjärviä, ja yli puolet on ekologiselta luokitukseltaan hyviä tai erinomaisia. Välttävään tilaan on luokiteltu Pieni ja Suuri Raudanvesi, Huruslahti, Siitinselkä-Vuoriselkä, Kotkanjärvi sekä runsaskalkkinen Kosulanlampi. Virtavesistä on luokiteltu vain Lautakankaanjoen alaosa ja Puikonkoski, molemmat hyvässä tilassa.
Kalasto on monipuolinen: kuha, ahven ja hauki ovat elinvoimaisia petokaloja, joiden kantoja vahvistaa myös keväinen verkkokielto, joka suojaa kevätkutuisia lajeja. Lahna-, särki- ja säynekannat ovat niin ikään runsaat. Muikkua esiintyy eniten alueen kaakkoisosassa, mutta kannat ovat vahvistuneet myös pohjois- ja luoteisosissa vedenlaadun parannuttua; kuoretta esiintyy paikoin runsaasti ja se on petokalojen tärkeä saalislaji. Muikun ja kuoreen yhteenlasketun biomassan koetaan pysyneen pääaltaassa vakiona, vaikka lajisuhteet vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Siikaa tavataan alueella harvakseltaan.
Kaupallinen kalastus — kuha ylivoimaisesti tärkein
Haukivedellä toimii 4 ryhmän 1. kaupallista kalastajaa ja arviolta noin 15 ryhmän 2. kalastajaa. Kaupallisesti tärkeimmät lajit ovat muikku, kuha, ahven, made, hauki, lahna ja muut särkikalat. Muikun kaupallisessa pyynnissä tärkein pyyntimuoto on trooli, jota avovesikaudella käyttää 2–5 venekuntaa; talvinuottaus soveltuu Haukivedelle heikosti epätasaisen pohjan vuoksi. Talvisin verkkokalastus on tärkein pyyntimuoto ja tärkein saalislaji on kuha — Saimaannorpan suojelun myötä avovesikauden pyynti on siirtynyt yhä enemmän rysäkalastukseen, jolla pyydetään kuhan lisäksi haukea, ahventa, lahnaa ja madetta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke 2021) mukaan lajikohtaiset kokonaissaaliit kehittyivät vuosina 2016–2019 näin: kuha 16 738 → 20 433 → 21 013 → 23 142 kg, lahna 4 754 → 8 054 → 6 916 → 7 316 kg, hauki 3 114 → 4 022 → 3 701 → 4 426 kg, ahven 1 776 → 1 305 → 2 047 → 2 087 kg ja made 1 679 → 2 094 → 2 720 → 1 989 kg. Kuha on siis kaupallisessa kalastuksessa kymmenkertainen ahveneen ja madeeseen verrattuna, ja sen saalismäärä on vielä kasvanut tarkastelujaksolla.
Vapaa-ajan kalastus on pääasiassa viehekalastusta: heittokalastus, uistelu ja pilkintä ovat suosituimmat muodot. Ajanjaksolla 1.9.2017–31.8.2018 Haukivedellä kalastettiin yhdellä vavalla 82 553 päivää, mikä on 1,602 päivää yhtä vesihehtaaria kohden (Eskelinen ym. 2019). Vapaa-ajan pyydyskalastus on kuitenkin vähentynyt viime vuosina, mihin norppa-asetuksen arvioidaan vaikuttavan; heinäkuusta eteenpäin muikun verkkopyynti on silti suosittu vapaa-ajan kalastusmuoto.
Järvilohi ja taimen — vaellusreitti ja suojaesitykset
Haukivesi on osa erittäin uhanalaisen järvilohen ja taimenen vaellusreittiä, ja molempia lajeja istutetaan kantojen elinvoimaisuuden palauttamiseksi mutta myös kalastusta varten. Haukiveden pääallas on äärimmäisen uhanalaisen järvilohen keskeinen vaellusreitti, minkä vesialueen omistajien suositellaan ottavan huomioon kalastuksen järjestämisessä — omistajat voivat halutessaan rajoittaa kalastusta vaellusreittien kapeikkoalueilla. Erittäin uhanalaista Saimaan nieriää tavataan alueella hyvin harvoin. Harjus on aikoinaan lisääntynyt ainakin Varkauden koskissa, mutta siitä ei ole viime vuosina tehty havaintoja.
Uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi kalatalousalue esittää pinta- ja välivesiverkkokalastuksessa käytettäväksi solmuväliksi vähintään 80 millimetriä — rajoitus ei koskisi alle 21 millimetrin muikkuverkkoja. Lisäksi esitetään vapakalastuksen saaliskiintiöksi yhtä lohikalaa (rasvaeväleikattu taimen tai järvilohi) vuorokautta kohti. Kyse on suunnitelman esityksistä, ei vielä voimassa olevista säännöistä.
Istutukset — kuha vähenee, taimen jatkuu
Kuha lisääntyy Haukivedellä luontaisesti ja kanta on vahva, minkä vuoksi istuttamiselle ei nähdä juuri tarvetta: 1-kesäisten kuhien istutusmäärä on pienentynyt selvästi 2010-luvun aikana. Kaavion mukaan (s. 17) istutusmäärät olivat 2010-luvun alkupuoliskolla useana vuonna moninkertaisia viimeisimpiin havaintovuosiin verrattuna, joina istutusmäärä on jäänyt selvästi pienemmäksi.
Taimenta sen sijaan istutetaan Haukivedelle vuosittain kolmena ikäluokkana — 2-kesäisenä, 2-vuotiaana ja 3-vuotiaana — ja viivästysistutukset ovat toimineet hyvin kalastuksen näkökulmasta; niillä pyritään ohjaamaan kalastuspainetta pois luonnonperäisistä uhanalaisista kannoista, ja kalastusta varten istutetuilta taimenilta poistetaan rasvaevä. Suunnitelma ei anna tarkkoja vuosikohtaisia poikasmääriä ikäluokittain, joten niitä ei tähän toisteta.
Muista lajeista järviharjusta voidaan harkita istutettavan pääaltaan vesiin, ja ankeriasta voidaan istuttaa alueelle. Siikaa voitaisiin istuttaa pääaltaalle, mikäli sen loisettuminen tulevaisuudessa vähenee.
Pienet järvet — hyviä siikavesiä ja yksi kunnostettu lampi
Haukiveden pohjoisosassa on useita hyvän vedenlaadun järviä ja lampia, joihin on istutettu siikaa onnistuneesti: mm. Siikajärvi (9 ha), Valkealampi (7,3 ha), Tervalampi (7,9 ha), Hepolampi (5,8 ha), Pitkäjärvi (79 ha), Pieni-Silmunen (7 ha), Ahvenlampi (5 ha) ja Kilpijärvi (51 ha). Yleinen istutussuositus hyvillä siikavesillä on noin 10–20 yksilöä hehtaarille (1-kesäinen poikanen) 2–3 vuoden välein; erittäin tuottavilla vesillä, joissa luontaista lisääntymistä ei tapahdu, tiheyttä voidaan nostaa enintään noin 40–50 yksilöön hehtaarilla (Kivinen 2021). Kalatalousalueen eteläosissa myös Loikansaaren ja Tammenlahden järvet — Säynejärvi, Lahnanen, Jouhenjärvi, Kortejärvi, Pitkäjärvi, Kurenjärvi ja Särkijärvi — sekä Suuri-Mieloo lukeutuvat hyviin siikajärviin.
Pääaltaan pohjoispuolella sijaitseva Immolanjärvi (102 ha) poikkeaa muista: se on matala ja lievästi rehevöitynyt, keskisyvyydeltään noin 2 metriä. Järvelle on rakennettu pohjapato myllypuron yläpuolelle estämään haitallista vedenpinnan alenemista, ja pato on toiminut odotetusti — kasvillisuuden umpeenkasvu on pysähtynyt ja järven ekologinen tila on parantunut vuoden 2021 maastokartoituksen mukaan.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Kaupallisen kalastuksen saaliit ja vapaa-ajan kalastuspäivät eivät ole vertailukelpoisia lukuja. Ensimmäinen on Luken keräämä kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis kilogrammoina, jälkimmäinen kalastustiedustelun arvio vapaa-ajankalastajien pyyntipäivistä — eri menetelmä, eri asia mitattuna.
