Etusivu › Kalavedet › Kivijärvi ja Valkealan reitti
Kalavedet · Kymenlaakso ja Etelä-Karjala
Kivijärvi ja Valkealan reitti — kalakannat ja saalistilastot
Kivijärvi-Valkealan kalatalousalue kattaa kolme osa-aluetta Kaakkois-Suomessa: Luumäen ja Lemin Kivijärven, Kouvolan Väliväylän ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alueen. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saalismäärät, istutusluvut ja kalastusrajoitukset kolmelta osa-alueelta.
Pikavastaus
Kivijärvi-Valkealan kalatalousalueen tärkein hoidettu kalalaji on kuha, jonka alamitta vaihtelee osa-alueittain 45 ja 50 senttimetrin välillä ja jota on istutettu 2010–2019 kymmeniätuhansia poikasia joka osa-alueelle. RKTL:n vuoden 2009 tiedustelun mukaan Kivijärveltä saatiin eniten muikkua (41 tonnia), Valkealan puolelta eniten ahventa (16 tonnia). Taimenta ja järvilohta pyydetään lähinnä Väliväylän Kyykosken erityiskalastusalueella, jonne istutetaan pyyntikokoista järvitaimenta 400 kiloa vuodessa.
| Vesistö | Kivijärvi (Luumäki, Lemi) sekä Väliväylä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alue (Kouvola) |
|---|---|
| Suurin saalislaji Kivijärvellä (RKTL 2009) | muikku 41 t, lahna 26 t, hauki 21 t, ahven 20 t, kuha 17 t |
| Suurin saalislaji Valkealan alueella (RKTL 2009) | ahven 16 t, hauki 11 t, muikku 9 t, särki 6 t, lahna 2 t |
| Kuhan alamitta | 45 cm Kivijärvellä; 50 cm Väliväylällä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärvellä |
| Verkon solmuvälirajoitus | 22–54 mm Kivijärven pääaltaalla; 55 mm tai harvempi avovedessä Väliväylällä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärvellä |
| Eniten istutettu laji 2010–2019 | kuha: 42 916 poikasta Kivijärven alueelle, 35 108 Rapojärven alueelle |
| Aineisto | Kivijärvi-Valkealan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022–2025, istutusrekisteri (SÄHI), RKTL:n Suomi kalastaa -tiedustelu 2009 |
Näytä Kivijärvi (Luumäki) ja Vuohijärvi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kaksi eri Kivijärveä — tämä ei ole Keski-Suomen järvi
Suomessa on useampi Kivijärvi, ja tällä sivulla käsitelty järvi sijaitsee Luumäellä ja Lemillä Kaakkois-Suomessa, osana Kivijärvi-Valkealan kalatalousaluetta. Se on eri järvi kuin Keski-Suomen Kivijärvi, jolla on täysin oma kalatalousalueensa ja oma sivunsa: Keuruun ja Keski-Suomen Kivijärven kalakannat. Kivijärvi-Valkealan kalatalousalue jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Kivijärven reitin valuma-alueeseen, Väliväylään (Kyykoski, Ruokojärvi, Hangasjärvi) ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alueeseen — ja saalis- ja istutusluvut vaihtelevat osa-alueiden välillä huomattavasti.
Kuha — alueen hoidettu pääsaalislaji
Kivijärven rehevillä osa-alueilla tärkein kalalaji on kuha, ja suunnitelman tavoitteena on pitää petokalojen osuus vähintään 20 prosentissa kalastosta. RKTL:n Suomi kalastaa -tiedustelun mukaan Kivijärven kalastusalueen kuhasaalis oli vuonna 2009 noin 17 tonnia. Kuhaa on myös istutettu eniten kaikista kalalajeista: vuosina 2010–2019 Kivijärven alueelle istutettiin 42 916 kuhanpoikasta ja Touhtiainen-Ala-Kivijärven alueelle 32 443. Suunnitelma kuitenkin toteaa, että koska kuha lisääntyy Kivijärvellä pääosin luontaisesti, uudet istutukset eivät ole tarpeen.
Sääntely on tiukkaa: Kivijärven pääaltaalla on ollut voimassa verkon solmuvälikielto 22–54 mm (poikkeuksena Ruomin ja Uiminniemen osakaskunnat, joilla kielto koskee vain talvikautta), ja kuhan alamitta on nostettu 45 senttiin. Väliväylällä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alueella alamitta on korkeampi, 50 cm, ja solmuväli on rajattu 55 millimetriin tai harvempaan avovedessä (65 mm jään alta); molemmat rajoitukset on esitetty jatkettavaksi 31.12.2026 asti. Näillä alueilla kuhaa on istutettu 2010–2019 osa-alueesta riippuen 11 600–35 108 poikasta.
Muikku, hauki, ahven ja made — mitä vapaa-ajankalastaja oikeasti saa
RKTL:n vuoden 2009 tiedustelun mukaan Kivijärven kalastusalueen suurin saalislaji oli muikku (41 tonnia), sitten lahna (26 t), hauki (21 t), ahven (20 t), kuha (17 t), särki (8 t) ja made (2 t); vapaa-ajankalastajien pyyntipäiviä kertyi 146 197. Valkealan kalastusalueella (Väliväylä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärvi) järjestys oli toinen: ahven 16 t, hauki 11 t, muikku 9 t, särki 6 t ja lahna 2 t; pyyntipäiviä kertyi 61 196.
Haukkajärven verkkokoekalastuksissa yleisimmät lajit ovat olleet ahven, särki, kuha ja salakka, ja petokalojen osuus on ollut parhaimmillaan 36,2 prosenttia vuonna 2018. Hoitokalastuksella nostetaan pääosin vähempiarvoista särkikalaa: Kivijärven Kuuksenenselältä nostettiin 2016–2019 yhteensä 65 470 kiloa kalaa, ja Väliväylän hoitokalastusyhdistys pyysi vuonna 2020 yhteensä 9 681 kiloa — Lappalasta 5 220 kg, Rapojärvestä 2 176 kg, Haukkajärvestä 1 365 kg ja Karhulanjärvestä 920 kg, pääosin särkeä, ahventa, lahnaa ja sorvaa. Lappalan troolisaalis oli pääosin kuoretta, Rapojärven salakkaa.
Taimen ja järvilohi — Kyykosken erityiskalastusalue
Kivijärven reitille suositellaan istutettavaksi lohikalaksi 3-vuotiasta rasvaeväleikattua järvitaimenta, koska muu perinteinen istukasvalikoima — järvilohi, harjus, kuha ja siika — lisääntyy alueella jo luontaisesti eikä sen istuttaminen suunnitelman mukaan ole järkevää. Väliväylän Kyykosken viehekalastusalueella on omat, tiukemmat säännöt: taimenta saa pyytää 30.09. asti, rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 40 cm, ja alueelle istutetaan pyyntikokoista järvitaimenta 400 kiloa vuodessa. Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alueella tehdään lisäksi tarvittaessa tuki-istutuksia 1-kesäisillä kuhanpoikasilla; tarvetta arvioidaan vuosittain.
Vaellusesteet ja kunnostukset
Neljä patoa Kymijoessa ja neljä Väliväylällä estävät vaelluskalojen nousun Kivijärven reitille; Väliväylän omalla osa-alueella patoja on neljä Kymijoessa ja kaksi Väliväylällä. Suunnitelman mukaan luontaisesti lisääntyviä vaelluskaloja tai uhanalaisia kalakantoja ei esiinny millään kolmesta osa-alueesta. Kalankulkua esitetään parannettavaksi kalaportailla ja pohjapadoilla Pajukosken, Huhmarkosken (Tirvanjoki), Ruokokosken voimalaitoksen ja Kannuskosken myllypadon kohdilla, ja koskia kunnostetaan kutusorakoin Kyykoskella. Kivijärven Kuuksenen- ja Ronkaanselällä sekä Jängyn- ja Vetjajärvissä jatketaan 2020-luvulla vesistökunnostuksia, joiden tavoitteena on elvyttää muikkukantoja alueen karuilla selkävesillä.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Kalastustiedustelu, hoitokalastuksen saaliskirjanpito ja koekalastukset mittaavat eri asiaa. RKTL:n vuoden 2009 tiedustelu kertoo vapaa-ajankalastajien ilmoittamista saaliista, hoitokalastussaaliit taas tehokalastuksen tulosta — niitä ei voi laskea yhteen eikä verrata suoraan toisiinsa.
- Istutusmäärät ovat poikaslukuja, eivät saalisennusteita. 42 916 istutettua kuhanpoikasta ei tarkoita, että saaliiksi päätyisi sama määrä kalaa.
- Osa-alueiden rajoitukset eroavat toisistaan. Kivijärven 45 sentin kuhamitta ei koske Väliväylää tai Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärveä, joilla mitta on 50 senttiä.
- Suunnitelma kattaa vuodet 2022–2025, ja osa rajoituksista on kirjattu voimassa 31.12.2026 asti. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Kivijärvestä ja Valkealan reitistä
Onko tämä sama Kivijärvi kuin Keski-Suomessa?
Ei. Tällä sivulla käsitelty Kivijärvi sijaitsee Luumäellä ja Lemillä Kaakkois-Suomessa ja kuuluu Kivijärvi-Valkealan kalatalousalueeseen. Keski-Suomen Kivijärvi on eri järvi, jolla on oma kalatalousalueensa ja oma sivunsa.
Onko Kivijärvellä (Luumäki) hyvä kuhakanta?
Kuha on Kivijärven rehevien osa-alueiden tärkein kalalaji, ja suunnitelman tavoitteena on pitää petokalojen osuus vähintään 20 prosentissa kalastosta. Vuoden 2009 tiedustelun mukaan kuhasaalis oli noin 17 tonnia vuodessa. Kuhaa on myös istutettu eniten kaikista lajeista — 42 916 poikasta 2010–2019 — vaikka suunnitelma toteaa kannan lisääntyvän jo pääosin luontaisesti.
Millä mitalla kuhaa saa pyytää Kivijärvi-Valkealan alueella?
Vaihtelee osa-alueittain. Kivijärvellä kuhan alamitta on 45 senttiä, ja se oli voimassa 31.12.2019 asti. Väliväylällä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alueella alamitta on korkeampi, 50 senttiä, ja se on esitetty jatkettavaksi 31.12.2026 asti. Tarkista ajantasainen tilanne kalastusrajoitus.fi:stä.
Saako Kivijärvi-Valkealan alueelta taimenta?
Kyllä, erityisesti Väliväylän Kyykosken viehekalastusalueelta, jonne istutetaan pyyntikokoista järvitaimenta 400 kiloa vuodessa. Alueella on omat rajoituksensa: taimenta saa pyytää 30.09. asti ja rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 40 senttiä. Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven alueella tehdään lisäksi tarvittaessa tuki-istutuksia kuhan 1-kesäisillä poikasilla.
Mitä kalaa Valkealan alueelta (Väliväylä ja Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärvi) oikeasti saadaan?
RKTL:n vuoden 2009 tiedustelun mukaan Valkealan kalastusalueen suurin saalislaji oli ahven (16 tonnia), sitten hauki (11 t), muikku (9 t), särki (6 t) ja lahna (2 t). Haukkajärven verkkokoekalastuksissa yleisimmät lajit ovat olleet ahven, särki, kuha ja salakka, ja petokalojen osuus on ollut parhaimmillaan 36,2 prosenttia vuonna 2018.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Kivijärvi-Valkealan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma — kala- ja rapukantojen taulukko ja Kaavio 1-2 s. 8; vaellusesteet ja Kivijärven istutustaulukko s. 10; RKTL:n 2009 saalistilasto ja pyyntipäivät Kivijärvellä s. 11; hoitokalastussaaliit (Taulukko 5) ja kuhan 45 cm:n alamitta s. 12; solmuvälirajoituksen ja alamitan jatkoesitys s. 14; istutussuositus s. 15; Väliväylän istutustaulukko (Taulukko 8) ja vaellusesteet s. 19; Väliväylän rajoitukset ja Kyykosken taimenrajoitukset s. 20 ja s. 22; Väliväylän kunnostus- ja istutussuunnitelma s. 22; Rapojärvi-Haukkajärvi-Lappalanjärven lajitaulukko, Haukkajärven koekalastus (Kaavio 3) ja vaellusesteet s. 25; osa-alueen istutustaulukko (Taulukko 13) s. 26; RKTL:n 2009 saalistilasto Valkealan alueella s. 26; hoitokalastussaaliit 2020 ja rajoitukset (Taulukko 17) s. 27; rajoitusten jatko 2026 (Taulukko 18) s. 29; tuki-istutussuunnitelma s. 30; uhanalaiset kalakannat ja vaellusesteet s. 31; suunnitelmakausi 2022-2025 s. 32
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta