Etusivu › Kalavedet › Leppävesi ja Hankasalmen reitti
Kalavedet · Keski-Suomi
Leppävesi ja Hankasalmen reitti — kalakannat ja saalistilastot
Leppävesi-Saraavesi-Kuusvesi-Kynsivesi-reitti ja Hankasalmen reitti muodostavat Keski-Suomen Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalueen, jonka vedet laskevat lopulta Päijänteeseen. Tällä sivulla on se, mitä alueen viralliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu: mitatut yksikkösaaliit, saalisjakaumat, istutusvelvoitteet ja taimenkannan tila.
Pikavastaus
Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalueella kuha on ylivoimaisesti tärkein saalislaji: sen osuus kirjanpitokalastajien saaliista on ollut 48–82 prosenttia vuosina 2010–2019. Kuuhankavedellä kuhan osuus saaliin massasta oli vuonna 2017 noin 40 prosenttia, ahvenen noin 19 ja hauen noin 12 prosenttia. Kynsivedelle istutetaan Venekosken kalatalousvelvoitteena 1 200 kaksivuotiasta järvitaimenta joka vuosi, ja reitin merkintäistutuksista on saatu palautuksia 9,6 prosenttia — kolmannes niistä on pyydetty vasta Päijänteeltä asti.
| Vesistö | Leppävesi, Kynsivesi ja Kuuhankavesi (Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalue, Keski-Suomi) |
|---|---|
| Tärkein saalislaji | kuha — 48–82 % (ka. 61 %) reitin kirjanpitokalastajien saaliista 2010–2019 |
| Kuuhankaveden saalisjakauma 2017 | kuha noin 40 %, ahven noin 19 %, hauki noin 12 % saaliin massasta |
| Kynsiveden taimenistutusvelvoite | 1 200 kpl kaksivuotiasta järvitaimenta vuosittain (Venekosken velvoite) |
| Merkintäistutusten tulos 2004–2018 | 7 378 istukasta merkitty, palautuksia 9,6 %, joista 38 % Päijänteeltä |
| Pyyntimitat | kuha 42 cm koko alueella; rasvaeväleikattu taimen 60 cm pääreitillä, 50 cm Lievestuoreenjärvessä |
| Aineisto | kirjanpitokalastus 2010–2020, kalastustiedustelut, koekalastukset ja merkintätutkimukset 2004–2019 |
Näytä Leppävesi, Kynsivesi ja Kuuhankavesi kartalla
Sisältö tarkistettu 27.7.2026. Säädökset, luvat ja hinnat muuttuvat: tarkista ajantasainen tieto alla linkitetyistä viranomaislähteistä.
Kuha — reitin tärkein kalastuslaji
Kuha on Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalueen kalastuksellisesti ja taloudellisesti merkittävin laji. Kirjanpitokalastuksen 8 024 pyyntivuorokauden aineistossa vuosina 2010–2019 kuhan osuus saaliista on ollut 48–82 prosenttia, keskimäärin 61 prosenttia. Toiseksi suurin osuus on hauella, 9–40 prosenttia (keskimäärin 24 %).
Kuha kasvaa reitin järvissä eri tahtiin. Seitsemänvuotiaana kuha painaa Lievestuoreenjärvellä 1 585 grammaa, Leppävedellä 1 189 grammaa, Kuusvedellä 910 grammaa ja Saraavedellä 901 grammaa — sama laji, mutta lähes kaksinkertainen kasvunopeusero järvien välillä. Kuhan alamitta on 42 senttiä koko kalatalousalueella, ja Leppäveden kuhan kutualue on rauhoitettu kaikelta kalastukselta 10.5.–15.6.
Verkkopyynti keskittyy Etelä-Leppävedelle: vuoden 2014 kalastustiedustelussa alueelle kertyi 16,2 verkkovuorokautta hehtaaria kohti, selvästi enemmän kuin muualla reitillä. Lisätietoa lajista: kuhan lajisivu.
Hauki ja ahven — Kuuhankaveden pääsaaliit
Hankasalmen reitin Kuuhankavedessä saalisjakauma poikkeaa pääreitistä. Vuoden 2017 kalastustiedustelun mukaan kuhan osuus kokonaissaaliin massasta oli noin 40 prosenttia, ahvenen noin 19 ja hauen noin 12 prosenttia. Paikallisten ruokakuntien keskimääräinen vuosisaalis oli 71 kilogrammaa, mitä suunnitelmassa pidetään hyvänä tasona.
Kuuhankaveden Kirkkoselän verkkokoekalastuksessa vuonna 2015 saaliiseen tuli kymmenen lajia: ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, muikku, lahna, särki ja salakka. Runsaslukuisimmat lajit olivat kuore, särki ja ahven, mutta painossa mitattuna kärjessä olivat ahven, kuha ja särki.
Muikku ja siika — Kynsivesi ja Liesvesi
Kynsivedellä muikkukanta on vahva: samalla tarkkailualueella Kynsivedellä ja Liesvedellä muikkuverkkojen yksikkösaalis on ollut keskimäärin 0,8–0,9 kilogrammaa verkkovuorokaudessa, joskin vuosien välinen vaihtelu on suurta. Samalla alueella siika- ja kuhasaaliit ovat huomattavasti pienempiä: siian yksikkösaalis on ollut Salonselällä vain 0,01 ja Liesvedellä noin 0,04 kilogrammaa verkkovuorokaudessa, kuhan vastaavasti Liesvedellä 0,125 ja Salonselällä noin 0,05 kilogrammaa verkkovuorokaudessa.
Koko kalatalousalueella on kielletty muu pintaverkkokalastus kuin muikkuverkoilla, joiden solmuväli on alle 22 millimetriä. Lisätietoa: muikun lajisivu ja siian lajisivu.
Järvitaimen — erittäin uhanalainen, tarkat istutusvelvoitteet
Järvitaimen on Keski-Suomen vesistöissä merkittävin uhanalainen vaelluskala, ja reitin luontainen kanta on erittäin uhanalainen. Luonnossa syntynyt, rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu; alamitta koskee vain istutettua, rasvaeväleikattua kalaa.
Kynsiveteen istutetaan Venekosken kalatalousvelvoitteena 1 200 kappaletta kaksivuotiasta järvitaimenta vuosittain, ja Kuuhankaveteen vajaa tuhat kaksivuotiasta taimenta. Reitin istutusten tuloksellisuutta on selvitetty merkintätutkimuksilla: vuosina 2004–2018 reitille merkittiin yhteensä 7 378 kappaletta 2–4-vuotiasta taimenistukasta, ja niistä on saatu palautuksia 9,6 prosenttia. Palautuksista 38 prosenttia (273 kappaletta) on saatu Päijänteeltä asti — sama kala siis vaeltaa Kynsiveden koskilta aina Päijänteelle (ks. Päijänteen kalakannat, jossa taimensaalis on puolestaan romahtanut samalla ajanjaksolla).
Taimenen kalastuskuolleisuuden vähentämiseksi Kynsivedellä, Kuusvedellä, Saraavedellä ja Torronselällä on kielletty alle 55 millimetrin verkot 1.5.–15.6. ja kaikki verkkokalastus 1.9.–30.11. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 60 senttiä pääreitin järvialtailla, mutta Lievestuoreenjärvessä ja reitin sivuvesissä, joilla ei ole vaellusyhteyttä pääreitiltä, alamitta on 50 senttiä. Ks. taimenen lajisivu ja pyyntimitat ja rauhoitusajat.
Kuuhankavesi ja Hankasalmen reitti
Kuuhankavesi on melko matala vesistö, ja siihen tehdyistä kuhaistutuksista on toistaiseksi luovuttu — luontainen kanta riittää. Armisvedessä on myös muikkua ja siikaa, ja reitillä esiintyy luontaisesti taimenia, joskin niiden vaellusominaisuuksista ei ole tarkkaa tietoa.
Kalastusrajoitukset Leppävedellä ja Kynsivedellä
- Leppävesi, Vuontee: verkkokalastuskielto 1.5.–15.6. (ei alle 55 mm verkkoja) ja 1.9.–30.11.
- Etelä-Leppävesi, Pitkäjoen jokisuu: kalastuskielto ympäri vuoden.
- Kynsivesi, Kotiniemi-Salonniemi; Saaninsaari-Rangunniemi; Saksalansaari-Uitamo: verkkokalastuskielto 1.5.–15.6. (ei alle 55 mm verkkoja) ja 1.9.–30.11.
- Kynsivesi, Venejokisuu: kalastuskielto ympäri vuoden.
- Kynsivesi-Kuusvesi, Kaivanto: verkkokalastuskielto 1.5.–15.6. (ei alle 55 mm verkkoja) ja 1.9.–30.11.
- Leppäveden kuhan kutualue: kaikki kalastus kielletty 10.5.–15.6.
- Solmuvälirajoitus: 31–54 mm verkot kielletty 1.6.–30.11. Kuhnamolla, Vatianjärvellä, Saraavedellä ja Leppävedellä.
Nämä ovat suunnitelman laatimishetken rajoituksia eivätkä välttämättä ole enää voimassa sellaisenaan — tarkista ajantasainen tilanne kalastusrajoitus.fi:stä.
Vieraslajit ja harvinaisemmat istutuskannat
Kirjolohi on vieraslaji, jota ei saa istuttaa kalatalousalueen taimenen lisääntymisalueille; sopivia istutuskohteita ovat vain umpilammet, joissa ei synny ristiriitaa järvitaimenen kanssa. Sen sijaan puronieriää ei saa istuttaa Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalueella lainkaan, koska se kilpailee taimenen kanssa samoista elinympäristöistä.
Lievestuoreenjärvellä on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin järvilohi-istutuksissa, toisin kuin useimmissa muissa järvissä — reitin muihin vesiin järvilohta ei suositella istutettavaksi. Samaan järveen on istutettu myös satunnaisesti järviharjusta; viimeksi vuonna 2010 alueelle istutettiin 7 000 kappaletta vastakuoriutuneita harjuksen poikasia. Ks. kirjolohen lajisivu, puronierän lajisivu, järvilohen lajisivu ja harjuksen lajisivu.
Miten näitä lukuja luetaan oikein
- Yksikkösaalis ei ole vertailukelpoinen menetelmien välillä. Verkon kg/verkkovuorokausi, koekalastuksen kappalemäärä ja kalastustiedustelun kokonaissaalis mittaavat eri asiaa.
- Liesveden ja Salonselän luvut eivät ole samat kuin Kynsiveden ja Kuusveden luvut, vaikka suunnitelma käsittelee niitä osin samassa yhteydessä — pyyntipaikka ratkaisee.
- Luvut ovat vuosilta 2004–2020. Ne kuvaavat kantojen suuntaa, eivät tämän päivän tilannetta. Ajantasaiset rajoitukset: kalastusrajoitus.fi.
Usein kysyttyä Leppävesi ja Hankasalmen reittistä
Onko Leppävedessä hyvä kuhakanta?
Kyllä. Kuha on kalatalousalueen tärkein saalislaji: kirjanpitokalastuksen mukaan sen osuus saaliista on ollut 48-82 prosenttia vuosina 2010-2019, keskimäärin 61 prosenttia. Kuha kasvaa Leppävedellä nopeasti, seitsemänvuotiaana keskimäärin 1 189 grammaa, ja verkkopyynti keskittyy erityisesti Etelä-Leppävedelle. Alamitta on 42 senttiä koko kalatalousalueella.
Onko Kuuhankavedessä kuhaa?
On, vaikka kanta on Leppävettä vaatimattomampi. Vuoden 2017 kalastustiedustelun mukaan kuhan osuus Kuuhankaveden saaliin massasta oli noin 40 prosenttia, ahvenen noin 19 ja hauen noin 12 prosenttia. Istutuksista on toistaiseksi luovuttu, koska luontainen kanta riittää.
Millä solmuvälillä Kynsivedeltä kannattaa kalastaa?
Riippuu tavoitelajista, mutta taimenen suojelemiseksi Kynsivedellä on kalastusrajoituksia: alle 55 millimetrin verkot on kielletty 1.5.-15.6. ja kaikki verkkokalastus 1.9.-30.11. Koko kalatalousalueella on lisäksi kielletty muu pintaverkkokalastus kuin muikkuverkoilla, joiden solmuväli on alle 22 millimetriä.
Saako Leppäveden-Hankasalmen taimenta pyytää?
Vain istutettua, rasvaeväleikattua taimenta, jonka alamitta on 60 senttiä pääreitin järvialtailla ja 50 senttiä Lievestuoreenjärvessä. Luonnossa syntynyt eli rasvaevällinen järvitaimen on kokonaan rauhoitettu, koska kanta on erittäin uhanalainen.
Mistä Kynsiveden istutettu taimen päätyy?
Osa vaeltaa kauas: kalatalousalueen merkintäistutusten palautuksista 38 prosenttia (273 kappaletta) on saatu Päijänteeltä asti. Kynsiveteen istutetaan Venekosken kalatalousvelvoitteena 1 200 kaksivuotiasta järvitaimenta vuosittain, ja koko reitin merkintäaineistossa istukkaista on saatu palautuksia 9,6 prosenttia.
Lähteet ja lisätieto
Väitteet perustuvat viranomais- ja tutkimuslähteisiin. Linkit avautuvat alkuperäisaineistoon.
- Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022-2031 — erittäin uhanalainen järvitaimen s. 6; kuhan ja hauen saalisosuudet kirjanpitokalastuksessa sekä muikun, siian ja kuhan yksikkösaaliit Kynsi-/Liesvedellä ja Salonselällä s. 12; kuhan kasvu reitin järvissä s. 13; verkkopyynnin keskittyminen Etelä-Leppävedelle s. 14; Kynsiveden ja Kuuhankaveden taimenistutusvelvoitteet s. 18-19; merkintäistutusten määrä s. 20; palautusprosentti ja Päijänteen palautukset s. 21; kirjolohen ja järvilohen istutussuositukset s. 28; taimenen ja kuhan alamitat, solmuvälirajoitukset ja pintaverkkokalastuskielto s. 30; Kuuhankaveden ja Kirkkoselän saalisjakauma sekä ruokakuntien vuosisaalis 2017 s. 34; Lievestuoreenjärven järvilohen ja harjuksen istutukset s. 37; puronierän istutuskielto s. 41; kalastusrajoitusalueet (Karttaliite 2) s. 50, 51, 52, 54, 55, 57; kuhan kuturauhoitusalue (Karttaliite 3) s. 59; solmuvälirajoitukset Kuhnamo-Leppävesi (Karttaliite 4) s. 60-61
- Kalastusrajoitus.fi — ajantasaiset aluekohtaiset rajoitukset
- Luonnonvarakeskus — kalakantojen tila ja seuranta