Etusivu › Kalavedet › Orivesi ja Pyhäselkä

Kalavedet · Pohjois-Karjala

Orivesi ja Pyhäselkä — kalakannat ja saalistilastot

Orivesi ja Pyhäselkä ovat Suur-Saimaan pohjoisosan järvialtaita Pohjois-Karjalassa, yhteydessä toisiinsa Pielisjoen kautta. Tällä sivulla on se, mitä Oriveden kalatalousalueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saaliit, koekalastustulokset ja äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne.

Näytä Orivesi, Pyhäselkä ja Pielisjoki kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Pyhäselkä ja Pielisjoki — ahven, hauki ja kuha yli 70 prosenttia saaliista

Oriveden kalatalousalueen vesipinta-ala on 121 601 hehtaaria, ja se ulottuu Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän, Tohmajärven, Enonkosken ja Heinäveden kuntiin sekä Joensuun, Kiteen ja Savonlinnan kaupunkeihin. Alueen kaksi merkittävää jokea ovat Ala-Koitajoki, joka laskee Pielisjokeen, ja Pielisjoki, joka puolestaan laskee Pyhäselkään; merkittävimmät järvialtaat ovat Pyhäselkä, Jänisselkä, Ukonselkä, Heposelkä, Orivesi ja Paasivesi. Ahventa, kuhaa, haukea, madetta, muikkua, siikaa, kuoretta ja särkikaloja esiintyy alueella luontaisesti ja yleisesti.

Orivesi itse on Suur-Saimaan osa Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa, pinta-alaltaan 601,3 neliökilometriä — Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 7 — keskisyvyydeltään 9,2 metriä ja syvimmillään 74 metriä. Pyhäselkä on 32 kilometriä pitkä järvenselkä, jonka tilavuus on 3 160 miljoonaa kuutiometriä, keskisyvyys 8,8 metriä ja suurin syvyys 67 metriä. Heposelkä on Onkisalmen kapeikon Orivedestä erottama oma altaansa, 53 neliökilometriä ja syvimmillään 34 metriä. Eteläisin allas Paasivesi on yksi Suomen kraatterijärvistä, halkaisijaltaan noin 10 kilometriä ja iältään yli 200 miljoonaa vuotta.

Vuoden 2012 alussa Pielisjoen ja Pyhäselän alueella kalastaville talouksille tehdyn kalastustiedustelun mukaan tärkeimmät saalislajit olivat ahven, hauki ja kuha, jotka muodostivat molemmilla alueilla yli 70 prosenttia kokonaissaaliista (Hartikainen ym. 2015). Muita kilomääräisesti merkittäviä saalislajeja olivat Pielisjoella lahna ja särki, Pyhäselällä lahna ja made. Edelliseen, vuoden 2006 tiedusteluun verrattuna, kokonaissaalis kasvoi Pielisjoella 58 195 kilosta noin 89 417 kiloon ja aleni lievästi Pyhäselällä 128 758 kilosta 118 757 kiloon. Hehtaarisaalis laski ensimmäisen kerran alle 6 kiloon vuonna 2006 (5,28 kg) ja oli vuonna 2011 4,87 kiloa — kohtuullinen taso näin suurelle järvelle. Kuhan yksikkösaalis on kasvanut koekalastuksissa Pielisjoella ja Pyhäselällä 2000-luvulla, mikä kuvaa kannan vahvistumista. Muikun yksikkösaalis Pyhäselällä oli suurimmillaan 1980-luvun alkupuolella, kasvoi uudelleen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mutta on sittemmin näyttänyt taantuneen. Siikaa on ajoittain saatu Pyhäseltä hyvin, mutta loisten (rakkoloision) takia se ei ole ollut haluttu saaliskala — viime vuosina on kuitenkin havaittu myös puhtaita siikoja.

Kaupallinen kalastus — kuha alueen tärkein sisävesikala

Pohjois-Karjalassa on 26 I-ryhmän ja 242 II-ryhmän kaupallista kalastajaa. Metsähallitus on myöntänyt lupakaudelle 2020–2024 trooliluvat neljälle trooliparille Pyhäselän yleisvesialueelle, kahdelle Savonselän yleisvesialueelle ja viidelle Paasselän yleisvesialueelle; troolikalastuksen tärkein saalislaji on muikku. Nuottalupia on myönnetty viidelle nuottakunnalle Savonselän ja Paasselän yleisvesialueille. Verkkolupia on myönnetty samalle lupakaudelle 504 kappaletta Pyhäselän yleisvedelle ja 968 kappaletta Savonselän ja Paasselän yleisvesialueille; verkkopyynnin pääasiallinen saaliskala on kuha, josta on tullut sisävesillä tärkeä kaupallinen kala. Kuhan lisäksi kaupallisesti kalastetaan muikkua, ahventa ja haukea, vähäisemmässä määrin madetta ja lahnaa.

Kaupallisten kalastajien Luonnonvarakeskukselle tekemien saalisilmoitusten perusteella keskimääräinen saalis vuosina 2016–2019 oli muikulla 29 783 kiloa, kuhalla 30 698 kiloa, ahvenella 4 256 kiloa, hauella 7 679 kiloa, lahnalla 2 742 kiloa, madetta 1 059 kiloa ja särjellä 1 706 kiloa vuodessa. Pyöreän muikun hinta sisävesikalastuksessa on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan hyvin alhainen, mikä on korkeiden polttoainekulujen ohella tehnyt muikun kalastamisesta osin kannattamatonta. Vuonna 2012 voimaan tulleen lupajärjestelmän ansiosta ELY-keskus voi myöntää kalastusmatkailuluvan enintään kuuden hengen ryhmälle yhdellä vavalla osallistujaa kohti; lupa kalastusmatkailutilaisuuksien järjestämiseen on myönnetty 24 kalastusmatkailuyrittäjälle Pohjois-Karjalassa.

Järvilohi — äärimmäisen uhanalainen ja täysin istutusten varassa

Oriveden kalatalousalueella esiintyy Vuoksen kantaa olevaa järvilohta ja järvitaimenta. Järvilohen lisääntymisalueet sijaitsivat Ala-Koitajoella ja Pielisjoella, mutta ne tuhoutuivat voimalaitosten rakentamisen seurauksena: Ala-Koitajoen päävirtaus käännettiin Hiiskosken padolla tekojärven kautta Pamilon voimalaitokselle vuonna 1955, Pielisjokeen rakennettiin yläosan sulkeva Kaltimon voimalaitos 1958 ja alaosaan Kuurnan voimalaitos 1971. Tämän jälkeen järvilohi on ollut täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa, ja se luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.

Korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2013, että Pamilon voimalaitokselta on ohijuoksutettava vettä Hiiskosken padon kautta Ala-Koitajokeen vähintään 4 m³/s loka–marraskuussa ja vähintään 6 m³/s huhti–syyskuussa. Kuuden vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta eli vuoden 2019 jälkeen Pamilo Oy:n on jätettävä Aluehallintovirastoon hakemus vähimmäisjuoksutuksen ja kalatalousvelvoitteen muuttamisesta; tutkimuksesta ja seurannasta vastaa Luke. Saimaan järvilohen kärkihankkeena Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen, Laurinvirran tulvauomaan, on kunnostettu järvilohelle merkittävä lisääntymis- ja pienpoikasalue, jossa virtaa ympärivuotisesti 35 m³/s — se mahdollistaa lajille ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen täysin ihmisestä riippumattoman elinkierron, kun koskialueella syntyvät poikaset pääsevät laskeutumaan vapaasti Saimaan selkävesille.

Kalatalousalue istuttaa vuosittain rasvaeväleikattuja, Vuoksen kantaa olevia 3-vuotiaita järvilohen ja -taimenen istukkaita Pyhäselän Niittylahden opiston rantaan ja Liperin Salonnenään perustetuille rauhoitusalueille, joilla kaikenlainen kalastus on kielletty 15.4.–20.5. Kalatalousalueen ja Luken vuosina 2009–2015 toteuttamassa hankkeessa selvitettiin T-ankkurimerkittyjen 2- ja 3-vuotiaiden lohikalaistukkaiden menestymistä: Oriveden alueella merkkipalautuksia saatiin 3-vuotiaista istukkaista huomattavasti enemmän kuin 2-vuotiaista, joten istutukset kannattaa tehdä 3-vuotiailla poikasilla. Vuonna 2019 järvilohta istutettiin 45 757 kappaletta, mikä oli vuosien 2015–2019 pienin määrä (vaihteluväli 45 757–127 849 kappaletta); näiden lisäksi Ala-Koitajokeen istutettiin erikseen vuonna 2015 vielä 90 749 vastakuoriutunutta ja 10 000 yksivuotiasta poikasta, vuonna 2016 vastaavasti 44 500 ja 8 992.

Merkittävä osa järvilohen päävaellusreitistä kulkee Oriveden kalatalousalueen vesillä, ja sen suojelullinen valvonta on alueen kalastuksenvalvonnan tärkein painopiste. Rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu kesällä 1.6.–31.8., ja lajin päävaellusreitin salmipaikoissa — Vuosalmi Savonselän ja Ukonselän välillä sekä Arvinsalmi ja Vuosalmi Tikanselän ja Pyhäselän välillä — on kalastuskielto 1.8.–15.9. Kuurnasta Pielisjoen suistoon ulottuvalla laajennetulla kalaväylällä on kalastuskielto 1.8.–31.10., ja Ala-Koitajoella on ympärivuotinen kalastuskielto. Alueella on 14 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, joista 9 on Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen valvojia.

Järvitaimen ja harjus — vaatimattomammat vaatimukset, silti uhanalaisia

Järvitaimen on uhanalainen koko Järvisuomessa, mutta se ei ole yhtä vaativa lisääntymisalueidensa suhteen kuin järvilohi: se pystyy lisääntymään virroissa, koskissa, puroissa ja jopa pienissä ojissa. Pielisjoki–Ala-Koitajoki-alue kuului aikoinaan myös järvitaimenen suurimpiin lisääntymisalueisiin, mutta nekin tuhoutuivat voimalaitosrakentamisen sekä myllyjen ja uiton vaikutuksesta. Kalatalousalue istuttaa vuosittain rasvaeväleikattuja, Vuoksen kantaa olevia järvitaimenen 3-vuotiaita istukkaita; vuonna 2019 niitä istutettiin 18 267 kappaletta (vaihteluväli 2015–2019: 7 815–18 267 kappaletta).

Pielisjoen virtakutuinen harjuskanta on nykyään heikko tai lähes täysin hävinnyt; joen yläosasta on vielä saatu jonkin verran harjuksia, jotka saattavat olla joen omaa kantaa, ja satunnaisesti niitä on saatu myös Jakokoskelta sekä Pielisjoen alaosan Utrankoskesta, Niskakoskesta ja Kaluvirrasta. Pyhäselän Vuosalmesta saadaan harjuksia vuosittain ja satunnaisesti myös Arvinsalmesta, Tikansalmesta ja Ukonselän Vuoniemestä — nämä ovat todennäköisesti istutettujen Puruveden kantaa olevien harjusten jälkeläisiä. Oriveden eteläosasta ei ole 2000-luvulla enää saatu harjuksesta lainkaan havaintoja. Istutuksissa käytetään virtavesillä tapauskohtaisesti arvioitavaa kantaa ja järvialueilla Puruveden kantaa. Kalojen elohopeapitoisuuksia on selvitetty Pielisjoessa ja Pyhäselällä, eikä niissä havaittu ihmiselle haitallisia pitoisuuksia.

Suuri- ja Pieni-Onkamojärvi — särki, ahven ja hoitokalastuksen vaikutus

Suuri-Onkamojärvi (Rääkkylä, Tohmajärvi) on pinta-alaltaan 3 210,66 hehtaaria, keskisyvyydeltään 3,6 metriä ja syvimmillään noin 10 metriä. Pieni-Onkamojärvi (Joensuu, Rääkkylä, Tohmajärvi) on 1 261,44 hehtaaria, keskisyvyydeltään 2,5 metriä ja syvimmillään 7 metriä; järvet ovat yhteydessä toisiinsa kapean salmen kautta.

Vuonna 2009 toteutetun kalastorakenneselvityksen perusteella kumpikin järvi oli selkeästi särkivaltainen. Vuoden 2013 koekalastuksessa särjen yksikkösaalis (g/verkko) oli samalla tasolla kuin 2009 — särjen määrässä ei siis ollut tapahtunut muutosta — mutta ahvenen suhteellinen osuus etenkin Suuri-Onkamojärvellä oli noussut särkeä suuremmaksi, eli kumpikin järvi oli muuttunut ahvenvaltaiseksi. Petokalojen (ahven ja kuha) määrä Suuri-Onkamojärvellä oli lähes kaksinkertaistunut vuoden 2009 tuloksiin verrattuna, mikä on ilmeisimmin seurausta vuosina 2009–2013 tehostetusta hoitokalastuksesta. Vuoden 2019 koekalastusten perusteella särki näyttää kuitenkin olevan nousemassa jälleen valtalajin asemaan molemmilla järvillä — suunnitelman johtopäätös on, että näillä runsastuottoisilla järvillä pitäisi tehdä hoitokalastusta säännöllisin väliajoin.

Säätely — alamitat, rauhoitusajat ja verkkorajoitukset

Koko alueella kuhan alamitta on 42 senttimetriä, rasvaevättömän järvitaimenen 50 senttimetriä, rasvaevättömän järvilohen 60 senttimetriä, harjuksen 35 senttimetriä ja nieriän 60 senttimetriä. Rasvaevällinen eli luonnonvarainen järvilohi ja taimen ovat rauhoitettuja ympäri vuoden, ja rauhoitettu tai alamittainen kala on aina vapautettava. Vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistöalueella saa ottaa saaliiksi enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Harjus on rauhoitettu huhti–toukokuun ajan ja nieriä syys-, loka- ja marraskuussa.

Pielisjoella on kielletty pinnan läheisyyteen tai väliveteen asetettu kalatäkyinen koukkupyydys koko joella Uimasalmen sillan ja Pielisjokisuun välillä, ja alle 55 millimetrin solmuvälin verkot on kielletty Rahkeenveden ja Pielisjokisuun välillä huhti–kesäkuussa. Ala-Koitajoki on rauhoitettu kaikelta kalastukselta Hiiskosken padolta 50 metriä Siikakosken alapuolelle (paitsi katiskakalastukselta ja rannalta tapahtuvalta onkimiselta ja pilkkimiseltä), ja verkkokalastus on kielletty siellä kokonaan huhti–kesäkuussa sekä 15.8.–30.11.; Pielisjoella vastaava verkkokielto on 15.8.–31.10.

Pääjärvialtailla (Pyhäselkä–Orivesi, Heposelkä mukaan lukien) pienin sallittu verkon solmuväli on kolme metriä syvemmillä vesillä 80 millimetriä koko altaalla, 55 millimetriä ympäri vuoden pohjoisella alueella ja 50 millimetriä ympäri vuoden eteläisellä alueella — rajoitukset eivät koske muikkuverkkoja. Eteläisellä alueella troolin vetäminen kolme metriä lähempänä pintaa on kielletty 15.6.–15.7. Saimaannorpan keskeisillä elinalueilla on lisäksi kielletty useita pyydystyyppejä (muun muassa pitkäsiima, riimuverkko ja tietyt yksisäikeiset verkot), ja verkkokalastus on siellä kielletty 15.4.–30.6., lukuun ottamatta alle 22 millimetrin muikkuverkkoja 21.–30.6.

Usein kysyttyä Orivesi ja Pyhäselkästä