Etusivu › Kalavedet › Järviseutu

Kalavedet · Etelä-Pohjanmaa

Järviseutu — kalakannat ja saalistilastot

Järviseudun kalatalousalueen selkäranka on Lappajärvi, Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja alueen ainoa merkittävä kaupallisen kalastuksen kohde. Evijärvi ja Alajärvi ovat rehevämpiä sivujärviä. Tällä sivulla on se, mitä kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saalismäärät, kalastajien omat arviot kantojen tilasta ja vuoden 2026 alusta voimaan tuleva pyyntisäätely.

Näytä Lappajärvi, Evijärvi ja Alajärvi kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Kuha — Lappajärven tärkein ja tarkimmin säädelty laji

Kuha on Lappajärven kalataloudellisesti merkittävin laji, erityisesti kaupalliselle kalastukselle: kaupalliset kalastajat ovat saaneet sitä vuosina 2017–2020 keskimäärin 40 400 kiloa vuodessa, moninkertaisesti enemmän kuin muita lajeja. Vuonna 2015 pyydetyistä kuhista otettujen suomunäytteiden mukaan kuha kasvaa Lappajärvessä hyvin ja saavuttaa nykyisen 42 senttimetrin alamitan keskimäärin viiteen ikävuoteen mennessä; 4-vuotiaana pituus on hieman alle 400 mm ja 5-vuotiaana lähelle 450 mm.

Verkon solmuvälillä on suora vaikutus saaliskuhan kokoon: 50 millimetrin solmuvälillä suurin pyyntiteho kohdistuu 45-senttiseen kuhaan, 55 millimetrin solmuvälillä 48-senttiseen. Koska Lappajärvellä pyynti tapahtuu pääosin 50 millimetrin verkoilla, valtaosa kuhista pyydetään suunnitelman mukaan todennäköisesti ennen ensimmäistä sukukypsyysikää — koiraat tulevat sukukypsiksi noin 4-vuotiaina, naaraat 5–6-vuotiaina ja vasta noin 450–500 mm pituisina.

⚠️ Kalastustiedustelun mukaan kuhakannan tila on vaihdellut nopeasti: vuonna 2018 yli puolet vastanneista piti kantaa vähintään runsaana, vuonna 2020 enää noin kolmannes, ja vuoden 2021 aikana kuhakannan tilan arvioitiin heikentyneen edelleen sekä verkko- että vapakalastajien saaliiden ollessa selvästi keskitasoa pienempiä.

Solmuväli- ja mittasäätely vuoden 2026 alusta

Suunnitelman toimenpiteiden mukaan Lappajärvellä rajoitetaan alle 55 millimetrin solmuvälin verkkojen käyttöä yli neljän metrin syvyisessä vedessä vuoden 2026 alusta, kohoilla pintaveteen ankkuroituja muikkuverkkoja lukuun ottamatta. Poikkeuksena sallitaan 50–54 millimetrin verkkoja enintään 240 metriä kalastajaa kohden — myönnytys, joka mahdollistaa siian verkkopyynnin ilman että koko järvi siirtyy kerralla 55 millimetriin.

Samalla kuhan alamitta nousee nykyisestä 42 senttimetristä 45 senttimetriin, ja suosituksena otetaan käyttöön 70 senttimetrin ylämitta: yli 70-senttiset elävät kuhat suositellaan vapautettaviksi. Vuodesta 2019 rauhoitettuna ollutta Pihlajasaaren kuhien kutualuetta esitetään siirrettäväksi nykyisestä 1.6.–31.7. ajankohdasta kudun pääajankohtaan 15. toukokuuta–15. heinäkuuta Myös yksittäisen verkkojadan enimmäispituudeksi esitetään 240 metriä koko järvellä.

Ahven ja hauki — vakaa selkäranka

Lappajärven verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaalis on viime vuosina ollut keskimäärin 830 grammaa verkkoa kohden, ja kalasto on pysynyt ahvenkalavoittoisena — suunnitelman mukaan pieni yksikkösaalis kertoo hyvästä kalaston tilasta. Petokalojen osuus koekalastussaaliista on vaihdellut noin 30 prosentin molemmin puolin, tosin laskusuuntaisena viimeisimmässä koekalastuksessa.

Ahvenen ja hauen kannanhoidon tavoitteena on säilyttää nykyinen tila: kaupalliset kalastajat ovat saaneet haukea keskimäärin 5 400 kiloa ja ahventa 4 000 kiloa vuosittain 2017–2020. Kutualueiden — umpeenkasvaneiden lahdenpohjukoiden ja jokisuistojen — säilyminen ja ennallistaminen on suunnitelmassa nimetty keskeiseksi keinoksi, sillä osa niistä on heikentynyt ruoppausten seurauksena. Lappajärven merkittävimpiin saalislajeihin kuuluu myös made, jota kaupalliset kalastajat pyytävät kuhan, hauen, ahvenen ja siian ohessa.

Siika — istutusten varassa heikkenevä kanta

Siika lisääntyy Lappajärvessä vain vähäisessä määrin luontaisesti, ja istutuskalat ovat muodostaneet valtaosan kalastajien saaliista. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana siikasaalis on pienentynyt samalla kun kuhasaalis on kasvanut — sama ilmiö on suunnitelman mukaan nähty monissa muissakin Suomen järvissä, eikä syytä siihen toistaiseksi tunneta. Kalastajien oma arvio on karu: 70 prosenttia vuonna 2020 vastanneista piti siikakantaa heikkona tai olemattomana, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

Kantaa ylläpidetään säännöstelyn velvoiteistutuksina: Lappajärveen istutetaan nykyisin vuosittain 180 000 kappaletta siian 1-kesäisiä poikasia.

Muikku, kuore, särki ja lahna — hyödyntämätön potentiaali

Muikku ja kuore ovat Lappajärven merkittävimmät ulappalajit. Muikku on kuhan ohella Suomen tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta siihen kohdistuva kalastus on suunnitelman mukaan Lappajärvessä pientä ja sitä olisi todennäköisesti mahdollista lisätä. Kuoreen kannan tilasta ei ole tietoa, eikä sen raaka-aineen arvo ole kattanut kalastuksen kuluja; tavoitteena on lisätä kaupallista kuorekalastusta, mikä kuitenkin edellyttää markkinatilanteen muutosta.

Särki ja lahna ovat runsaslukuisia Lappajärvessä. Särjen keskikoko on pienentynyt, ja määrän oletetaan sen myötä kasvaneen. Lahnaan kohdistuva kalastus on nykyisin pientä, ja tavoitteena on kasvattaa sitä markkinoiden niin salliessa. Suunnittelukaudella kalatalousalue pyrkii kasvattamaan juuri muikun, särjen, lahnan ja kuoreen osuutta kaupallisen kalastuksen saaliissa.

Taimen, järvilohi ja harjus — istutusten varassa

Kalastajien tiedustelun mukaan taimenkantaa pidettiin heikkona: 86 prosenttia vuonna 2020 vastanneista arvioi kannan heikoksi, kun vuonna 2018 jopa 95 prosenttia piti sitä kadonneena tai heikkona — suunta saattaa siis olla lievästi parempaan. Järvilohi- ja järvitaimenkanta ovat suunnitelman mukaan lähes kokonaan istutustoiminnan varassa: Lappajärveen istutetaan vuosittain 3 000 kappaletta taimenen 2-vuotiaita poikasia ja Savonjokeen 3 000 kappaletta 1-vuotiaita poikasia, järvitaimenessa käytetään paikallista kantaa tai Rautalammen reitin kantaa ja järvilohessa Vuoksen kantaa. Harjuskantaa on tuettu istutuksilla viime vuosikymmenen aikana, mutta laji esiintyy Lappajärvessä yhä harvalukuisena, ja istutusten jatkamista arvioidaan lähitulevaisuudessa uudelleen.

Alueen virtavesistä Alajärveen laskevassa Kuninkaanjoessa esiintyy suunnitelman mukaan luonnonvarainen taimenkanta — joki on sekä kalataloudellisesti että maisemallisesti arvokas, joskin hajakuormituksen ja turvetuotannon vaikutuksen alainen.

Evijärvi ja Alajärvi — rehevät sivujärvet

Kaupallista kalastusta on Lappajärven lisäksi harjoitettu pienimuotoisesti myös Evijärvellä ja Alajärvellä, pääosin hoitokalastuksen muodossa särkikaloihin kohdistuen; Evijärvellä myös haukeen. Evijärven Kniivilänlahdella ja Jokisuunlahdella tehtiin verkkokoekalastus vuosina 2014 ja 2019: vuoden 2014 suuri yksikkösaalis ja saaliin särkikalavaltaisuus kertovat vesistön rehevästä tilasta, kun taas vuoden 2019 koekalastuksen yksikkösaalis oli puolet pienempi — ero selittyy kuitenkin pitkälti koekalastuksen myöhäisellä ajankohdalla (lokakuu), joten tuloksia ei suunnitelman mukaan voi suoraan verrata.

Alajärven verkkokoekalastusten (2007, 2010, 2014, 2016 ja 2019) tulokset kertovat niin ikään vesistön rehevästä tilasta, särkikalavaltaisuudesta ja ilmeisestä hoitokalastustarpeesta, joskin petokalojen osuus on kasvanut vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Kaupallinen kalastus — kaksi luokkaa, kasvava toimiala

Kaupalliset kalastajat jaetaan I-luokkaan (kalanmyynnin vuotuinen liikevaihto yli 10 000 euroa) ja II-luokkaan (kaikki muut). Vuonna 2020 Lappajärvellä oli 9 I-luokan ja 45 II-luokan kaupallista kalastajaa, ja toimiala on ollut viime vuosina kasvujohteista: uusia kalastajia on tullut lisää ja pyyntiponnistus on kasvanut, mikä on suunnitelman mukaan nostanut huolta kuhakannan kalastuskestävyydestä. Tavoitteena on, että suunnittelukaudella alueella säilyy 5–10 I-ryhmän ja 30–50 II-ryhmän kaupallista kalastajaa. Lappajärvessä on lisäksi noin 3 800 hehtaarin kokoinen valtion omistama yleisvesialue, jonka pyydyslupia hallinnoi Metsähallitus.

Usein kysyttyä Järviseudusta