Etusivu › Kalavedet › Suvasvesi ja Kallavesi

Kalavedet · Pohjois-Savo

Suvasvesi ja Kallavesi — kalakannat ja saalistilastot

Suvasvesi kuuluu Heinäveden reitin yläpuoliseen vesistöön, Kallavesi taas on Kuopion suurjärvi, jonka käyttö- ja hoitosuunnitelma kattaa sekä Etelä-Kallaveden että Koirus-Sotkan osa-alueen. Kahden erillisen suunnitelman aineistosta koottuna: mitatut saaliit, koekalastustulokset ja kantojen suunta.

Näytä Suvasvesi ja Kallavesi kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Taimen — kaksi hyvin erilaista kantaa

Suvasveden ja Kallaveden käyttö- ja hoitosuunnitelmat kuvaavat taimenen tilan lähes päinvastaisena. Suvasvedellä esiintyy erittäin uhanalaista luonnonkutuista järvitaimenta, jonka alkuperä on pääasiassa Heinäveden reitin kalatalousalueen koskialueilla, Karvion ja Kermankoskilla — osa näistä koskien taimenista vaeltaa ylävirtaan Suvasvedelle syönnösvaellukselle, ja pääasiallinen syönnösalue on silloin Suvasveden suurilla selkävesillä. Kutuvaellusreitti kulkee alueen kaakkoisosassa. Purokohteilla on tehty kunnostuksia ja mätirasiaistutuskokeiluja taimenen luontaisen lisääntymisen käynnistämiseksi, mutta poikastuotanto ei ole ollut kovin merkittävää. Kalatalousalueen suunnitelmassa osatavoitteena onkin, että alueen vaeltavan luonnonkutuisen taimenen kanta elpyy — tilaa seurataan yhteistyössä Heinäveden reitin kalatalousalueen kanssa.

Kallavedellä taimen on sen sijaan enimmäkseen istutusten varassa. Vuoden 2020 kyselyssä järvitaimenta ilmoitettiin esiintyvän Etelä-Kallaveden altaassa, mutta sen nykytila katsottiin vastauksissa enimmäkseen huonoksi, ja tila arvioitiin huonontuneen viimeisen 10 vuoden aikana. Sama koskee Koirus-Sotkan aluetta: kaksi kyselyyn vastaajaa ilmoitti järvitaimenhavainnoista Koiruksella ja Sotkanselällä, mutta osakaskunnat arvioivat kannan nykytilan enintään välttäväksi. Koirusveden eteläosassa Konnuskoskella on erillinen erityiskalastusalue, jossa taimenta esiintyy sekä istutettuna että pienimuotoisesti luonnontilaisesti — nämä kalat käyvät syönnöksellä myös kalatalousalueen puolella.

Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on Kallavedellä kalastusasetuksen mukainen 50 senttimetriä. Suvasvedellä kalatalousalue hakee istutetun taimenen alamitan nostoa 50 senttimetristä 60 senttimetriin — perusteena on halu parantaa taimenistutusten tuloksellisuutta ja vesien tuottavuutta etenkin suositun vetouistelun kohdekalana. Samassa yhteydessä istutetun taimenen vetouistelulle esitetään yhden kalan päiväkohtaista kiintiötä.

Kuha — Kallaveden vahvuus, Suvasveden reunailmiö

Kuha elää Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajalla, joten se hyötyy lämpimistä kesistä sekä lisääntymisen onnistumisen että kasvun kannalta — tämä näkyy suoraan Kallavedellä. Vuoden 2020 kyselyssä Etelä-Kallavedellä kuhan kanta katsottiin hyväksi ja kuhakannan arvioitiin parantuneen viimeisen 10 vuoden aikana; sama koski Koirus-Sotkan aluetta. Vuosina 2018–2019 toteutetun kuhaselvityksen mukaan Etelä-Kallavedellä kuhan kasvu on keskimääräistä, joskin 400–449 mm:n kokoluokassa on vielä melko paljon sukukypsymättömiä yksilöitä. Lakisääteisen 42 senttimetrin alamitan kuha saavuttaa keskimäärin kuudennella kasvukaudellaan, jolloin kuhista on sukukypsiä noin 90 prosenttia ja keskipaino noin 650 grammaa. Kalatalousalueen kokemuksen mukaan 42 cm:n alamitta on riittävä vahvojen kuhakantojen saavuttamiseksi eikä sitä ole tarpeen nostaa — tämä koskee sekä Etelä-Kallavettä että Koirus-Sotkaa.

Kuha oli jo vuoden 2007 kalastustiedustelun perusteella tavoitelluin kalalaji Kallaveden vapaa-ajankalastuksessa, ahven ja järvitaimen seuraavilla sijoilla. Kaupallisessa kalastuksessa kuhasaaliin arvo muodosti vuosina 2016–2019 noin 50 prosenttia verkko- ja rysäkalastuksen vuotuisesta euromääräisestä arvosta, muikun osuuden ollessa noin 30 prosenttia. Etelä-Kallaveden kaupallinen kuhasaalis vaihteli samalla jaksolla 8 555 ja 10 324 kilon välillä vuodessa.

Suvasvedellä kuha on huomattavasti pienemmässä roolissa. Pohjoisosassa Vehmersalmen seudulla ja eteläosassa esiintyy istutuksista peräisin olevaa kuhaa, ja pohjoisosaan arvioidaan siirtyvän kuhia myös Kallaveden vahvoista kuhakannoista Vehmersalmen kautta. Suvasveden keskeiset selkävedet eivät kuitenkaan ole kuhalle lajityypillisintä elinympäristöä, sillä kuha viihtyy parhaiten rehevämmissä ja sameammissa vesistöissä — sopivimpia alueita Suvasvedellä ovat selkävesiä rehevämmät lahtialueet. Tämän vuoksi kuhaa ei kalatalousalueen suunnitelmassa pidetä ensisijaisena istutuslajina, vaan istutuksia tehdään harkinnan mukaan lähinnä eteläosiin ja Vehmersalmen alueelle.

Järvilohi, nieriä ja harjus — Suvasveden istutusvaraiset erikoisuudet

Suvasveden suurilla selkävesillä esiintyy järvilohta, jonka alkuperä on täysin istutusten varassa. Järvilohi kasvaa Suvasvedellä todistetusti erinomaisesti, sillä vahva muikkukanta mahdollistaa nopean kasvun, ja se on etenkin vetouistelijoiden keskuudessa haluttu saalis. Sekä taimenen että järvilohen kohdalla kalastustiedustelut kuitenkin viittaavat kannan heikentyneen viime vuosina, joskin tulosten luotettavuutta heikentää se, että vastaajien joukossa on ollut vain vähän vetouistelun harrastajia. Kallavedellä järvilohi mainitaan lähinnä säädösten yhteydessä: rasvaeväleikatun järvilohen alamitta on 60 senttimetriä ja vapaa-ajankalastuksessa yhden lohen päiväkohtainen kiintiö, ja vuoden 2020 kyselyssä järvilohen tila katsottiin Etelä-Kallavedellä huonontuneeksi.

Suvasvedellä toteutettiin vuosituhannen vaihteessa mittavia nieriän kotiutusistutuksia tavoitteena parantaa myös äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän kannan tilaa. Istutuksilla saatiin aikaan kohtalainen nieriäkanta, mutta saalismäärä alkoi vähetä istutusten loppumisen jälkeen, ja nieriän istuttaminen on nykyisin arvioitu kannattamattomaksi Suvasveden alueella. Merkkejä luontaisesta lisääntymisestä on ajoittain havaittu — nieriän poikasia saadaan satunnaisesti sivusaaliina muikkuverkoista — mutta kutupaikkoja ei tunneta eikä kannan tilasta ole tarkkoja tietoja. Samaan aikaan istutettiin erittäin harvinaista järvikutuista harjusta Jakamon alueelle, missä arvioitiin olevan lajille parhaiten sopivaa elinympäristöä. Harjusistutuksista kehittyi kohtalainen kanta ja saaliiksi saatiin myös suurikokoisia yksilöitä, mutta kalastuksen suosio ei ollut riittävä jatkuvien istutusten kannattavuudelle — harjuksia saadaan silti edelleen. Sekä saimaannieriä että Suvasveden järvikutuinen harjus ovat suunnitelman mukaan alkuperältään vuosituhannen vaihteen istutuksista lähtöisin, ja niiden kannan tilaa pyritään edelleen selvittämään. Harjus on rauhoitettu koko Kallaveden kalatalousalueella, ja siellä sen alamitta on 35 senttimetriä.

Suvasveden sivuvedet: Roikanvesi, Kohma ja Paljakka

Suvasveden suurten selkävesien lisäksi kalatalousalueeseen kuuluu kolme pienempää sivuvettä. Roikanveden merkittävimmät saalislajit ovat luontaisesti lisääntyvät hauki, ahven, lahna ja muikku, ja hauki-, ahven- ja lahnakannat ovat siellä vahvat ja elinvoimaiset. Kuhaistutukset ovat tuottaneet Roikanvedelle vain heikon kuhakannan, jonka luontaisesta lisääntymisestä ei ole varmuutta — koska alueella on vahva luontainen ahvenkanta, kuhaistutusten määrien on suunnitelmassa todettu tarvitsevan pysyä maltillisina, jottei kuha kilpaile liikaa ahvenen kanssa elintilasta. Ahvenen pilkkiminen on Roikanvedellä erittäin suosittua, ja heittokalastajien kohteena on ahvenen lisäksi hauki.

Kohman kalasto on Roikanveden kanssa hyvin samankaltainen: hauki-, ahven- ja lahnakannat ovat vahvat, ja siian elintarvikekäyttöä on molemmilla alueilla haitannut haukimadon esiintyminen. Kohmalla voidaan käyttää istutuslajina planktonsiikaa, joka on todettu siellä menestyväksi, ja kuhaistutuksia voidaan toteuttaa harkinnan mukaan. Paljakassa istutetuista lajeista kuha ja planktonsiika ovat menestyneet, ja kuha on siellä nykyisin pyydetyin kalalaji — sen luontaisesta lisääntymisestä ei ole tarkempaa tietoa, mutta suunnitelman mukaan se todennäköisesti lisääntyy Paljakassa nykyisin myös luontaisesti. Kaikkien kolmen sivuveden pienvesille tyypillisimmät lajit ovat ahven, hauki ja särki, ja osassa esiintyy myös madetta tai lahnaa.

Muikku ja kaupallinen kalastus

Suvasveden kalataloudellisesti merkittävimmät alueet ovat sen suurimmat selkäalueet, joilla harjoitetaan muikun troolausta — se on Suvasveden merkittävin kaupallisen kalastuksen muoto. Alueella on kalastettu säännöllisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmella eri troolilla, ja muikkukanta on pysynyt koko tämän ajan elinvoimaisena; säännöllisen pyynnin on arvioitu jopa tasoittavan muikkukannan luontaista vaihtelua. Suunnitelmassa sallitaan jatkossakin kolmen troolin yhtäaikainen käyttö.

Kallavedellä muikku on kuhan ohella kaupallisen kalastuksen tärkein laji: sen kokonaissaalis muodosti vuosina 2016–2019 noin 30 prosenttia verkko- ja rysäkalastuksen euromääräisestä arvosta. Koirus-Sotkan alueella kaupallisia kalastajia on neljä, ja määrä on pysynyt suunnilleen samana viimeisen viiden vuoden aikana; kuhaa ja haukea pyydetään siellä kilomääräisesti eniten, ja ne muodostavat myös suurimman osan kaupallisen kalastuksen euromääräisestä arvosta. Kallaveden koekalastuksissa vuonna 2018 viidellä havaintopaikalla (Hietasalo, Iivarinsalo, Iso-Telkko, Kelloselkä, Lehtoniemi) ahven ja särki muodostivat sekä lukumäärässä että kokonaispainossa suurimman osan saaliista; haaviin jäi myös madetta, kiiskeä, kuoretta, salakkaa ja pasuria.

Säätely ja virtavedet

Molemmilla vesillä perusrajoitus on samantyyppinen: pohjaverkkopyynnissä yli 10 metrin syvyisillä alueilla vaaditaan vähintään 55 mm:n solmuväli, ja muikun verkkopyynnissä solmuvälirajoituksia ei ole. Suvasvedellä alle 10 metrin syvyydessä voi kalastaa 45 mm:n verkoilla, ja pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan alle 23 mm:n muikkuverkot sekä yli 79 mm:n harvat verkot; Kukkarin- ja Haapaselän alueilla suositellaan lisäksi vähintään 60 mm:n pohjaverkkoja taimenen ja järvilohen poikaskuolleisuuden vähentämiseksi. Suvasveden tärkeimmällä tunnetulla taimenen vaellusalueella pohjaverkkopyynnissä käytetään 15.8.–31.10. välisenä aikana vähintään 65 mm:n verkkoja luontaisen taimenkannan kutuvaelluksen turvaamiseksi; samalla alueella on myös pysyviä verkkokalastuskieltoalueita Rusinvirralla, Murronsalmella, Vaahtovanjoen suulla ja Uitonsalmessa. Kallavedellä vastaava 15.6.–31.7. ajanjakso on puolestaan vapautettu solmuvälirajoituksista siian syvännepyynnin mahdollistamiseksi, ja Luhastensalon lahti on rauhoitettu hauen kutualueena. Seisovat pyydykset on kielletty vesikulkuväylällä Kallansiltojen luoteispuolella.

Virtavesissä painopiste on molemmilla alueilla taimenen kutu- ja poikastuotantopotentiaalin parantamisessa. Suvasvedellä Vaahtovanjoella toteutettiin kalataloudellinen kunnostus vuonna 2018, ja yläosalla sijainnut Kuoppalansahin vaelluseste poistettiin ELY-keskuksen toimesta vuonna 2021 — tämä avasi kalojen vapaan liikkumisen useille yläpuolisille jokiosuuksille (Varpasenjoki, Välijoki, Rummukanjoki, Haapasenjoki, Lapinjoki). Vaellusesteiden poistoja ja mätirasia-istutuksia on tehty myös Mustinjoella, Koirajoella, Myllyjoella ja Rääpysjoella, ja ainakin Mustinjoella ja Koirajoella on todettu käyttämätöntä taimenen lisääntymisaluepotentiaalia. Kallaveden puolella ainoa vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueeksi määritelty kohde on Mertajoki, joka alkaa Ylä-Koiruksesta ja laskee Oravilahteen; puro on voimakkaasti muutettu ja perattu alaosaa lukuun ottamatta, ja Ylä-Koiruksen luusuassa on säännöstelypato, joka ei kuitenkaan muodosta nousuestettä.

Usein kysyttyä Suvasvesi ja Kallavesistä