Etusivu › Kalavedet › Airisto ja Velkua
Kalavedet · Varsinais-Suomi
Airisto ja Velkua — kalakannat ja saalistilastot
Airisto-Velkuan kalatalousalue kattaa Turun ja Naantalin edustan, Airiston, Askaistenlahden, Mynälahden ja Velkuan saariston. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: kaupallisen kalastuksen saalismäärät, vapaa-ajankalastuksen tiedustelutulokset osa-alueittain ja ne säätelysuositukset, joita suunnitelma alueelle esittää.
Pikavastaus
Kaupallisen kalastuksen saalis alueen pyyntiruuduilla oli vuonna 2020 ahventa 266 tonnia, haukea noin 18 tonnia ja siikaa noin 16 tonnia. Kuhasaalis oli vuonna 2019 enää 105 tonnia, kun huippuvuosina 1997 ja 2003 se ylitti 400 tonnia — silti Saaristomereltä pyydetään yhä yli puolet koko Suomen merialueen kaupallisesta kuhasaaliista. Silakkaa saatiin vuonna 2020 noin 13,5 miljoonaa kiloa. Vaellussiikakannat ovat kokonaan istutusten varassa, ja hylkeet sekä merimetso vaikuttavat saaliisiin niin paljon, ettei saalisluku yksin kerro kannan tilasta.
| Vesialue | Turun ja Naantalin vesialueet, Airisto, Askaistenlahti, Mynälahti, Velkuan saaristo ja osa Taivassalon vesistä; vesipinta-ala 51 239 hehtaaria, ja merialueen lisäksi alueeseen kuuluu 37 järveä (565 ha) |
|---|---|
| Kaupallisen kalastuksen saaliit | silakka noin 13,5 milj. kg (2020), ahven 266 t (2020), hauki noin 18 t (2020), siika noin 16 t (2020), kuha 105 t (2019) |
| Alueen asema | Saaristomereltä pyydetään yli puolet Suomen merialueen kaupallisesta kuhasaaliista |
| Istutusten varassa | vaellussiika kokonaan, karisiikaa tuetaan istutuksin; lohella ei ole alueella omia jokikantoja |
| Suurimmat haitat | harmaahylje ja merimetso — hylje on tehnyt avovesiajan verkkokalastuksen paikoin käytännössä mahdottomaksi |
| Säätelysuositukset | kuhaverkkojen alin solmuväli 45 mm, hauelle 80 cm:n ylämitta |
| Aineisto | Airisto-Velkuan käyttö- ja hoitosuunnitelma 24.11.2021; saalistilastot 1980–2020, kalastustiedustelu vuodelta 2017 |
Näytä Airisto ja Velkuan saaristo kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuha — alueen kiistellyin säätelykohde
Kuhasaaliin huippuvuodet olivat 1997 ja 2003, jolloin saalis alueen pyyntiruuduilla oli yli 400 tonnia. Vuoden 2003 jälkeen trendi on ollut laskeva joitakin vahvempia vuosia lukuun ottamatta, ja vuonna 2019 saalis oli 105 tonnia — yhtä pieni viimeksi vuonna 1987. Suunnitelma nimeää yhdeksi osasyyksi alamitan noston 40 senttimetriin I-ryhmän kaupallisille kalastajille vuoden 2019 alussa ja siitä seuranneen pyyntiponnistuksen pienenemisen; verkkopyyntiponnistus on tosin pienentynyt koko 2000-luvun ajan alle puoleen. Silti Saaristomereltä pyydetään yhä yli puolet Suomen merialueen kaupallisesta kuhasaaliista.
Noin 90 prosenttia kuhasaaliista saadaan myöhäissyksyllä ja keväällä verkoilla, loput keväällä rysillä; toimivia kuharysiä ei suunnitelman mukaan ole. Kannan runsaus riippuu ensisijaisesti vuosiluokkien voimakkuudesta: heinä-elokuun lämpötila ja kutukannan tiheyden poikastuottoa rajoittava vaikutus selittävät 80 prosenttia vuosiluokkarunsauden vaihtelusta. Heikot vuosiluokat 2007–2009 pienensivät kantaa vuodesta 2012 eteenpäin, mutta vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen kanta lähestyy jo vuosituhannen alkuvuosien tasoa, ja Luken arvion mukaan vuosiluokan 2018 vahvuus ennustaa hyviä kuhasaaliita vuodesta 2023 alkaen — sitä ennen saaliit jäänevät melko pieniksi vuosien 2015–2017 pienten vuosiluokkien takia. Vuonna 2019 alueelle istutettiin 146 206 kesänvanhaa kuhaa. Ks. kuhan lajisivu.
Mitä alamitan nosto teki kuhasaaliille
Luke tutki alamitan noston vaikutuksia Saaristomerellä 2019–2020. Loppuraportin mukaan vaikutus saaliisiin jäi pelättyä pienemmäksi, mutta päiväkohtaiset saaliit pienenivät selvästi tilastoruudulla 47 ja alle 45 millin solmuvälin verkoissa. Harvempia, 45 millin verkkoja käyttäneillä keskisaalis sen sijaan kasvoi, mikä yhdessä kuhan keskipituuden kasvun kanssa kuvastaa kannan kokorakenteen muutosta.
Saalisalenema ja alamittaisten kuhien suuri osuus näyttävät tekevän alle 45 millin verkkojen käytön kannattamattomaksi, ja suunnitelma suosittaa kuhaverkkojen alimmaksi solmuväliksi 45 millimetriä. Alamitta on 42 senttiä, I-ryhmän kaupallisilla kalastajilla 40 senttiä.
Ahven — 266 tonnia, laskenut huipusta
Ahvensaalis oli huipussaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin se oli useana vuotena noin 400 tonnia; vuonna 2020 saalis alueen pyyntiruuduilla oli 266 tonnia. Valtaosa saaliista tulee keväällä huhti-toukokuussa verkoilla ja rysillä, loppukesällä ja syksyllä verkoilla. Noin kolme neljäsosaa saaliista saadaan 36–45 millin verkoilla, ja kalastus painottuu erityisesti Taivassalon ja Kustavin vesialueille.
Ahvenen vuosiluokkavoimakkuutta selittävät kesä-heinäkuun lämpötilan lisäksi kutukannan koko ja kuhan runsaus. Ennätyksellinen ahvenvuosiluokka syntyi vuonna 1988, mutta 2000-luvulla lämpimät kesät eivät ole tuottaneet runsaita vuosiluokkia. Suunnitelman mukaan ahvenen kalastuksessa ei ole muita säätelytarpeita kuin mahdolliset paikalliset lisääntymisaikaiset rajoitukset. Ks. ahvenen lajisivu.
Siika — kalastus on istutusten varassa
Siikasaaliit kasvoivat istutusten ansiosta koko Saaristomerellä 1990-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen saalis on ollut laskusuunnassa: vuoden 2020 siikasaalis alueen pyyntiruuduilla oli noin 16 tonnia. Kalastus painottuu selvästi Turunmaan saaristoon, mutta joitakin suurempia saaliita saadaan myös Airistolta. Yli 90 prosenttia ammattikalastuksen saaliista tulee verkoilla, ja saalismäärät ovat suurimmillaan alkusyksystä siian kudun aikana.
Alueella tavataan kahta siikamuotoa: vaellussiikaa ja karisiikaa. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvarainen vaellussiika luokiteltiin uhanalaiseksi ja karisiika vaarantuneeksi. Vaellussiikakannat ovat kokonaan istutusten varassa, ja myös karisiikaa tuetaan istutuksin; sen kutualueita on rehevöitymisen aiheuttaman liettymisen takia jäljellä enää vähän. Vuonna 2019 Saaristomerelle istutettiin 135 256 kesänvanhaa vaellussiian ja 334 413 kesänvanhaa merikutuisen siian poikasta; vuonna 2021 Naantalin Kopenrantaan 111 500 vaellussiikaa ja 70 000 karisiikaa. Istutukset ovat suunnitelman mukaan edellytys alueen nykyiselle siiankalastukselle, ja niiden tuloksellisuuden selvittäminen on kirjattu vasta tulevaksi toimenpiteeksi. Ks. siian lajisivu.
Hauki — kaupallinen saalis pieni, vapaa-ajan saalis romahtanut
Kaupallinen haukisaalis alueen pyyntiruuduilla oli noin 18 tonnia vuonna 2020 ja noin 30 tonnia vuonna 2019. Valtaosa pyydetään 36–45 millin verkoilla talven, kevään ja alkukesän aikana pyyntiruudulta 47. Sisäsaariston haukea on paikoin runsaasti, mutta ulkosaariston kannat ovat taantuneet.
Kannan kehityksestä kertoo parhaiten vapaa-ajankalastus: Saaristomeren ja Ahvenanmaan yhteen tilastoitu vapaa-ajankalastuksen haukisaalis on pudonnut viimeisten 20 vuoden aikana yli 2 000 tonnista 174 tonniin. Ruotsalaistutkijoiden mukaan alamäki on osittain seurausta mädin ja poikasten lisääntyneestä kuolevuudesta, jonka aiheuttavat kasvavien kolmipiikkikantojen saalistus ja kilpailu; saman lähteen mukaan hylkeiden ja merimetsojen saalistama haukimäärä on jo selvästi isompi kuin kalastuksen ottama. Suunnitelma suosittaa hauelle 80 senttimetrin ylämittaa kaikilla pyyntivälineillä. Ks. hauen lajisivu.
Silakka, kuore ja särkikalat
Silakka on määrältään ylivoimainen: vuonna 2020 saalis trooleilla ja rysillä oli noin 13,5 miljoonaa kiloa. Kalan koko on kuitenkin muuttunut: 1980-luvun alussa Airistolta kalastettu nelivuotias silakka oli keskimäärin 21-senttinen ja 45-grammainen, suunnitelman kirjoitushetkellä 16-senttinen ja 25-grammainen, ja kutevan silakan lihasrasvapitoisuus laski tutkimusaikana keskimäärin 45 prosenttia. Turun edustan yhteistarkkailussa 2018 havaittiin, että Pohjois-Airistolla ja Askaistenlahdella reilusti alle prosentti silakan mädistä selviää kuoriutumisvalmiiksi, kun 1990-luvun alussa yli 30 prosenttia. Ks. silakan ja kilohailin lajisivut.
Kuore eli norssi on hyötynyt rehevöitymisestä ja on merkittävä kevätsaalislaji varsinkin Mynälahdella; Luonnonvarakeskuksella ei ole kuoreesta kanta-arviota. Särkikalakannat ovat runsaat; runsastumiseen ovat vaikuttaneet rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen ja vähäinen kalastus. Parhaimmillaan särkikalasaaliit olivat viisinkertaisia vuosituhannen alkuun verrattuna, mutta Luken mukaan lisääntynyt pyynti ei ole vaikuttanut merkittävästi Saaristomeren lahna- ja särkikantoihin. Made ja kampela ovat molemmat vähentyneet, mutta suunnitelman mukaan perustetta kalastuksen säätelylle ei ole.
Meritaimen ja lohi — ei omia jokikantoja
Saaristomereen laskevat joet on valjastettu, eikä niissä ole jäljellä omia lohikantoja; suunnitelman mukaan lohenkalastuksen tarkempaan ohjaamiseen ei ole tarvetta, koska lohijokia ei ole. Aurajokeen istutettiin vuonna 2019 velvoiteistutuksina 3 660 merilohen vaelluspoikasta.
Rasvaevällinen meritaimen on rauhoitettu kokonaan Suomen merialueilla vuodesta 2019, ja kaikki istutettavat taimenet on rasvaeväleikattava. Turun ja Kustavin vesille istutettiin vuonna 2019 velvoiteistutuksina 27 225 kaksivuotiasta taimenenpoikasta. Kantojen heikkeneminen on monin paikoin ainakin toistaiseksi pysähtynyt, ja laji voitiin uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa siirtää äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Istutukset ovat silti olleet vähäisiä koko Saaristomerellä, ja Turun seudun virtavesissä lisääntymistä rajoittavat liian pieni alivirtaama, vaellusesteet ja paikoin heikko vedenlaatu. Taimen ja lohi ovat rauhoitettuja joessa ja purossa 1.9.–30.11. Ks. taimenen lajisivu.
Vapaa-ajankalastuksen tiedustelu osa-alueittain
Turun ja Naantalin edustalla tehtiin vuoden 2017 kalastusta koskeva tiedustelu. Kalastaneita ruokakuntia oli 285, kun luku oli vuoden 2009 tiedustelussa 340 ja vuoden 2004 tiedustelussa 378. Pyyntiponnistus laski 25 635:stä 14 420:een pyyntivuorokauteen ja kokonaissaalis oli 12 500 kiloa, aiemmissa tiedusteluissa 19 260 ja 9 224 kiloa. Osa laskusta on menetelmällistä: vuoden 2017 tiedustelussa eivät olleet mukana Naantalin kaupungin vesialueelle luvan lunastaneet. Pyyntiponnistukseen suhteutettu saalis on sen sijaan kasvanut: 0,41 → 0,75 → 0,87 kiloa pyyntivuorokautta kohti. Vapakalastuksen osuus oli 87 prosenttia.
Osa-alueiden erot ovat suuret. Aurajokisuun yleisin saalislaji oli kuha (34 %) ja lahnan osuus kasvoi 8 prosentista 19 prosenttiin. Viheriäisten aukolla runsaimmat lajit olivat ahven (37 %), kuha (16 %) ja särki (16 %), Pitkä- ja Kuusistonsalmella ahven (39 %) ja kuha (29 %). Pohjois-Airistolla kuhaa saatiin selvästi aiempaa vähemmän ja tilalle oli tullut siika, joka muodosti yli neljänneksen kokonaissaaliista; sieltä saatiin myös alueen suurin taimensaalis, vaatimattomat 35 kiloa. ⚠️ Etelä-Airiston luvut — siikaa 65 ja taimenta 15 prosenttia — perustuvat niin pieneen saaliiseen, ettei niistä suunnitelman oman arvion mukaan saa todellista kuvaa alueen kalastosta.
Hylkeet ja merimetso — saalisluku ei ole pelkkä kannan mittari
Vuoden 2020 lentolaskennoissa Itämerellä nähtiin ennätykselliset 40 075 hallia, joista Suomen laskentakanta oli 16 758 ja lounaissaaristossa 14 757 — näistä noin 8 500 varsinaisella Saaristomerellä. Saaristomeren hallit käyttävät vuodessa ravinnokseen 21–28 miljoonaa kiloa kalaa, ja verkkokalastus on käynyt monin paikoin avovesiaikana käytännössä mahdottomaksi.
Merimetson ravinnossa arvokkaista kaloista ahvenen massaosuus vaihteli 21–43 prosentin ja kuhan 0,04–15 prosentin välillä. Salmen ym. mukaan merimetso saalisti vuosina 2010–2012 kuhia 168 000–570 000 kappaletta ja ahvenia 4,0–7,7 miljoonaa kappaletta ja aiheutti kuhalle 110–140 tonnin eli 20–60 prosentin saalismenetyksen; Heikinheimon ym. laskelmissa vaikutus kalastettavan kuhakannan kokoon oli 4–23 prosenttia. Luken Vaasassa tekemien tutkimusten mukaan ahvensaaliit voivat olla arviolta jopa puolet tavanomaista pienempiä alueella, jolla merimetso pesii.
Luvat ja kalastuspaine
Alue on vapaa-ajankalastuksessa iso: viehekalastuspäiviä kirjattiin 204 615 vuosina 2017–2018, enemmän kuin missään muussa Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kalatalousalueessa. Kalastusoppailla oli alueen vesillä 412 asiakaspäivää vuonna 2019. Yhtenäislupa-alueita on kolme: siianonginnan lupia myydään 1.1.–15.5. ja niillä saa onkia enintään kolmella kelavavalla, kun taas Airiston ja Pohjakylän luvat ovat venekuntakohtaisia ilman vaparajoituksia. Kalastajakyselyssä (n = 1 096) tärkeimmiksi lajeiksi nimettiin ahven (27,6 %), kuha (22,4 %), hauki (19,4 %) ja siika (13,7 %) — mieltymyksiä, ei saaliin jakaumaa.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Saalisluvut ovat pyyntiruutukohtaisia. Tilastot kertyvät ICES-ruuduista 47, 51 ja 52, jotka ovat kalatalousaluetta laajemmat.
- Eri mittareita ei voi verrata keskenään. Kaupallisen kalastuksen tonnit, kalastustiedustelun kg/pyyntivuorokausi ja kyselyvastausten prosentit mittaavat kukin eri asiaa.
- Kokonaissaalis kertoo kalastuksen määrästä, ei kannasta. Lasku voi johtua kalastuksen vähenemisestä, kannan tilasta tai hylkeen ja merimetson saalistuksesta — suunnitelma nimeää kaikki kolme.
- Luvut ovat vuosilta 1980–2021. Ne kuvaavat suuntaa, eivät tämän päivän tilaa. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Airisto ja Velkuastä
Onko Airistolla ja Velkuassa hyvä kuhakanta?
Kuhasaalis on laskenut huippuvuosien yli 400 tonnista 105 tonniin vuonna 2019, mutta Saaristomereltä pyydetään edelleen yli puolet Suomen merialueen kaupallisesta kuhasaaliista. Kanta lähestyy suunnitelman mukaan jo vuosituhannen alkuvuosien tasoa, ja Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosiluokan 2018 vahvuus ennustaa hyviä kuhasaaliita vuodesta 2023 alkaen. Sitä ennen saaliit jäänevät melko pieniksi vuosien 2015–2017 pienten vuosiluokkien takia.
Millä solmuvälillä kuhaa kannattaa pyytää Airisto-Velkualla?
Käyttö- ja hoitosuunnitelma suosittaa, että kuhankalastukseen tarkoitettujen verkkojen alin sallittu solmuväli alueella on 45 millimetriä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa hankkeen kalastajilla päiväkohtaiset saaliit pienenivät alle 45 millin verkoissa alamitan noston jälkeen, kun taas 45 millin verkkoja käyttäneillä keskisaalis kasvoi. Alamittaisten kuhien suuri osuus tekee tiheämpien verkkojen käytöstä kannattamatonta.
Mikä on kuhan alamitta Airisto-Velkuan alueella?
Kuhan alamitta on 42 senttimetriä, I-ryhmän kaupallisilla kalastajilla 40 senttimetriä. Vapaa-ajankalastajien alamitta nousi 42 senttiin vuonna 2016 ja I-ryhmän kaupallisten kalastajien 37 sentistä 40 senttiin vuoden 2019 alussa. Alamittainen kuha on kalastuslain mukaan aina laskettava takaisin veteen.
Saako Airistolta siikaa?
Saa, mutta kalastus on istutusten varassa: Saaristomeren vaellussiikakannat ovat kokonaan istutusten varassa, ja suunnitelma toteaa siikaistutusten olevan edellytys alueen nykyiselle siiankalastukselle. Vuoden 2020 siikasaalis alueen pyyntiruuduilla oli noin 16 tonnia. Vuoden 2017 kalastustiedustelussa siika muodosti Pohjois-Airistolla yli neljänneksen kokonaissaaliista.
Kannattaako Airisto-Velkualla uistella meritaimenta?
Rasvaevällinen meritaimen on rauhoitettu kokonaan Suomen merialueilla vuodesta 2019, ja vain rasvaeväleikattua istutuskalaa saa ottaa. Meritaimenistutukset ovat olleet vähäisiä koko Saaristomerellä viime vuosina, ja suunnitelma kertoo vetouistelijoiden siirtyneen kevätkesällä Ahvenanmaan vesille merilohien pyyntiin. Vuoden 2017 tiedustelussa alueen suurin taimensaalis oli Pohjois-Airistolta 35 kiloa.
Miksi hauki on vähentynyt Saaristomerellä?
Kaupallinen haukisaalis alueen pyyntiruuduilla oli noin 18 tonnia vuonna 2020, ja Saaristomeren ja Ahvenanmaan yhteen tilastoitu vapaa-ajankalastuksen haukisaalis on pudonnut 20 vuodessa yli 2 000 tonnista 174 tonniin. Ruotsalaistutkijoiden mukaan syynä on osittain mädin ja poikasten lisääntynyt kuolevuus kolmipiikkien saalistuksen ja kilpailun takia; lisäksi hylkeiden ja merimetsojen saalistama haukimäärä on suurempi kuin kalastuksen ottama.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Airisto-Velkuan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (yleiskokous 24.11.2021) — vesipinta-ala, osakaskunnat ja omistuksen pirstaleisuus s. 6; alueen rajaus, järvet ja joet s. 7; kaupallisen kalastuksen väheneminen, hylkeiden vaikutus ja rysäpyynti s. 12–13; ICES-tilastoruudut ja silakkasaalis 2020 s. 13; kuhasaaliin huippuvuodet, 105 tonnia 2019, alamitat 40 ja 42 cm sekä Saaristomeren osuus maan kuhasaaliista s. 14; kuhan pyyntitavat, hylkeet ja vuosiluokkien vaihtelu s. 15; kuhakannan koko, alamitan noston tutkimus ja kuhaistutukset 146 206 kpl s. 16; ahvensaalis 266 tonnia, verkkojen silmäkoko ja siian saalis 16 tonnia s. 17; haukisaalis 18 tonnia ja pyyntitapa s. 18; kuore ja viehekalastuskysely s. 19; viehekalastuspäivät 204 615 sekä kalastustiedustelun luvut s. 20; osa-alueiden saaliskoostumus, Varsinais-Suomen vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis ja kalastusoppaiden asiakaspäivät s. 21; silakan koon ja rasvapitoisuuden muutos sekä mädin selviytyminen s. 24; Olin & Raitaniemi -tutkimuksen tulokset ja ahvenen vuosiluokat s. 25; siikamuodot, uhanalaisuus ja istutusmäärät 2019 s. 26; hauen, lohen, meritaimenen, mateen ja särkikalojen tilannekuvaukset s. 27; kuore ja poikasalueet s. 28; hallikanta 40 075 / 16 758 / 14 757 s. 30; hallien ravinnonkäyttö 21–28 milj. kg s. 31; merimetson ravinto ja vaikutuslaskelmat s. 34; kalastuksen tavoitetila s. 35; yhtenäislupa-alueet s. 41–44; lohenkalastuksen ohjaus ja siian silmäkokosäätely s. 46–47; kuhan ja hauen säätelysuositukset s. 47–48; taimenen rauhoitus joessa 1.9.–30.11. ja virtavesien ongelmat s. 49 ja s. 67–68; istutussuunnitelma ja kalatalousmaksuistutukset s. 50; kalastajakyselyn lajivastaukset s. 85; rajoitustarvekysely s. 90
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta