Etusivu › Kalavedet › Puruvesi
Kalavedet · Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
Puruvesi — kalakannat ja saalistilastot
Puruvesi on Saimaan kirkasvetisin ja karuin osa — huippuoligotrofinen 416 neliökilometrin selkävesi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: muikun asema, harjuksen oman kannan tila ja kaupallisen kalastuksen mitatut saaliit.
Pikavastaus
Puruveden kalatalouden selkäranka on muikku, jolla on EU:n myöntämä maantieteellinen nimisuoja vuodesta 2013 — ammattikalastajat pyysivät sitä ja hottamuikkua vuosina 2016–2018 yhteensä 962 744 kiloa, ja talvinuottauksella on historiaa 1300-luvulle asti. Puruveden oma harjuskanta on sen sijaan heikentynyt selvästi eteläosissa, vaikka rauhoitusalueita on ollut jo kuusi vuotta — Luonnonvarakeskuksen nuottauksissa 2017 ja 2018 täysikasvuisia harjuksia löytyi vain harvoista koealoista, ja laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Kuha ei sen sijaan menesty juuri pääaltaalla, koska Puruvesi on liian kirkasvetinen sille — kanta on onnistunut vain valuma-alueen pienvesissä. Järvitaimen ja järvilohi ovat molemmat täysin istutusten varassa: vuosina 2015–2019 taimenia istutettiin 63 489 ja lohia 5 225 kappaletta.
| Vesistö | Puruvesi, Vuoksen vesistön osa, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa; vesiala 416 km² (Suomen 11. suurin järvi), keskisyvyys 8,8 m, syvin kohta 61 m |
|---|---|
| Muikku | kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala; EU:n myöntämä maantieteellinen nimisuoja (SMM) vuodesta 2013 |
| Kaupallinen saalis 2016–2018 | muikkua ja hottamuikkua yhteensä 962 744 kg; kaupallisia kalastajia hieman yli 40 |
| Harjus | Puruveden oma, perinnöllisesti erottuva kanta; luokiteltu silmälläpidettäväksi ja heikentynyt eteläosissa rauhoitusalueista huolimatta |
| Kuha | ei sovellu juuri Puruveden pääaltaaseen; onnistunut sen sijaan valuma-alueen pienvesissä kuten Kuonanjärvi ja Suuri Vehkajärvi |
| Järvitaimen ja järvilohi | täysin istutusten varassa; 2015–2019 istutettiin 63 489 taimenta ja 5 225 lohta |
| Viehekalastuskysely 2017 | 73 vastausta; Hummonselkä suosituin kalastuspaikka (45 % vastaajista) |
| Alamitat | kuha 42 cm, harjus 35 cm (rauhoitus 1.4.–31.5.), järvitaimen 50 cm, järvilohi ja nieriä 60 cm |
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Muikku ja talvinuotta — Puruveden kalatalouden ydin
Puruvesi on Saimaan päävirtaamasta erillään oleva, poikkeuksellisen karu osa: huippuoligotrofinen nuottaruohotyypin järvi, jonka veden laatu on erinomainen ja ravinnepitoisuudet alhaisia. Vesiala on 416 km², mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman järven, keskisyvyys on 8,8 metriä ja syvin kohta 61 metriä. Järvessä on 850 saarta, joiden yhteispinta-ala on 5 284 hehtaaria eli 12,7 prosenttia koko vesialasta.
Kalataloudellisesti tärkein laji on muikku, joka on kaupallisen kalastuksen päälaji ja jolla on EU:n myöntämä maantieteellinen nimisuoja (SMM) vuodesta 2013. Kaupallista kalastusta harjoitetaan kalatalousalueella ainoastaan Puruvedellä, ja se kohdistuu pääasiassa muikkuun, jota pyydetään nuottaamalla, muikkuverkoilla ja muikkurysillä. Puruveden talvinuottauksella on pitkä historia, joka ulottuu aina 1300-luvulle asti, ja Museovirasto nimesi Puruveden nuottauksen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.
Vuosina 2016–2018 ammattikalastajat pyydystivät yhteensä 962 744 kiloa muikkua ja hottamuikkua. Muikun saalismäärä voi vaihdella vuosittain voimakkaasti, mutta suunnitelman mukaan tilanne on pysynyt kokonaisuudessaan erinomaisena. Kaupallisia kalastajia on alueella tällä hetkellä hieman yli 40, ja verkkolupien määrä on pudonnut viimeisten neljän vuoden aikana noin 30 prosenttia. Troolikalastus on koko kalatalousalueella kielletty nimenomaan muikkukantojen kestävän käytön ja kalastajien tasaisen, ympärivuotisen toimeentulon turvaamiseksi — muikkuun kohdistuva kalastus on jo nykyisellään ympärivuotista ja riittävän tehokasta.
Harjus — oma kanta heikkenee rauhoituksista huolimatta
Harjus Puruvedellä on omaa kantaa, joka perinnöllisesti poikkeaa muista Vuoksen vesistön harjuskannoista, ja Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa se on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Luonnonvarakeskuksen harjuspoikasnuottauksissa vuosina 2017 ja 2018 täysikasvuisia harjuksia löytyi vain harvoista koealoista: vuonna 2017 tehdyistä 34 nuottauspaikasta poikasia oli kymmenessä ja yli yksivuotiaita harjuksia vain yhdessä; vuonna 2018 tehdyistä 52 paikasta poikasia oli yhdessätoista ja yli yksivuotiaita jälleen vain yhdessä.
Karelia-ammattikorkeakoulu otti 16.3.2020 happi- ja sedimenttinäytteitä harjuksen kutupaikoilta neljän saaren kupeesta. Yhdellä näytepaikalla sedimentin koostumus ja redox-potentiaali osoittivat pohjan tilan huonontuneen niin, ettei alue enää sovi kutemispaikaksi; muilla näytepaikoilla pohjan tila oli hyvä, eikä harjuksen väheneminen siis näytä johtuvan siellä veden tilasta. Suunnitelma toteaa suoraan, että harjus on vähentynyt Puruvedellä merkittävästi, varsinkin eteläosissa, vaikka alueella on ollut jo kuuden vuoden ajan rauhoitusalueita — syyksi nimetään lisääntymisalueiden rehevöityminen.
Suunnittelukaudella 2022–2031 tavoitteena on elvyttää kantaa muun muassa selvittämällä mahdollisuudet harjuksen emokalapyynnille ja niistä saatujen poikasten sopimuskasvatukselle, sekä palautusistutuksille takaisin lajin omille lisääntymisalueille — toteutus alkaa vuonna 2022, mikäli edellytyksiä on olemassa. Harjuksen rauhoitusalueilla kielletään kaikki kalastus, myös onkiminen, pilkkiminen ja kalastonhoitomaksuun sisältyvä viehekalastus, lukuun ottamatta nuottakalastusta sekä muikun avorysä- ja paunettikalastusta; kielto koskee karttaan merkittyjä niemien, saarien ja luotojen läheisyyttä 100 metriä lähempänä rantaa. Harjuksen alamitta on 35 senttimetriä, ja laji on kokonaan rauhoitettu huhti-toukokuussa (1.4.–31.5.).
Ahven, hauki, siika, lahna ja särki — muu saalisrunko
Ahven on Puruvedellä hyvin yleinen: se oli vuosina 2016–2018 kaupallisessa kalastuksessa painolla mitattuna toiseksi yleisin saalislaji, ja vuoden 2017 viehekalastustiedustelun mukaan myös vapaa-ajan kalastuksessa toiseksi yleisin heti hauen jälkeen. Hauki on painolla mitattuna eniten pyydystetty vapaa-ajan saaliskala ja kaupallisessa kalastuksessa kolmanneksi yleisin — vahva haukikanta on vesistönsuojelun kannalta hyödyllinen, koska hauki harventaa tehokkaasti ylikasvaneita särkikalakantoja, joskin se harventaa myös arvokkaampia lajeja kuten harjusta, järvitaimenta ja järvilohta.
Siian pyyntimäärät ovat olleet laskussa sekä kaupallisessa että vapaa-ajan kalastuksessa; syiksi suunnitelma nimeää vahvat muikkukannat ja haukimadon. Puruvedessä esiintyy sekä planktonsiikaa että pienikokoista tuppisiikaa, jota haukimato erityisesti vaivaa, eikä sillä siksi ole kalataloudellista arvoa. Siikaistutuksissa suositellaan ensisijaisesti järvisiikaa, koska sillä on mahdollisuus saada aikaan luontaisesti lisääntyvä kanta.
Lahna ja särki ovat molemmat runsaita erityisesti rehevöityneillä lahtialueilla, ja niitä pidetään veden laadulle haitallisina — lahnaa on vähennetty hoitokalastuksella etenkin keväisin kutuun pyrkimisen aikaan, ja myös kaupallinen lahnan pyynti on ollut lisääntymään päin. Kuha puolestaan menestyy parhaiten savisameissa tai humuspitoisissa, hieman rehevissä järvissä, minkä vuoksi se ei sovi juuri Puruveteen, vaikka sitä esiintyy paikoin pohjoisosien tummavetisillä alueilla. Sen sijaan valuma-alueen pienvesissä — kuten Kuonanjärvessä ja Suuressa Vehkajärvessä — kuhaistutukset ovat onnistuneet pääosin hyvin, ja kuha on siellä merkittävin virkistysarvon nostaja sekä tärkein kotitarve- ja vapaa-ajankalastajien saaliskala. Kuhan alamitta on 42 senttimetriä. Vesialueen omistajat voivat lisäksi ELY-keskuksen luvalla istuttaa omiin vesiinsä muitakin alueella jo esiintyviä lajeja, yleisimmin ankeriasta, kirjolohta, haukea, lahnaa, säynettä, madetta, karppia ja suutaria.
Järvitaimen, järvilohi ja nieriä — istutusten varassa
Järvitaimen- ja järvilohikannat ovat Puruvedellä täysin istutusten varassa, eikä kumpaakaan lajia kasva alueella luontaisesti. Vuosina 2015–2019 järvitaimenia istutettiin yhteensä 63 489 ja järvilohia 5 225 kappaletta; Hummonlahden Myllyjokeen on lisäksi istutettu järvitaimenen mätiä vuosina 2020 ja 2021. Kokonaisistutusmäärät vaihtelevat vuosittain: eniten istutuksia tehtiin vuonna 2015, jolloin kaikkia lajeja istutettiin yhteensä 26 495 kappaletta, vähiten vuonna 2017, jolloin istutettiin ainoastaan 9 828 järvitaimenta. Koska molemmat lajit ovat perusta viehekalastuksen kiinnostavuudelle, istutusmäärät pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla, ja suunnittelukaudella 2022–2024 toteutetaan merkintäistutuskoe, jolla selvitetään istutusajankohdan ja -paikan vaikutusta istukkaiden selviytymiseen — istutuspaikat valitaan alueilta, joilla paikallinen haukikanta on mahdollisimman pieni.
Saimaannieriä oli aikanaan Puruvedellä luontainen kalalaji, mutta kanta jäi istutusten varaan; 1990-luvulla yritettiin elvyttää luonnonkantaa kotiutusistutuksilla, mutta heikkojen tulosten vuoksi istuttaminen on toistaiseksi lopetettu, eikä nieriää enää juuri esiinny Puruvedessä. Suunnittelukaudella selvitetään mahdollisuuksia palauttaa saimaannieriä vesistöön seuraamalla Kuolimon saimaannieriä-hanketta. Nieriän alamitta on 60 senttimetriä, ja se on rauhoitettu kokonaan syys-marraskuussa (1.9.–30.11.). Järvitaimenen (rasvaeväleikatun) alamitta on 50 senttimetriä ja kalastus sallittu ympäri vuoden, kun taas rasvaevällinen järvitaimen ja järvilohi ovat rauhoitettuja kokonaan ympärivuotisesti. Järvilohen (rasvaeväleikatun) alamitta on 60 senttimetriä, ja vapaa-ajankalastuksessa saa saaliiksi enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen kalastajaa kohti vuorokaudessa. Vuoden 2017 viehekalastuskyselyssä vastaajat ilmoittivat, että järvilohen, nieriän ja harjuksen saaliit olivat useimmiten pienentyneet, kun taas järvitaimensaalis oli yli puolella vastaajista pysynyt ennallaan tai parantunut.
Vapaa-ajan kalastus ja viehelupa-alue
Puruveden viehekalastuksen yhteislupa-alue on suunnitelman mukaan jo nykyisellään varsin toimiva, ja lupia myydään sekä sähköisesti että ranta-alueen luvanmyyntipisteissä. Etelä-Savon kalatalouskeskus ry teki vuonna 2017 viehekalastuskyselyn kaikille niille vuoden 2016 vieheluvan ostajille, joiden yhteystieto oli käytettävissä — sähköpostiosoite löytyi 154:lle ja postiosoite 101:lle, ja vastauksia saatiin yhteensä 73. Vastaajat olivat pääasiassa alueella asuvia tai mökkeileviä, aktiivisia tai erittäin aktiivisia uistelijoita. Hummonselkä ilmoitettiin selvästi useimmin suosituimmaksi kalastuspaikaksi (32 vastaajaa, lähes 45 %), ja myös Sammalselkä, Pajuselkä ja Enanselkä olivat suosittuja. Kalastajissa erottui kaksi ryhmää: toiset kalastivat pienellä vapamäärällä ahventa ja haukea, toiset suuremmalla vapamäärällä lohikaloja, useimmiten taimenta. Suosituin kalastuskuukausi oli heinäkuu, ja lohikalojen kalastajat jatkoivat uistelua aktiivisesti aina jäiden tuloon saakka. Kalastusta haittaavista tekijöistä selvästi eniten mainittiin pyydysten huono merkintä, jonka nimesi ongelmaksi 50 vastaajaa.
Puruvedellä on sallittu troolia lukuun ottamatta kaikki kalastuslain sallimat pyydykset ja pyyntimuodot: yleisimpiä ovat verkot, nuotta, isorysä eli paunetti, katiska ja uistin. Verkkojen maksimikorkeus on 6 metriä, ja pinta- ja välivesipyynnissä käytettävän verkon solmuvälin tulee olla vähintään 65 millimetriä — poikkeuksena muikkuverkkokalastus, jossa solmuväli voi olla alle 22 millimetriä.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kaupallisen kalastuksen saalistaulukko perustuu kalastajien kirjanpitoon, viehekalastuskysely vastaajien omaan ilmoitukseen ja harjuksen nuottaustulokset Luken poikaslaskentaan — kolme eri menetelmää, kolme eri asiaa mitattuna.
- Viehekalastuskysely kattaa vain osan kalastajista. Kysely lähetettiin 154 sähköposti- ja 101 postiosoitteeseen, ja vastauksia saatiin 73 — tulokset kuvaavat vastaajajoukkoa, ei koko kalastajakuntaa.
- Osa harjuksen rauhoitusalueista näkyy vain kartalla. Suunnitelman tekstissä alueita ei nimetä yksitellen, vaan ne on merkitty karttaliitteeseen — tarkin tieto löytyy karttaliitteestä, ei tekstistä.
- Ajantasaiset kalastusrajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Puruvesistä
Miksi Puruveden muikku on erityinen?
Puruveden muikulle on myönnetty EU:n maantieteellinen nimisuoja (SMM) vuodesta 2013, ja se on kaupallisen kalastuksen selvästi tärkein saaliskala. Vuosina 2016–2018 muikkua ja hottamuikkua pyydettiin yhteensä 962 744 kiloa, ja Puruveden talvinuottauksella on historiaa 1300-luvulle asti — Museovirasto nimesi sen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.
Miksi Puruveden harjuskanta heikkenee, vaikka rauhoitusalueita on ollut vuosia?
Suunnitelma nimeää syyksi harjuksen lisääntymisalueiden rehevöitymisen. Luonnonvarakeskuksen nuottauksissa 2017 ja 2018 täysikasvuisia harjuksia löytyi vain yhdestä koealasta kumpanakin vuonna, ja laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Yhdellä sedimenttinäytepaikalla (Suuri-Mustasaari) pohjan tila oli myös huonontunut niin, ettei se enää sovi kutupaikaksi.
Kannattaako Puruvedellä kalastaa kuhaa?
Puruveden pääallas on kuhalle liian kirkasvetinen ja karu — laji viihtyy paremmin savisameissa tai rehevissä vesissä, ja sitä esiintyy pääosin vain pohjoisosien tummavetisillä alueilla. Sen sijaan valuma-alueen pienvesissä, kuten Kuonanjärvessä ja Suuressa Vehkajärvessä, kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin. Kuhan alamitta on 42 senttimetriä.
Onko Puruvedessä luonnollista järvitaimenta tai -lohta?
Ei — kumpikaan laji ei lisäänny Puruvedessä luontaisesti, vaan kannat ovat täysin istutusten varassa. Vuosina 2015–2019 istutettiin 63 489 järvitaimenta ja 5 225 järvilohta. Rasvaevällinen (istuttamaton merkki) järvitaimen ja järvilohi ovat kokonaan rauhoitettuja ympäri vuoden.
Millä pyydyksillä Puruvedellä saa kalastaa?
Kaikki kalastuslain sallimat pyydykset ovat sallittuja lukuun ottamatta trooliakalastusta, joka on kielletty koko kalatalousalueella muikkukantojen suojaksi. Yleisimpiä pyydyksiä ovat verkot, nuotta, isorysä eli paunetti, katiska ja uistin. Verkon maksimikorkeus on 6 metriä ja solmuväli vähintään 65 mm, paitsi alle 22 mm muikkuverkoilla.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Puruveden kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022–2031 — vesistön yleiskuvaus, pinta-ala ja syvyystiedot s. 7; Natura-lajit s. 21; muikun asema ja EU-nimisuoja s. 23–24; harjuksen oma kanta ja uhanalaisluokka s. 23; pienvesien kalasto s. 24; harjuksen Luke-nuottaustulokset s. 24–25; harjuksen sedimenttinäytteet s. 25; ahvenen ja hauen saalisasema s. 25–26; siian, lahnan ja särjen tila s. 25–26; järvitaimen- ja järvilohi-istutusmäärät s. 26; kaupallisen kalastuksen kuvaus ja talvinuotan historia s. 27; kalastajamäärät ja verkkolupien kehitys s. 28; kaupallisen kalastuksen saalistaulukko 2016–2018 s. 29; viehekalastuskyselyn 2017 vastausmäärät ja suosituimmat paikat s. 31; saaliin kehitys ja kalastusta haittaavat tekijät s. 32; suosituin kalastuskuukausi s. 33; kalaistutusten kokonaismäärät 2015–2019 s. 34; harjuksen elvytystoimet ja rauhoitusalueen säännöt s. 36, 45; kuhan ja siian istutussuositukset s. 37; saimaannieriän istutushistoria ja Kuolimo-hanke s. 38; taimen- ja lohi-istutusten merkintäkoe s. 38–39; muut istutettavat lajit s. 40; pyydykset ja troolikielto s. 41–42; verkkokalastuksen rajoitukset s. 43; rauhoitusajat ja alamitat s. 45.
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta