Etusivu › Kalavedet › Kiiminkijoki

Kalavedet · Pohjois-Pohjanmaa

Kiiminkijoki — kalakannat ja saalistilastot

Kiiminkijoki laskee Puolangalta ja Utajärveltä Perämereen Haukiputaalla, ja sen tärkein sivujoki on Nuorittajoki. Tällä sivulla on koottuna se, mitä joen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut saaliit, koekalastustulokset ja istutusmäärät viranomaisaineistosta.

Näytä Kiiminkijoki ja Nuorittajoki kartalla

Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.

Kiiminkijoen pääuoma ja vesistön yleiskuva

Kiiminkijoen kalatalousalue kattaa Kiiminkijoen päävesistöalueen sekä joen suun edustan merialueen Perämerellä, Räinänperän ja Isoniemen välillä Haukiputaalla. Alueen vesipinta-ala on yhteensä 16 349 hehtaaria, josta järjestäytyneiden osakaskuntien jäsenet omistavat 80 %, valtio 10 % ja muut vesialueen omistajat 10 %. Pääuoma muodostaa noin 180 kilometrin mittaisen yhtenäisen jokialueen Haukiputaalta Puolangan Kivarinjärvelle, ja joki kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon.

Kiiminkijoki on luonnontilainen turvemaiden joki, joka on luonnostaan ruskeavetinen; yli puolet valuma-alueesta on suota. Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan pääuoma ja sivuvedet ovat pääosin hyvässä tilassa Ylikiiminkiin saakka ja sen yläpuoliset vedet pääosin erinomaisessa tilassa; Kivijoki ja Juorkunan alueen järvet ovat tyydyttävässä tilassa. Suurimmat järvet ovat Marttisjärvi (275 ha), Hakojärvi (268 ha) ja Juorkuna–Mätäsjärvi (249 ha) Juorkunan alueella sekä Vihajärvi (368 ha), Puolankajärvi (299 ha) ja Kivarinjärvi (262 ha) Puolankajärven valuma-alueella.

Kalatalousalueen arvion mukaan sisävesien kestävä kokonaissaalis on 153–205 tonnia vuodessa, kun taas 2010-luvun toteutunut vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen aineistoista arvioituna keskimäärin 145 tonnia vuodessa, josta pyydyskalastuksen osuus oli 74 tonnia (51 %) ja vapakalastuksen 71 tonnia (49 %). Kalatalousalueen sisävedet ovat siis laskennalliseen kestävyyteen nähden vielä vajaasti kalastettuja.

Merialueen saaliit — kaupallinen kalastus ohittaa vapaa-ajan selvästi

Kiiminkijoen edustan merialueen paikallisesta kalakannasta ei ole koekalastuksiin perustuvaa ajantasaista tietoa; lähimmät koekalastetut alueet ovat Oulun ja Kemin edustat, joiden kalastorakenteen arvioidaan kuvaavan myös Kiiminkijoen edustaa. Valtalajit ovat särki ja ahven, jotka muodostavat 60–80 % kalaston biomassasta; kiiski on yksilömäärältään ahvenen ja särjen ohella runsain laji.

Haukiputaan edustan merialueella vuonna 2008 vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli 4 600 kiloa ja kaupallisen kalastuksen 39 300 kiloa. Vapaa-ajankalastus on pääosin verkkokalastusta, jonka pääsaalislajeja ovat siika, lohi, ahven ja taimen; kaupallinen kalastus on pääosin verkko- ja rysäkalastusta, ja sen saalis koostuu silakasta, siiasta, maivasta, lohesta ja taimenesta. Kalatalousalueen arvion mukaan silakan osuus kaupallisessa kalastuksessa on vähentynyt — silakkaa on, mutta pyytäjiä ei enää samassa määrin. Alueella harjoittaa kaupallista kalastusta yksi ykkösryhmän ja toistakymmentä kakkosryhmän kalastajaa, ja matkailijoista 80–90 % tulee Pohjois-Suomesta.

Kiiminkijoen alaosalla pyydetään Haukiputaan osakaskunnan koskipaikoilla myös nahkiaista; kokonaissaalis on muutamia kymmeniä tuhansia nahkiaista vuodessa. Kalatalousalueen arvion mukaan nahkiaiskanta on heikentynyt ja pyynti sen myötä vähentynyt.

Hauki hallitsee pääuoman koskia ja järviä

Pääuoman läpivirtausjärvissä valtalajeja ovat ahven ja särki, jotka muodostavat vähintään puolet kalaston biomassasta; myös lahna ja hauki ovat runsaita. Kalatalousalueen arvion mukaan muikkukanta on kohtuullinen ja kuhakanta hyvä, made on saaliissa satunnaisempi mutta madekanta on parantunut pääuomassa.

Pääuoman koskissa esiintyy sähkökoekalastusten mukaan yleisesti ahventa, harjusta ja taimenta; myös lohi ja made ovat tavallisia. Lohikalojen osuus koskikalaston biomassasta on keskimäärin noin 44 %, mutta yksilömäärältään valtalajeja ovat virtavesille tyypilliset mutu, kivisimppu ja kivennuoliainen.

Pääuoman vapakalastuksen kokonaissaalis oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin noin 11 000 kiloa vuodessa, josta lähes puolet oli haukea. Hauen hehtaarisaalis pääuomassa oli 2,4 kg/ha, mikä kalatalousalueen mukaan viittaa hauen ylikalastukseen; lohikalojen saalis oli samalla ajanjaksolla keskimäärin 3 700 kiloa. Myös pyydyskalastuksessa hauki on tärkein saalislaji, mutta kokonaissaaliista ei ole seurantatietoa lukuun ottamatta Hamarinjärveä, jossa pyydyskalastuksen saalis oli vuonna 2012 noin 400 kiloa. Suunnitelmakauden tavoitteena on, että haukikanta koskissa pienenee vuoden 2020 tasosta ja hauenkalastusta koskissa tehostetaan.

Nuorittajoki ja sivuvedet — talouskalavaltaiset kosket

Kiiminkijoen tärkein sivujoki on Nuorittajoki; muita sivujokia ovat Tilanjoki-Pirttijoki, Kuorejoki, Jolosjoki ja Vepsänjoki. Suurimmat sivuvesien järvet ovat Iso Olvasjärvi (455 ha) Nuorittajoen vesistössä, Kalhamajärvi (694 ha) ja Auhojärvi (361 ha) Pirttijoen vesistössä sekä Vilpusjärvi (215 ha) Puolankajärven valuma-alueella. EU:n vesipuitedirektiivin koekalastuksia on tehty seitsemässä sivuvesien järvessä, ja niiden mukaan valtalajit ovat särki ja ahven; myös lahna, hauki ja istutettu siika muodostavat kohtalaisen osuuden biomassasta. Saalispotentiaali valtalajeina olevalle särjelle ja ahvenelle on kalatalousalueen arvion mukaan useita kymmeniä tonneja.

Sivuvesien virtavedet ovat pääuomaa selvemmin talouskalavaltaisia: lohikalojen osuus koskikalaston biomassasta on keskimäärin vajaa 20 %, ja yksilömäärältään valtalajeja ovat kivisimppu, mutu ja kivennuoliainen. Osakaskunnille tehdyn kyselyn mukaan Hetejärven kalastuskunnan vesissä Nuorittajoessa ahven- ja haukikannat ovat kohtalaisessa kunnossa, kuha on tärkeä saalislaji Puolangan järvissä ja madekanta on parantunut sivuvesillä — mutta istutusten varassa olevat taimen- ja harjuskannat ovat heikkoja.

Nuorittajoella vuonna 2012 tehdyn kalastuskyselyn mukaan suosituimmat pyydykset olivat koukut, katiskat ja verkot, ja vapakalastuksessa heittokalastusta ja onkimista harjoitettiin enemmän kuin perhokalastusta tai vetouistelua. Kokonaissaalis oli noin 2 300 kiloa, josta kolmannes oli haukea; muu kotitarvekalastuksen saalis koostui monipuolisesti ahvenesta, säynteestä, särjestä, lahnasta ja mateesta, ja kuhan ja siian osuus saaliissa on kasvanut. Turvetuotannon loppumisen myötä vedenlaatu paranee, joten kalatalousalue odottaa kalakantojen elpyvän. Sivuvesillä ei ole laajuutensa tai kalastonsa puolesta elinkeinokalastukseen soveltuvia vesiä, joten kaupalliselle kalastukselle ei ole asetettu tavoitetilaa.

Lohi, taimen ja vaellussiika — istutuksin tuettuja vaelluskalakantoja

Lohi lisääntyy tavoitetilan mukaan Kiiminkijoen ala- ja keskijuoksulla luontaisesti istutuksin tuettuna kantana; poikastiheyksien tavoitteena on kasvaa 2010-luvun tasosta, joka oli keskimäärin 6 kesänvanhaa poikasta aarilla. Meressä syönnöstävä taimen (meritaimen) lisääntyy tavoitetilan mukaan keski- ja yläjuoksulla, ja vaellussiika alajuoksulla; vaellussiika nousee Koiteliin saakka. Siian lippoamiselle on myönnetty poikkeuslupa, ja perinnettä pidetään yllä vakiintuneen käytännön mukaisesti kalatalousviranomaiselta haettavalla luvalla.

Kalatalousalue on vuokrannut Metsähallitukselta valtiolle kuuluvan merilohen ja meritaimenen pyyntioikeuden (regal) Kiiminkijoen pääuomassa Puolangan Kivarinjärvestä alavirtaan Haukiputaan merirajaan asti; vuokra-aika on 1.1.2021–31.12.2030. Harjus on lohen ja taimenen ohella pääuoman koskikalastuksen vetovoimatekijä, ja tavoitteena on, että alueella on kohteita, joissa saa säännöllisesti kookasta, yli 500 gramman tai 40 senttimetrin harjusta.

Istutukset 2010–2020 — 12,3 miljoonaa kalaa vesiin

Kiiminkijoen kalatalousalueen vesiin istutettiin vuosina 2010–2020 mm. harjusta, järvitaimenta, kirjolohta, kuhaa, merilohta ja -taimenta sekä plankton-, pohja- ja vaellussiikaa; kaikkiaan istutuksia tehtiin 12,3 miljoonaa kappaletta. Tästä 84 % oli vaellussiikaa, jota istutettiin vastakuoriutuneina poikasina yhteensä 9,6 miljoonaa kappaletta. Kalastusalueen ja kalatalousalueen omilla varoilla tehtyjen istutusten osuus ELY-keskuksen istutusrekisteriin ilmoitetusta kokonaismäärästä oli 82 %.

Suunnitelmakaudella 2021–2030 istutukset on rajattu nimettyihin lajeihin ja kantoihin: harjusta saa istuttaa Iijoen ja Kitkajärven kantaa, taimenta Oulujoen vesistön, Rautalammin reitin ja Iijoen kantaa, lohta Iijoen kantaa, vaellussiikaa Kiiminkijoen, Iijoen ja Tornionjoen kantaa, planktonsiikaa Sotkamon reitin ja Koitajoen kantaa (vain sivuvesien järviin) ja pohjasiikaa Ivalojoen kantaa, sekä kuhaa Pyhäjärven ja Vanajaveden kantaa. Kirjolohi on vieraslaji, jota istutetaan harkiten pyyntikokoisena lähinnä muihin kuin virtavesiin; suunnitelmakaudella kirjolohen istutuksista virtavesiin luovutaan asteittain. Puolangan kunnalla on lisäksi velvoite istuttaa Kivarinjärveen (262 ha) vuosittain 1 500 kesänvanhaa kuhanpoikasta jätevesien johtamisesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi.

Usein kysyttyä Kiiminkijokistä