- Nordic-koeverkkokalastuksen (Eurofins Ahma Oy 2021) tarkkoja yksikkösaalislukuja ei ole tässä toistettu, koska suunnitelman kaavio ei avaudu tekstinä luotettavasti sivunumeroineen jaoteltavaksi — vain sanallinen tulos (ahvenkalojen osuus runsas) on varmennettavissa.
- Osa säätelystä on vasta esitys. 80 millimetrin solmuväli ja vapakalastuksen saaliskiintiö eivät ole suunnitelman mukaan vielä voimassa olevia sääntöjä. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Haukivesistä
Onko Haukivedellä hyvä kuhakanta?
Kyllä. Kuha lisääntyy Haukivedellä luontaisesti ja kanta on alueen vahvin petokalakanta. Kaupallisen kalastuksen kuhasaalis nousi 16 738 kilosta 23 142 kiloon vuosina 2016–2019, ja kanta on niin vahva, ettei istutuksille nähdä juuri tarvetta — 1-kesäisten kuhien istutusmäärä onkin pienentynyt selvästi 2010-luvun kuluessa.
Mitä uhanalaisia lajeja Haukivedessä on?
Haukivesi on osa erittäin uhanalaisen järvilohen ja taimenen vaellusreittiä, ja pääallas on järvilohen keskeinen vaellusreitti. Erittäin uhanalaista Saimaan nieriää tavataan hyvin harvoin, ja harjuksesta ei ole viime vuosina tehty havaintoja, vaikka se on aikoinaan lisääntynyt Varkauden koskissa.
Kannattaako Haukivedellä muikkua vai kuhaa tavoitella?
Molempia pyydetään kaupallisesti, mutta eri tavoin: muikkua troolataan avovesikaudella 2–5 venekunnan voimin, kun taas kuha on talvisen verkkokalastuksen tärkein saalislaji ja avovesikaudella yhä enemmän rysäsaalista Saimaannorpan suojelun vuoksi. Kuha on kaupallisessa kokonaissaaliissa selvästi suurin yksittäinen laji.
Miksi Haukivedellä esitetään 80 millimetrin verkkojen solmuväliä?
Kalatalousalue esittää sitä suojaamaan uhanalaisia vaelluskaloja, järvilohta ja taimenta, pinta- ja välivesiverkkokalastuksessa. Esitys ei koskisi alle 21 millimetrin muikkuverkkoja, ja lisäksi ehdotetaan vapakalastuksen saaliskiintiöksi yhtä rasvaeväleikattua lohikalaa vuorokaudessa. Kyse on suunnitelman esityksestä, ei vielä voimassa olevasta säännöstä.
Onko Haukiveden pienissä järvissä hyviä siikavesiä?
On. Pääaltaan pohjoisosan järviin, kuten Siikajärveen, Pitkäjärveen ja Kilpijärveen, on istutettu siikaa onnistuneesti, ja myös eteläosan Loikansaaren ja Tammenlahden järvet lukeutuvat hyviin siikavesiin. Yleinen istutussuositus on 10–20 yksilöä hehtaarille 2–3 vuoden välein.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Haukiveden kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma — kalatalousalueen järjestäytyminen ja kunnat s. 4; pinta-ala ja vesistön kuvaus s. 4–5; ekologinen luokitus s. 5; kalakannat ja lajien tila s. 6–7; kaupallisten kalastajien määrä ja tärkeimmät lajit s. 7; muikun troolaus s. 8; Taulukko 2, lajikohtaiset kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliit 2016–2019 s. 9; vapaa-ajan kalastuspäivät (Eskelinen ym. 2019) s. 9; solmuväli- ja saaliskiintiöesitykset sekä järvilohen vaellusreitti s. 14; istutusperiaatteet, harjus, siika ja ankerias s. 16; kuhan istutustarpeen väheneminen ja Taulukko 4 (kuhaistutukset 2010–2020) s. 16–17; taimenistutusten ikäluokat s. 17; siikaistutussuositus (Kivinen 2021) s. 19–20; pohjoisosan siikajärvet ja Immolanjärven kunnostus s. 20; eteläosan siikajärvet s. 20; kalastuksenvalvojien määrä s. 20.
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta