Etusivu › Kalavedet › Parikkalan ja Rautjärven vedet
Kalavedet · Etelä-Karjala
Parikkalan ja Rautjärven vedet — kalakannat ja saalistilastot
Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahden kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma kattaa myös Torsanjärven valuma-alueen ja entisen Rautjärven kalastusalueen vedet — Torsan, Sarajärven, Kivenkänän ja Pien-Rautjärven. Tällä sivulla on se, mitä niistä on virallisesti mitattu: koeverkkokalastusten yksikkösaaliit, istutusmäärät ja hoitokalastussaaliit. Alueen tunnetuimmasta erikoisuudesta, Hiitolanjoen järvilohesta ja Simpelejärven kuhakannasta, kerrotaan tarkemmin erillisellä Etelä-Karjalan kalavedet -sivulla.
Pikavastaus
Torsanjärven valuma-alueella ahven on koeverkkokalastusten mukaan Torsan yleisin kala lähes kaikilla syvyysvyöhykkeillä, ja suunnitelma tavoittelee muikusta vesistön tärkeintä kalalajia niin, että petokalojen osuus pysyy vähintään 20 prosentissa. Järvitaimenta on istutettu Torsaan 5 158 ja Sarajärveen 1 000 kappaletta 2010-luvulla, ja pikkujärviin on levitetty kymmeniä tuhansia siian ja kuhan poikasia — Kivenkänään esimerkiksi 11 147 kuhaa, minkä osakaskuntakysely arvioi onnistuneeksi. Entisen Rautjärven kalastusalueen Pien-Rautjärvellä suunta on toisenlainen: järvi on ekologiselta tilaltaan välttävä ja kalastuslupien myynti on romahtanut kolmessa vuosikymmenessä, mutta koeverkkokalastuksissa särkikalojen osuus on silti laskenut ja petokalojen noussut vuosina 2015–2018.
| Vesistö | Torsanjärven valuma-alue (Torsa, Ahjärvi, Kivenkänä, Sarajärvi) ja entisen Rautjärven kalastusalueen Pien-Rautjärvi ja Suuri Rautjärvi, Parikkalan ja Rautjärven kunnat |
|---|---|
| Torsan koeverkkokalastus 2014 ja 2019 | ahven Torsan merkittävin kala lähes kaikilla syvyysvyöhykkeillä; muikku kohtalainen, särki heikko |
| Järvitaimenistutukset 2010–2018 | Torsaan 5 158 kpl, Sarajärveen 1 000 kpl (2010) |
| Pikkujärvien siika- ja kuhaistutukset 2010–2018 | yhteensä 25 018 planktonsiikaa ja 26 197 kuhaa; mm. Kivenkänä 13 648 siikaa / 11 147 kuhaa, Ahjärvi 1 489 siikaa / 12 650 kuhaa |
| Sarajärven hoitokalastus 2009–2014 | 7 000 kg: särkeä 36,2 %, lahnaa 33,6 %, salakkaa 16,2 %, kuoretta 9,4 %, ahventa 3,8 %, kiiskeä 0,8 % |
| Kalastusluvat Torsanjärvellä (2019) | 350 verkkolupaa alueelle, Torsan viehelupia 30 kpl vuosittain |
| Pien-Rautjärven lupamyynti 1989 → 2018 | verkot 340 → 84, katiskat 416 → 84, koukut 40 → 0, vieheluvat 0 → 30 |
| Pien-Rautjärven koeverkkokalastus 2015–2018 | särkikalojen biomassaosuus 61,2 % → 52,4 %, petokalojen 23,1 % → 26,6 % |
Näytä Torsa, Sarajärvi ja Suuri Rautjärvi ja Pien-Rautjärvi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Torsanjärven valuma-alue — Torsa, Ahjärvi, Kivenkänä ja Sarajärvi
Kalatalousalueen neljästä pääosasta Torsanjärven valuma-alue (03.05) jakautuu seitsemään osa-alueeseen. Suurimmat järvet ovat Torsa (Torsan lähialue, 1 646 hehtaaria, 14 järveä), Ahjärvi (Ahjoen valuma-alue), Kivenkänä (Torsanjoen valuma-alue) ja Sarajärvi (Savajoen valuma-alue, 542 hehtaaria, 20 järveä). Vesialueet omistaa kuusi osakaskuntaa, ja järvien ja jokien ekologinen luokitus on pääosin erinomainen tai hyvä — ainoastaan Änikän ekologinen tila on tyydyttävä.
Sama kalatalousalue kattaa myös Simpelejärven ja Hiitolanjoen, joissa elää Suomen viimeinen luonnonvarainen järvilohikanta ja joissa kuha on noussut alueen ykköslajiksi; niistä kerrotaan tarkemmin Etelä-Karjalan kalavedet -sivulla. Tämä sivu keskittyy Torsanjärven valuma-alueeseen ja entisen Rautjärven kalastusalueen vesiin, joita ei ole vielä koottu muualle.
Torsan kalasto — ahven hallitsee, muikku tavoitelajina
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n koeverkkokalastuksissa vuosina 2014 ja 2019 Torsan pohjoispäästä tavattiin ahventa, kiiskeä, haukea, kuhaa, särkeä, lahnaa, salakkaa, muikkua, kuoretta, siikaa ja madetta. Ahven on suunnitelman mukaan Torsan merkittävin kala lähes kaikilla syvyysvyöhykkeillä, ja petojen osuus saaliista koostui lähinnä petoahvenista. Muikun kanta arvioitiin kohtalaiseksi ja särjen heikoksi. Suunnitelma asettaa Torsalle tavoitteeksi, että vesistön tärkein kalalaji on muikku ja petokalojen osuus pysyy vähintään 20 prosentissa kalaston koostumuksesta.
Järvitaimenta on istutettu Torsaan 5 158 kappaletta (2–3-vuotiaita) vuosina 2010–2018 ja Sarajärveen 1 000 kappaletta (2-vuotiaita) vuonna 2010. Rasvaeväleikattuja järvitaimenen istukkaita saa suunnitelman mukaan istuttaa Torsanjärveen vielä vuoteen 2023 asti, minkä jälkeen alueella pyritään samaan tapaan kuin Hiitolanjoella siihen, että kanta lisääntyy jatkossa luontaisesti.
Kivenkänä ja seitsemän muuta — pikkujärvien massaistutukset
Torsanjärven valuma-alueen pienempiin järviin on istutettu vuosina 2010–2018 yhteensä 25 018 yksikesäistä planktonsiikaa ja 26 197 yksikesäistä kuhaa. Suurimmat yksittäiset istutukset on tehty Kivenkänään (13 648 siikaa ja 11 147 kuhaa) ja Ahjärveen (1 489 siikaa ja 12 650 kuhaa); muita istutusjärviä ovat Särkijärvi, Nousiinjärvi, Pieni Tervalampi, Kumpulampi, Vihtari ja Änikkä, johon on istutettu 2 400 kuhaa mutta ei siikaa. Osakaskuntatiedustelun (2019) mukaan juuri Kivenkänän kuhaistutukset ovat tuottaneet tulosta.
Sarajärven hoitokalastus ja kalastuksen luvat
Sarajärvellä tehtiin vuosina 2009–2014 hoitokalastuksia rysillä ja nuotalla, ja kokonaissaalis oli 7 000 kilogrammaa. Saalis koostui särjestä (36,2 %), lahnasta (33,6 %), salakasta (16,2 %), kuoreesta (9,4 %), ahvenesta (3,8 %) ja kiiskestä (0,8 %); lisäksi saaliissa oli mukana runsaasti kuhaa, haukea ja petoahventa sekä siikaa ja muikkua.
Torsa ja Sarajoki Alusjärveen asti on luokiteltu vaelluskalavesistöksi: koski- ja virta-alueilla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty myös vesialueen omistajalta, ja viehekalastus vaatii vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan luvan. Osakaskuntakyselyn (2019) mukaan alueelle on myyty 350 verkkolupaa, ja Torsan viehelupia on myyty vuosittain 30 kappaletta. Kun Hiitolanjoen koskien ennallistaminen valmistuu, suunnitelma ehdottaa ELY-keskukselle lisäksi uusia ajallisia kalastuskieltoja Torsanjoen suulle Pien-Torsalla, Simolansalmeen ja Torsanjärveen laskevien jokien suualueille loka–marraskuussa ja kesäkuussa; samaan aikaan tehdään virtavesikunnostuksia Sara- ja Torsanjoessa.
Torsanjärveen laskevat virtavedet on nimetty suunnitelmassa koko kalatalousalueen kalataloudellisesti merkittävimmäksi alueeksi yhdessä Hiitolanjoen kanssa, koska ne toimivat Laatokan järvilohen ja taimenen vaellus- ja lisääntymisalueina — vaikka mitattu järvilohitieto koskee lähinnä Hiitolanjokea itseään.
Entisen Rautjärven kalavedet — Pien-Rautjärvi ja Suuri Rautjärvi
Kalatalousalueen nimessä oleva Rautjärvi ei tässä tarkoita Rautjärven kunnan omaa Rautjärvi-nimistä järveä Vuoksen alueella, vaan Parikkalan Saaren suunnalla sijaitsevia Tyrjänjärven-Pien-Rautjärven ja Suuri Rautjärven valuma-alueita — entisen Rautjärven kalastusalueen vesiä. Suunnitelman mukaan Pien-Rautjärvi, Lahdenpohja ja Suur-Rautjärven pohjoisosa olivat vuonna 2019 ekologiselta tilaltaan välttäviä; tavoitteena on, että Pien-Rautjärven tila nousee välttävästä tyydyttävään vuoteen 2027 mennessä. Alueen liitetaulukoiden mukaan Tyrjänjärven-Pien-Rautjärven valuma-alue kattaa 1 204 hehtaaria ja 20 järveä, ja Suuri Rautjärven valuma-alue jakautuu neljään osa-alueeseen — Lahdenpohjan alueeseen, Suurten Rautjärvien valuma-alueeseen (542 hehtaaria, 17 järveä) sekä Pienen Vääräjoen ja Vääräjien valuma-alueisiin.
Saaren osakaskunnan alueen lupamyynti on laskenut voimakkaasti kolmessa vuosikymmenessä: verkkolupia myytiin 340 kappaletta vuonna 1989, enää 38 vuonna 2008 ja 84 vuonna 2018; katiskalupia 416 → 380 → 84 ja koukkulupia 40 → 40 → 0. Ainoastaan vieheluvat ovat yleistyneet, 0 kappaleesta 30 kappaleeseen. Osakaskunnat ovat hoitokalastaneet vajaasti hyödynnettyä kalastoa Simpelejärveltä ja Pien-Rautjärveltä noin 5 000 kiloa vuodessa järveä kohden, ja Kalasta hyödyksi -hankkeessa Pien-Rautjärveä kunnostettiin vuosina 2018–2019 poistamalla ravinteita hoito- ja tehokalastuksen sekä vesikasvien niiton avulla.
Koeverkkokalastuksissa Pien-Rautjärven kalasto on samalla tasapainottumassa: särkikalojen osuus biomassasta laski 61,2 prosentista 52,4 prosenttiin vuosina 2015–2018, kun taas petokalojen osuus nousi 23,1 prosentista 26,6 prosenttiin — jälkimmäinen luku on kerrottu tarkemmin Etelä-Karjalan kalavedet -sivulla.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Menetelmät eivät ole vertailukelpoisia. Sarajärven hoitokalastussaalis, Pien-Rautjärven koeverkkokalastuksen biomassaosuudet ja osakaskuntien lupamyyntitilastot mittaavat kolmea eri asiaa, eikä niitä pidä asettaa samaan taulukkoon.
- Osa säätelystä on vielä ehdotus. Torsanjoen suun ja Torsanjärveen laskevien jokien kalastuskiellot tulevat ELY-keskuksen päätettäväksi vasta, kun Hiitolanjoen koskien ennallistaminen valmistuu.
- Kalatalousalueen Simpelejärvestä ja Hiitolanjoesta — Suomen viimeisestä luonnonvaraisesta järvilohikannasta ja kuhan noususta järven ykköslajiksi — kerrotaan tarkemmin Etelä-Karjalan kalavedet -sivulla.
- Luvut ovat pääosin vuosilta 2009–2019. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Parikkalan ja Rautjärven vedetstä
Onko Torsanjärvellä hyvä kuhakanta?
Torsanjärven valuma-alueen pikkujärviin on istutettu 2010-luvulla yhteensä 26 197 yksikesäistä kuhaa, ja suurin yksittäinen istutus, 11 147 kuhaa Kivenkänään, on osakaskuntatiedustelun (2019) mukaan tuottanut tulosta. Itse Torsassa muikku ja ahven ovat silti tärkeämpiä: suunnitelma tavoittelee muikusta vesistön ykköslajia niin, että petokalojen osuus pysyy vähintään 20 prosentissa.
Mikä kala on Torsan yleisin saalis?
Koeverkkokalastusten mukaan ahven on Torsan merkittävin kala lähes kaikilla syvyysvyöhykkeillä, ja myös petokalasaalis koostuu suunnitelman mukaan lähinnä petoahvenista. Muikkukanta on arvioitu kohtalaiseksi, särkikanta heikoksi.
Onko Pien-Rautjärvi sama järvi kuin Rautjärven kunnan Rautjärvi?
Ei. Kalatalousalueen nimen Rautjärvi viittaa tällä sivulla Parikkalan Saaren suunnan Tyrjänjärven-Pien-Rautjärven ja Suuri Rautjärven valuma-alueisiin eli entisen Rautjärven kalastusalueen vesiin. Rautjärven kunnan oma, samanniminen järvi sijaitsee eri puolella kalatalousaluetta, Vuoksen alueella.
Kannattaako Sarajärvellä kalastaa?
Sarajärven vuosien 2009–2014 hoitokalastussaalis, 7 000 kiloa, koostui pääosin särjestä (36,2 %) ja lahnasta (33,6 %); ahventa saaliista oli vain 3,8 prosenttia. Mukana oli kuitenkin myös runsaasti kuhaa ja haukea, vaikka niiden osuutta ei ole eritelty prosentteina.
Onko Torsanjärvellä kalastusrajoituksia?
Torsa ja Sarajoki Alusjärveen asti on luokiteltu vaelluskalavesistöksi, mikä kieltää onkimisen ja pilkkimisen koski- ja virta-alueilla myös vesialueen omistajalta ja vaatii viehekalastukseen luvan. Laajemmat, koko Torsanjärveä koskevat kalastuskiellot ovat suunnitelmassa vasta ehdotuksia, jotka toteutetaan Hiitolanjoen koskien ennallistamisen valmistuttua.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahden kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma — Torsanjärven valuma-alueen osa-aluetaulukko ja ekologinen tila s. 8; Torsan koeverkkokalastus, petokalasaalis ja taimenistutukset s. 10; pikkujärvien siika- ja kuhaistutustaulukko sekä Kivenkänän tuloksellisuus s. 11; kalastuksen luvat, vaelluskalavesistöluokitus ja Sarajärven hoitokalastussaalis s. 12; Torsan tavoitelaji ja petokalaosuustavoite s. 13; kalastuksen säätelyehdotukset ja virtavesikunnostukset s. 14; istutussuunnitelma s. 15; Simpelejärven alueen ekologinen tila (Pien-Rautjärvi, Suur-Rautjärvi) s. 18; Pien-Rautjärven ekologinen tavoite 2027 s. 23; Pien-Rautjärven lupamyyntitaulukko (Saaren osakaskunta) s. 21; hoitokalastus ja Kalasta hyödyksi -hanke s. 22; Tyrjänjärven-Pien-Rautjärven ja Suuri Rautjärven valuma-aluetaulukot (Liite 2) s. 47; Pien-Rautjärven koeverkkokalastuksen biomassaosuudet (Liite 3) s. 50
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta